Oletko sinäkin suudellut jouluna väärän kasvin alla? Misteliksi luultu ei aina ole misteli

Kasvien erottaminen on helppoa: mistelin lehdet ovat kapeat ja ehytlaitaiset. Teräväreunaiset, leveät lehdet taas kuuluvat euroopanorjanlaakerille. Punaiset marjat komistavat orjanlaakeria, läpikuultavan valkeat misteliä.

Misteli (kasvi)
Nainen pitelee kädessään mistelin oksaa.
Vielä marjaton misteli on melko vaatimattoman näköinen, mutta oikeaan paikkaan ripustettuna sillä on hyviä vaikutuksia.Sari Vähäsarja / Yle

Pitkä ja romanttinen suudelma mistelin alla – tai yllättyneeltä ohikulkijalta puolileikkisästi napattu pusu. Siinä monesta amerikkalaiselokuvasta tai -sarjasta tuttu mielikuva, jonka ansiosta mistelin ripustaminen suutelupaikan merkiksi on levinnyt hissukseen Suomeenkin.

Tosin meillä mistelinä esitelty kasvi ei aina ole misteli, vaan euroopanorjanlaakeri, joka tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama.

Joulukoriste,.
Joulukoristeessa oleva sahalaitalehtinen tekokasvi on piikkipaatsama, ei misteli.Heini Holopainen / Yle

Yli-intendentti Henry Väre Helsingin yliopistosta on hänkin törmännyt siihen, että misteli ja euroopanorjanlaakeri menevät Suomessa sekaisin. Orjanlaakeria myös myydään hänen mukaansa joskus mistelinä. Myös Hollannin kautta tuotua misteliä kukkakaupoista löytyy, joskin sen sesonki on usein lyhyt.

Lehdissä ja marjoissa erot ovat selvät. Mistelissä on tasasoukat, kapeat ja ehytlaitaiset lehdet, marjat läpikuultavan valkeat. Orjanlaakerin lehdet taas ovat nelisen senttiä leveät ja piikikkäät, marjat kauniin punaiset.

Mistelin oksa marjoineen.
Mistelin oksa.Duncan Usher / AOP

Puuvartinen misteli kestää kotona kyllä joulunpyhät, mutta heikommin kuin leikkokukkanakin käytetty piikkipaatsama. Se pärjää maljakossa jopa viikkoja, sanoo floristimestari Owe Salmela Kokkolasta

Misteli on Suomessa Salmelan mukaan varsin eksoottinen kasvi, kun taas orjanlaakeria myydään enemmän. Eniten menee lehdetöntä, puuvartista ja punamarjaista lajia. Myös marjatonta ainavihreää ostetaan, samoin lajiketta, jossa on sekä lehdet että marjat.

Misteliä ostetaan juuri suuteluperinteen takia. Salmela ei silti rajoittaisi hellyydenosoituksia.

– Totta kai saa antaa suukon vaikka orjanlaakerin alla, vaikka muualta tulleita se voi huvittaa.

Puoliloisiva pallo ja ikivihreä pensas

Misteli ja orjanlaakeri ovat monella tapaa hyvin erilaiset kasvit.

Misteli (englanniksi mistletoe) on puoliloisiva, pallomaisena kasvava kasvi. Se siis pystyy yhteyttämään, mutta myös kuppaa isääntäänsä: useimmiten lehtipuuta, Keski-Euroopassa myös havupuita.

Suomessa se elää pihlajan, lehmuksen, vaahteran, poppelin ja omenapuun oksilla ja näkyy parhaiten talvella, kun kasvusto ei ole piilossa isäntäpuun lehtien seassa. Misteli leviää marjoja syövien lintujen mukana, mutta myös ihmiset ovat ilmeisesti kuljettaneet sen tahmeita siemeniä.

Pallomainen, ikivihreä misteli kasvaa pihlajassa
Jukka Sarvarinne

Misteliä Suomessa esiintyy vain vähän, eniten Turussa. Yksi pohjoisimmista havainnoista tehtiin tammikuussa Jokioisissa, missä misteli kasvoi korkealla pihlajassa. Henry Väre sanoo, että aika näyttää, millaiseksi misteli näissä oloissa kasvaa ja viihtyykö se edes Hämeen korkeudella. Laji on löytynyt kertaalleen myös Tampereen Messukylästä.

Orjanlaakereita taas on paljon erilaisia, joulukasvina käytetty on niistä euroopanorjanlaakeri. Se on pensas, joka kasvaa yleensä pari–kolmemetriseksi.

Osaa orjanlaakereista kasvaa Suomessakin, mutta euroopanorjanlaakeri ei täällä menesty, sanoo yli-intendentti Henry Väre Helsingin yliopistosta.

Ihmeellinen misteli ilmestyi kuin tyhjästä

Mistelin tenho juontaa aina kelttiläisiin druideihin, joiden kerrotaan pitäneen kasvia parantavana. Sitä käytettiin uhrimenoissa, hedelmällisyyden symbolina ja kodin suojana (Historianet (siirryt toiseen palveluun)).

– Kasvi on tuttu myös Asterixinsa lukeneille, sillä sitä Akvavitix keräsi taikajuomaansa varten, muistuttaa Henry Väre.

Mistelin alla suutelu liittyy ajatukseen kasvin hedelmällisyyttä lisäävästä voimasta. Tapa on tiettävästi peräisin myöhäiseltä keskiajalta, ja se yleistyi ja vakiintui viktoriaanisella ajalla Englannissa.

Kristityille orjanlaakerin hyväksyminen oli ilmeisesti helpompaa kuin mistelin, sillä orjanlaakerin piikikkäiden lehtien ja punaisten marjojen nähtiin symboloivan Jeesuksen päässä ollutta orjantappurakruunua ja sen aiheuttamia verenpisaroita (Christmas Holly (siirryt toiseen palveluun)).

– Eikä ole ihme, jos misteliä aikanaan ihmeteltiin: se oli kasvi, joka vain ilmestyi toisen kasvin lomaan, muistuttaa Väre.

Orjanlaakeriakin pidetään jopa pyhänä kasvina, ja se esiintyy joulun yhteydessä niin koristeissa kuin lauluissa (orjanlaakeri on englanniksi holly). Myös sen käyttö juontaa aina druidien aikoihin saakka, ja orjanlaakerinkin uskotaan auttavan niin hedelmällisyydessä kuin pahojen henkien karkotuksessa.