Jarkko Martikainen teki kiitoslaulun kuolleelle Toivo-koiralleen – "Tekeminen kesti monta kuukautta, se oli liian vereksellä se juttu"

Lemmikkieläimestä luopuminen on vaikea paikka. Jarkko Martikaisen "Kiitos kaikesta" on laulu vuotta aiemmin kuolleelle koiralle.

lemmikkieläimet
Jarkko Martikainen teki kiitoslaulun kuolleelle koiralleen – "Toivo opetti asennetta elämään"
Jarkko Martikainen teki kiitoslaulun kuolleelle koiralleen – "Toivo opetti asennetta elämään"

Jarkko Martikaisen seitsemäs sooloalbumi Aina auki ilmestyi elokuussa. Vuotta aiemmin Martikainen joutui tekemään lopettamispäätöksen nopeasti huonoon kuntoon menneelle Toivo-koiralle. Kappaleen tekeminen oli kaikkea muuta kuin helppoa.

– Se oli vakava paikka. Silloin kun se lopetuspäätös oli tehtävä aloin heti miettiä, että minä haluan kiittää Toivoa. Sinä meni aika monta kuukautta, että pääsin työn alkuun, se oli liian vereksellä se juttu. Kyllä minä olen joutunut huomaamaan, että oudolla tavalla sitä kiintyy eläimeen, kun eläin kiintyy minuun.

Oudolla tavalla sitä kiintyy eläimeen, kun eläin kiintyy minuun

Jarkko Martikainen

Lopulta albumille syntyi kappale Kiitos kaikesta, joka on osoitettu Toivo-koiralle.

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Martikainen muistelee koiran hankintaa. Idea koiran ottamiseen tuli alun perin puolisolta.

– Minä yritin laittaa vähän kampoihin. Että se on niin vaikeaa ja monimutkaista säätää ja kuljettaa. Varsinkin kun kyse oli suurroduista. Lopulta se koira kuitenkin leimautui juuri minuun.

Koira voi opettaa elämänasennetta

Parhaimmillaan ihmisen ja koiran suhde näkyy Martikaisen mielestä esimerkiksi siinä, miten koira katsoo ihmistä.

– Se pystyy vetoamaan jopa minun kaltaiseen ihmiseen, joka yrittää esittää kohtuullisen tylyä ja etäistä isäntää, jotta meillä pysyy se marssijärjestys kunnossa, että se pysyy koirana. Mutta kun katsoi sitä Toivoa – se oli loppuun saakka hyvin lapsellinen koira. Se meni ihan sekaisin, kun kävin vaikka ulkona ja tulin takaisin.

Martikaisen mukaan Toivosta, niinkuin monesta muustakin koirasta, olisi paljon opittavaa asenteessa elämään.

– Joku sellainen olemassaolon riemu ja kiitollisuus siitä, että tällainenkin päivä koettiin. Kyllähän siitä jotain voi yrittää ainakin oppia ihminen. Yrittää miettiä, että kun tuolla on koko ajan noin upea meininki, niin kai minäkin voisin yrittää viihtyä. Vaikka laskuja lankeaa laatikkoon, tai mitä vastoinkäymisiä meillä aikuisilla ihmisillä onkaan.

Katso Jarkko Martikaisen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa täältä.