Vantaa halusi eroon ulkona kiemurtelevista leipäjonoista, ja nyt tuore selvitys osoittaa, että se kannatti: Enemmistö avun saajista pitää yhteisöruokailua mieluisana

Vantaan ruoka-apu pyrkii yhdistämään hävikkiruoan, yhteisöllisyyden, työllistämistoiminnan ja kiertotalouden.

ruoka-apu
porkkanoita laatikoissa ja muita elintarvikkeita
Hävikkiterminaali Vantaan Koivukylässä.Pasi Peiponen / Yle

Vantaalla on nyt viiden vuoden ajan pyritty eroon ulkoilmassa kiemurtelevista leipäjonoista ja yritetty kehittää ruoka-apua siten, että ihminen tulisi kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti.

Ruoka-apua tarvitsevia ihmisiä yhteen kokoavat yhteisöruokailut ovat olleet laajasti esillä, mutta Vantaalla kyse on laajemmasta kokonaisuudesta.

Yhteinen pöytä -mallissa hävikkiruoka kootaan keskitetysti yhteen paikkaan, mistä se siirretään yli 60 jakopisteelle. Samalla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä.

Siksi toiminnan nimeä on nyt pohdittu uudelleen.

– Huomasimme tänä vuonna, että Yhteinen pöytä -nimi johtaa hiukan harhaan. Se käsitetään usein pelkiksi yhteisöruokailuiksi, vaikka yhteisen pöydän malli on paljon enemmän. Olemme kestävän kehityksen malli, jossa sekä ekologinen, sosiaalinen että taloudellinen puoli otetaan huomioon. Siksi Hukaton Vantaa, jotta mikään tai kukaan ei menisi hukkaan, sanoo projektipäällikkö Hanna Kuisma.

Tutkitusti toimiva konsepti

Yhteinen pöytä -konseptia on tutkittu ulkopuolisen tahon voimin ja tuore vaikuttavuusarviointi kertoo, että Vantaalla ollaan oikealla tiellä.

– Todistetusti ollaan saatu tätä ruoka-apuverkostoa käsittämään, että he todella ovat verkosto. He voivat yhdessä kehittää asioita ja saada toisiltaan vertaistukea. Lisäksi hävikkiterminaalimme on melko ainutlaatuinen. Ruokahävikin hyötykäyttö on tehokasta, kun se voidaan jakaa terminaalista kymmeniin kohteisiin, Kuisma kertoo tuloksista.

Ruoka-apukohteita on Vantaalla kaikkiaan 65, joista osa tarjoaa jonkinlaista hävikkiruokaa, osa jakaa ruokakasseja ja joissakin paikoissa tehdään molempia.

Projektipäällikkö Kuisman mukaan kohteet jakautuvat Vantaalla melko laajalle ja kattavalle alueelle. Tarkoitus on, että erilaisissa elämäntilanteissa oleville avun tarvitsijoille olisi tarjolla riittävästi erilaista toimintaa, riittävän lyhyen matkan päässä.

Yhteisöllisyydellä edelleen suuri merkitys

Vaikka Hukaton Vantaa -nimellä halutaan korostaa mallin monipuolisuutta, uskotaan Vantaalla yhä yhteisöruokailujen voimaan.

Kuisma mainitsee yhtenä esimerkkinä Hämeenkylän yhteisölounaan, jonne saapuu lähiympäristöstä runsaasti erilaisia ihmisiä sekä syömään että tapaamaan toisiaan.

– Johonkin yhteisöön kuuluminen hyödyttää kaikkia ihmisiä, myös ruoka-avun saajia. Yhteisö kantaa, kun on vaikeinta ja sen avulla voi tarjota muutakin kuin vain sen ruokakassin.

Myös vaikuttavuusarvioinnin tulokset kertovat, että suurin osa ruoka-avun saajista pitää nykyistä toimintamallia arvossaan. Kuisman mukaan 85 prosenttia kyselyyn vastanneista piti sisätiloissa tapahtuvaa, yhteisöllistä ruoka-apua mieluisana.

Kuisma myöntää kuitenkin, että eniten avun tarpeessa olevat eivät välttämättä pääse osalliseksi mistään ruoka-avusta.

– On ihmisiä, jotka eivät pääse poistumaan kotoaan syystä tai toisesta. He eivät tällöin pääse leipäjonoihin, yhteisölounaisiin eivätkä mihinkään variaatioihin siltä väliltä.

Auttaminen ei ole ikäkysymys

Vantaan Yhteisen pöydän toiminnassa kolme vuotta vapaaehtoistyöntekijänä mukana ollut eläkeläinen Reino Söderholm, 71, on mielissään siitä, että kaiken ikäiset voivat halutessaan auttaa muita ihmisiä.

– Ruoka-apua tarvitsevat ihmiset ovat todella hädässä, ja tuntuu hyvältä, että tässä iässä pystyy vielä auttamaan toisia. Eikä velvoiteta olemaan koko päivää paikalla, muutama tunti kerralla riittää hyvin.

Kaksi päivää viikossa vapaaehtoistyötä tekevä Söderholm korostaa myös yhteisöllisyyttä. Toisen ihmisen seuraa kaipaavat sekä ruokailijat että työntekijät.

– Sen näkee, miten monet kaipaavat seuraa ja ovat yksinäisiä. Kyllä kaikkien pitää aina välillä päästä ulos keskustelemaan toisten ihmisten kanssa.

Lue myös:

Raju uudistus leipäjonoihin? Köyhät halutaan syömään yhdessä, leipäjonot putsataan pääkaupunkiseudun kaduilta