Kunta otti mallia Hollannista – uudenlaisella koulutiellä säästyy liki 100 000 euroa: "Tämä on ilmainen verrattuna kevyenliikenteenväylään"

Hollantilainen kylätiemalli on Suomessa vielä harvinainen. Pyöräilijät ja kävelijät saavat tielle reilusti lisää tilaa.

tieliikenne
Tiemerkintäauto maalaa merkintöjä Sattulantiehen.
Sattulantie Hattulassa sai elokuussa uudet merkintänsä ensimmäisenä Suomessa. Tien molemmilla puolilla on 1,5 metrin kaistat kevyelle liikenteelle.Lauri Rautavuori / Yle

Kotkan naapurikunnassa Pyhtäällä kokeillaan Suomessa vielä harvinaista kylätien mallia. Noin 50 oppilaan Suur-Ahvenkosken koululle johtava Pyhtäänkuja muutetaan ensi keväänä Hollannin mallin mukaiseksi kylätieksi, jossa jalankulkijat tai pyöräilijät ovat etusijalla.

Tiehen maalataan kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten molempiin reunoihin puolitoista metriä leveät kaistat. Autoilijat käyttävät yhtä keskelle jäävää kaksisuuntaista kaistaa, jonka leveys on kolme metriä.

Tiellä autot väistävät, ja kevyt liikenne on kuningas. Nopeusrajoitus on kolmekymmentä kilometriä tunnissa.

– Autoilijoiden asennemuutosta tämä vaatii, jotta se toimii, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Tiemerkintöjen lisäksi kylätien molempiin päihin tulevat opastekyltit, joissa kerrotaan, miten tietä pitkin kuuluu ajaa. Niiden varassa toimitaan etenkin talviaikaan, jolloin lumi peittää tiemerkinnät.

– Toivotaan, että kun ollaan kesä harjoiteltu sitä ajamista, niin talveen mennessä tiedettäisiin, miten siinä ajetaan, Kaulio sanoo.

Ely-keskuksen tekemä havainnekuvan Sattulantien liikenteestä.
Kaksisuuntainen autoliikenne kulkee yhdellä kolmen metrin levyisellä kaistalla. Tiellä autot väistävät toisiaan ja kevyttä liikennettä.Uudenmaan Ely-keskus

Turvallinen koulutie

Pyhtään kunta tähtää siihen, että koululle johtava tie olisi nykyistä turvallisempi koululaisten kulkea. Toisaalta hollantilainen kylätie säästää rahaa.

– Olemme saaneet aloitteita ja pyyntöjä kevyenliikenteenväylän rakentamiseksi. Meillä ei aikaisemmin ole ollut siihen resursseja. Tämä on halvempi vaihtoehto, jolla pyritään saamaan sama vaikutus, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Kaulion mukaan kevyenliikenteenväylä maksaisi noin 100 000 euroa. Hollantilaisen kylätielle tarvittavat tiemerkinnät ja liikennemerkit saadaan noin 5 000 eurolla.

– Tämä on ilmainen siihen verrattuna. Jos tämä toimii, niin on kyllä hyvä ratkaisu veronmaksajankin kannalta, Kaulio sanoo.

Suur-Ahvenkosken koululla opiskelee 46 peruskouIulaista ja 9 esikoululaista. Niinpä iso osa tien autoliikenteestä onkin vanhempia, jotka ovat saattamassa ja hakemassa lapsiaan koulusta.

Tiemerkinnät ja liikennemerkit on tarkoitus saada paikalleen talven jälkeen. Kaulio toivoo, että kokemuksia tien käytöstä saataisiin jo ennen kesää, jolloin koulut päättyvät.

Kokeilun myötä selviää, tullaanko muitakin kunnan omistamia teitä muuttamaan Hollannin mallin mukaisiksi.

– Meillä on esimerkiksi joitain asuinalueiden katuja, joilla kevyenliikenteenväyliä ei ole, Kaulio sanoo.

Edelläkävijät Hattulasta

Suomessa ensimmäinen hollantilainen kylätie otettiin viime elokuussa käyttöön Hattulassa, Kanta-Hämeessä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa riemuittiin, kun paikallinen Sattulan kyläyhdistys ehdotti kylätien toteuttamista. ELY-keskus oli jo jonkin aikaa halunnut kokeilla hollantilaista tiemallia, mutta ihmisten vastustus pelotti.

Sattulassa tuli mahdollisuus kokeilla hollantilaismallia Suomen oloissa. Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin. Se riippuu Sattulantien tuloksista.

Tienkäyttöä kylänraitilla on seurattu syksyn ajan. Seurantajakso on kuitenkin vielä kesken. Tiekokeilun toimivuutta on vielä liian aikaista arvioida.

– Olen positiivisilla mielin. Ei ole kuulunut, että tiellä olisi tästä johtuen sattunut mitään, Uudenmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Jaakko Kuha sanoo.

Kuhan mukaan tienkäyttöä seurataan muun muassa talven yli, jolloin tiemerkinnät eivät välttämättä näy. Kokeilulle annetaan aikaa myös siksi, että aluksi tietä kävi moni kiinnostunut katsomassa ja liikennettä oli normaalia enemmän.

Vaihtoehto haja-asutusalueilla

Joka paikkaan kylätie ei sovi. Siitä toivotaan ratkaisua etenkin haja-asutusalueen liikkumisen ongelmiin.

– Liikenneturvallisuus on yksi asia, mutta tällaisen tien toivotaan houkuttelevan käyttämään ajamaan sitä pitkin muullakin kuin sillä peltikotterolla, Jaakko Kuha sanoo.

Hollantilainen malli toimii, jos tienkäyttäjien määrä on tarpeeksi vähäinen. Kylätien varrella on usein asutusta ja kevyen liikenteen käyttäjiä.

Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin.

– Ainakin kyselyjä on tullut esimerkiksi asukas- ja kyläyhdistyksiltä. Se onkin hyvä tapa lähteä liikkeelle, koska silloin kylä ja sen asukkaat saadaan hankkeeseen mukaan, Kuha sanoo.