Norjan valtio vaatii poronhoitajaa teurastamaan suurimman osan poroistaan välittömästi, vaikka asia on vielä YK:ssa käsittelemättä

Jovsset Ánte Saran on teurastettava 350-päinen poroelonsa 75 poroon. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että poronhoitajan on pärjättävä jatkossa 3 310 euron vuosituloilla.

poronhoito
Jovsset Ánte Sara
Jovsset Ánte Sara hävisi Norjan valtiolle korkeimmassa oikeudessa joulukuussa 2017.Mathis Eira / NRK

26-vuotias poronhoitaja Jovsset Ánte Sara Norjan Koutokeinosta on vuosia taistellut oikeudestaan harjoittaa poroelinkeinoa.

Vuonna 2012 Norjan valtio totesi, että Finnmarkin läänissä on liikaa poroja laidunmaiden kantokykyyn nähden. Porotaloushallinto vaati, että poronhoitajien tulee reilusti vähentää porolukuaan. Jovsset Ánte Saralle se tarkoitti 150 poron vähentämistä 75:een.

Norjan yleisradioyhtiön NRK:n laskelmien mukaan (siirryt toiseen palveluun) poronhoitajan vuositienesti 75 porolla on vuodessa noin 32 120 kruunua eli 3 310 euroa. Norjalaiset tienasivat vuonna 2017 keskimäärin 44 310 kruunua kuukaudessa.

Sara ei hyväksynyt porotaloushallinnon päätöstä. Hän totesi, että on mahdotonta pärjätä 75 porolla ja useiden valitusten jälkeen haastoi valtion oikeuteen vuonna 2015. Sekä Sisä-Finnmarkin käräjäoikeus että laamanninoikeus totesivat, että päätös vähentää Jovsset Ánte Saran porolukua rikkoo ihmisoikeuksia. Valtio ei kuitenkaan hyväksynyt päätöksiä ja asia vietiin korkeimpaan oikeuteen.

Norjan korkein oikeus antoi joulukuussa 2017 päätöksensä: Saran on teurastettava vuosien aikana 350-päiseksi kasvanut elonsa 75 poroon. Saran viimeinen toivo oli valittaa tuomiosta YK:n ihmisoikeuskomiteaan.

Valtio vaatii toimia ennen uutta vuotta

Norjan maatalous- ja elintarvikevirasto ilmoitti marraskuun lopussa, että tuomio on toimeenpantava ennen uutta vuotta. Tiistaina Norjan suurkäräjät päätti, että se ei odota YK:n ihmisoikeuskomitean päätöstä valituksesta. Asiasta päätettiin äänin 53–50.

Päätös tarkoittaa sitä, että Jovsset Ánte Saran on teurastettava suurin osa poroistaan, vaikka asiaa ei ole vielä käsitelty YK:ssa.

– Se tuntuu todella ikävältä. On kummallista, ettei valtio voi odottaa asian loppuun käsittelyä, ennen kuin tekevät päätöksiä. Ihmettelen, eivätkö he kunnioita ihmisoikeuksia, totesi Jovsset Ánte Sara NRK:lle maatalous- ja elintarvikeviraston ilmoituksen jälkeen.

Norjan maatalousviranomaisten mielestä on oikeudenmukaista, että Sara teurastaa poronsa, kuten muutkin, joita päätös poroluvun vähentämisestä on koskenut.

– Saran asia on käsitelty kaikissa Norjan oikeusasteissa, joten on luonnollista aloittaa toimet, sanoo Norjan maatalousjohtaja Liv Berit Hætta Aftenposten (siirryt toiseen palveluun)-lehdelle.

Saamelaispoliitikko ja juristi Anne Nuorgam kertoo, että YK:n ihmisoikeuskomitealla on periaatteessa valta puuttua asiaan. Komitea voi halutessaan pyytää Norjan valtiota pysäyttämään pakkoteurastuspäätöksensä, sillä asiasta on komiteaan valitettu.

Vuoden vaihteeseen ei ole enää pitkä aika, joten varmuutta ei ole, ehtiikö ja haluaako ihmisoikeuskomitea puuttua päätökseen. Pohjoismaat ovat sitoutuneet noudattamaan ihmisoikeuskomitean suosituksia.

Saamelaisyhteisö osoittanut tukensa Saralle

Jovsset Ánte Saran sisko, taiteilija Máret Ánne Sara, on tehnyt kovasti töitä sen eteen, että tietoisuus asiasta leviää. Hän on muun muassa toteuttanut Pile o´Sápmi (siirryt toiseen palveluun) -taidekokonaisuuden, joka ottaa kantaa nuorten poronhoitajien oikeuksiin.

Asiaa onkin seurattu tiiviisti saamelaisyhteisössä ja moni on osoittanut tukensa Saralle. Máret Ánne Sara ojensi tiistaina Suurkäräjille adressin, johon oli kerätty noin 5 000 nimeä. Adressissa vaadittiin, että Norjan valtio lopettaa porojen pakkoteurastukset.

Myös Norjan Saamelaiskäräjät antoi suurkäräjille lausunnon, jossa todettiin, että Norjan viranomaisten ei tulisi pakottaa Saraa teurastamaan porojaan ennen YK:n päätöstä.

Poroteurastamo Min Boazu on ilmoittanut osaltaan, että kieltäytyy teurastamasta Saran poroja, ennen kuin YK on tehnyt päätöksensä.

Voisiko sama tapahtua Suomessa?

Suomen poronhoitoalueen suurin sallittu poroluku on tällä hetkellä hieman yli 200 000 poroa. Uudet poromäärät vahvistetaan viimeistään vuonna 2020. Suomen poronhoitolaki edellyttää suurimpien porolukujen asettamista kymmenen vuoden välein.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee lukujen asettamisessa kiinnittää huomiota talvilaitumien kantokykyyn. Suurimmat poroluvut määrätään joka paliskunnalle erikseen.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo, että teoriassa myös Suomessa voitaisiin joutua ryhtymään pakkoteurastuksiin, mikäli paliskuntien suurimpia porolukuja vähennettäisiin rajusti.

– Jos porolukuja leikataan sellaisesta paliskunnasta, jonka poroluku on täynnä, niin silloin se käytännössä johtaa pakkoteurastuksiin. Itse näen asian niin, että meillä Suomessa porolukujen sääntely on vakaammalla tasolla, ja siinä huomioidaan ekologisten seikkojen ohella myös kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, kertoo Ollila.

Tarkennettu 13.12. klo 8:16: Saran poroelo kasvoi vuosien aikana 150 porosta 350 poroon.