800 asukkaan kylässä palvelee kaksi kauppaa vieri vieressä – silti asukkaat pelkäävät, että kauppapalvelut loppuvat

Kyläkauppoja on Suomessa enää harvassa, mutta Pylkönmäen kylä Saarijärvellä Keski-Suomessa tekee poikkeuksen.

kyläkaupat
Yläkuva ja alakuva, joissa näkyvät Pylkönmäen kyläkaupat
Yläkuvassa Evästupa, alakuvassa Pylkön Jätti. Kaupat sijaitsevat alle 100 metrin päässä toisistaan.Jaana Polamo / Yle

Pylkönmäellä asuva Seija Talaskivi on arkisella kauppareissullaan. Tällä kertaa hän asioi entisen Sale-myymälän tiloihin avatussa Pylkön Jätissä.

– Tietysti tarjontaa on ihan hyvin. Mutta pelkona on, että säilyykö kylällä kahta kauppaa, kun ei Salekaan voinut täällä toimia, Talaskivi kiteyttää.

Hän vakuuttaa kiireesti, että tekee ostoksia kylänsä molemmissa ruokakaupoissa. Se onkin helppoa, sillä vain lumipallon heiton päässä Pylkön Jätti -kaupasta sijaitsee toinen kauppakiinteistö. Tarmo -lähikauppaketjuun kuuluvassa Evästuvassa toimii myös Posti, Matkahuolto, Alkon ja pesulan noutopiste sekä lounaskahvila ja kirjojen lainauspiste.

Jos Pylkönmäellä ei olisi kauppoja lainkaan, pitäisi asukkaiden ajaa ruokaostoksille 30 kilometrin päähän Saarijärvelle.

Kyläläiset taistelivat kauppansa puolesta

Pylkönmäkeläinen Anne Hokkanen astuu sisään Evästupaan. Hän muistelee, miten kiivaana keskustelu Pylkönmäen kaupan tulevaisuudesta kävi viime keväänä.

Se alkoi, kun Osuuskauppa Keskimaa päätti lopettaa Sale-myymälänsä Pylkönmäellä (siirryt toiseen palveluun) (Keskisuomalainen, vain tilaajille). Kyläläiset halusivat, että kylässä on jatkossakin kauppa ja aloittivat ankaran lobbaamisen sen puolesta.

Ei kyläkauppojen tilanne aivan toivoton ole

Juha Kilpiö, Pylkön Jätin kauppias

Kun taistelu kyläkaupan säilyttämiseksi kävi kiivaimmillaan, kaupan puolesta kerättiin adressi, johon kertyi 1 700 nimeä. Se on rutkasti enemmän kuin mitä noin 800 asukkaan kylässä on väkeä. Lisäksi kylän raitilla käytiin kaupan tulevaisuudesta kiivasta keskustelua.

Pylkönmäki ei ole ainut kylä, jossa on käyty keskustelua kyläkaupan säilymisestä. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) kyläkauppojen määrä on tippunut jo pitkään 20–30 kaupan vuosivauhtia. Vuonna 2016 kyläkauppoja oli Suomessa alle 300, kun vuosikymmenen alussa määrä oli vielä noin 500. Esimerkiksi Keski-Suomessa kyläkauppoja on enää alle kymmenkunta.

Jos olisin tiennyt varmasti, että toinenkin kauppa tulee, niin en olisi kauppaa perustanut

Marja-Liisa Lehtonen, Evästuvan kauppias

Pylkönmäellä lopputulos oli kuitenkin yllättävä. S-ryhmään kuuluva Keskimaa sulki myymälänsä, mutta kaksi yrittäjää perusti kylälle kaupat vieri viereen. Kun Hokkanen kuuli uutisen, hänen ajatuksensa olivat ristiriitaiset.

– Ensin ajattelin, että voi, miksi kaksi?

Hän kertoo pelkäävänsä, ettei asiakkaita riitä kylässä tarpeeksi pitämään kauppoja pystyssä. Mutta mitä kauppiaat ajattelevat kilpailutilanteesta?

Pylkönmäen tuplaonni

Pylkön Jätti -kyläkaupan perustaja Juha Kilpiö vastaa puhelimeen Killinkoskella.

– Enpä ole yöuniani kilpailun takia menettänyt. Teemme ihan omaa juttuamme ja toinen yrittäjä omaansa. Ihmiset tekevät valintansa ja käyvät ostoksilla kummassa käyvät. Ei asialle oikein voi mitään, Kilpiö tokaisee.

Hän työskentelee pääsääntöisesti Pirkanmaan puolella, Killinkosken kylällä Virroilla, missä sijaitsee toinen Kilpiön omistama kauppa. Pylkönmäen myymälässä tekee töitä kolme palkattua työntekijää.

Pylkön Jätin vieressä sijaitsee lähikauppaketjuun kuuluva Evästupa. Siellä kylän toinen kauppias Marja-Liisa Lehtonen vaihtaa työpisteestä toiseen eli keittiöstä kassalle ja kassalta varastoon. Hän myöntää, että jonkinlainen kilpailutilanne on olemassa.

– Kuulumme kauppaketjuun, ja menemme omalla valikoimallamme ja tarjouksillamme. Asiakkaat lopulta päättävät, kummassa asioivat vai asioivatko kummassakin, Lehtonen muotoilee.

Asiakkaita sopisi kauppaan kuitenkin nykyistä enemmän. Lehtosen mukaan hänen kaupassaan asioi 50–100 ihmistä päivittäin. Määrä voisi vaikka tuplaantua.

Kyläkaupan hyllyjä.
Lounaskahvila Evästuvan seiniä ovat kiertäneet kaupan hyllyt toukokuusta 2018 asti.Jaana Polamo, Yle

Pitopalvelua Pylkonmäen kylällä pyörittänyt Lehtonen sai viime keväänä kuulla pyyntöjä kaupan perustamisesta ja päätti vastata kyläläisten huutoon. Hän laajensi omaa liiketoimintaansa ja perusti lounaskahvilansa oheen kaupan. Evästupa avasi ovensa kauppana viime keväänä.

Ensin ajattelin, että voi, miksi kaksi?

Anne Hokkanen, kyläläinen

Pylkönmäen tilanteesta kuuli myös Juha Kilpiö, joka kiinnostui laajentamaan kyläkauppatoimintaansa Pylkönmäelle, sillä seutu oli hänelle ennestään tuttu.

– Muistelin, minkä kokoinen kylä oli ja ajattelin, että eikö siellä nyt yksi kauppa menisi, Kilpiö sanoo.

Kilpiö alkoi keväällä 2018 selvittää kaupan tilannetta S-ryhmän kanssa. Osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen.

Hyllyjä täynnä tuotteita Pylkönmäen toisessa kyläkaupassa eli Pylkön Jätissä
Kyläkauppa Pylkön Jätti toimii S-Ryhmän entisen myymälän tiloissa Pylkönmäellä. Kauppa on varsin tilava.Jaana Polamo / Yle

Keskimaa ajoi kaupan alas ja Kilpiö perusti samoihin tiloihin oman konseptinsa mukaisen kaupan. Valikoimiin kuuluu elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden lisäksi esimerkiksi rautatavaraa. Lisäksi kaupassa on myynnissä lounasta kerran viikossa.

Vierekkäin ja vähän vastakkain, mutta eteenpäin

Kauppiaiden sanavalinnoista ja äänensävyistä voi aistia, ettei nykyinen tilanne miellytä täysin heitä. Marja-Liisa Lehtonen avasi oman kauppansa toukokuussa, Juha Kilpiö avasi kaupan naapuriin kesäkuussa.

Sivulliselle jää kauppiaiden puheista se mielikuva, että tiedot toisen aikeista menivät ristiin. Kahden kaupan avautuminen kylälle lähes yhtä aikaa vaikuttaa olleen kummallekin ikävä yllätys.

– Jos olisin tiennyt varmasti, että toinenkin kauppa tulee, niin en olisi kauppaa perustanut. Kyllä täällä tietysti tämän kokoinen väkimäärä riittää parhaiten yhdelle kaupalle, Evästuvan Lehtonen sanoo.

Pylkön Jätin kauppias Juha Kilpiö myöntää, että jossain määrin kaupat nakertavat samaa leipää, mutta huomauttaa, että tarjonnassa ja valikoimissa on myös eroja.

– Kyllä olemme toistaiseksi pärjänneet. Kauppahan pysyy niin kauan kuin ihmiset sitä käyttävät, hän toteaa.

Pylkönmäkeläinen yrittäjä Marja-Liisa Lehtonen seisoo kaupassaan hyllyjen edessä
Marja-Liisa Lehtonen perusti kaupan, kun sitä häneltä pyydettiin.Jaana Polamo / Yle

Kumpikaan yrittäjistä ei ole luovuttamassa. Päinvastoin, molemmat suunnittelevat kauppojensa kehittämistä. Suunnitelmiaan kauppiaat eivät tosin vielä paljasta.

Molemmat kaupat tarjoavat myös työtä kyläläisille. Yrittäjäpariskuntien lisäksi kummassakin yrityksessä on kolme palkattua työntekijää.

Pylkönmäen kylä ei välttämättä ole kaupankäynnin kannalta hassumpi paikka. Siellä on noin 800 asukasta, mutta kesä tuo kylälle ison joukon mökkiasukkaita.

Pylkönmäen läpi kulkee tie, jota pitkin pääsee tietystä suunnasta tullessa kätevästi Ähtärin eläinpuistoon. Esimerkiksi Evästuvassa lounasti kesällä lapsiperheitä, joiden matkareitin varrella kylä palveluineen sijaitsi juuri sopivasti. Turistit tuovat myös Killinkoskella kyläkaupan kassaan rahaa. Kylällä oleva nauhatehtaan vanha tehdasmiljöö vetää puoleensa runsaasti turisteja.

Kauppa se on mikä kannattaa, ja niin voi myös kyläkauppa

Kyläkaupan pitäminen on kovaa työtä, mutta ei välttämättä aivan toivotonta. Tarkan taloudenpidon lisäksi kaupan valikoimasta täytyy löytyä sitä, mitä kyläläiset oikeasti tarvitsevat. Juha Kilpiön mukaan esimerkiksi kauppaketjun ulkopuolisella kauppiaalla kulujen täytyy pysyä pieninä.

– Isoilla kauppaketjuilla kuluja on usein enemmän kuin sivukylän pienellä kauppiaalla, mutta jos kyläkaupat olisivat kultakaivoksia, niin tottahan niitä olisi kuin sieniä sateella, mies lohkaisee.

Kilpiö kertoo saavansa eri puolilta Suomea puheluita, joissa pyydetään neuvoa kyläkaupan pyörittämiseen. Viimeksi tällainen yhteydenotto tuli Lapista.

– Ei kyläkauppojen tilanne aivan toivoton ole, hän toteaa.

Kilpiö on toiminut kyläkauppiaana kotikylässään Killinkoskella parisen vuotta. Hän perusti kaupan, kun Kesko osti Siwan ja lopetti sen.

Kilpiö heittää silti pallon myös päättäjien suuntaan. Hänen mielestään valtio voisi tulla kyläkauppojen avuksi, jotta ne voisivat säilyä kylän palvelupisteinä. Kyläkauppojen tukeminen nousi esille myös viime keväänä (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus, vain tilaajille).

– Jos kauppa loppuu kylältä, jossa asuu paljon vanhuksia, palveluiden järjestäminen syrjäkylän ihmisille voi tulla valtiolle ja kunnalle kalliiksi. Varsinkin, kun julkiset liikenneyhteydet kulkevat syrjäkylillä harvakseltaan, hän perustelee.

Pylkönmäkeläisillä kyläkaupan asiakkailla Seija Talaskivellä ja Anne Hokkasella on heilläkin ratkaisu, jolla edesauttaa kauppojen pysymistä omalla kylällä. Talaskivi kertoo tekevänsä ruokaostokset pääosin kylän omista kaupoista.

Ostosten tekeminen molemmista kaupoista on tärkeää myös Hokkaselle.

– Tietysti haluaisin, että molemmat menestyisivät. En tosin osaa sanoa, mitä tapahtuu, kun tulee tammikuu. Silloin voi olla aika hiljaista.