1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaalinen media

Lasten kuvien julkaisemisessa pitää aina miettiä lapsen etua, sanoo professori – "Mitä nettiin laittaa, löytyy vielä vuosien jälkeen"

Lapsista otettujen kuvien ja videoiden julkaisemisessa viestintäoikeuden professori kehottaa miettimään, onko julkaiseminen lapsen edun mukaista.

Kuva: Tiina Jutila / Yle

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari pitää erittäin merkittävänä korkeimman oikeuden viime viikolla antamaa päätöstä, jonka mukaan lasten huostaanotosta ei olisi saanut julkaista videota YouTubessa, vaikka siihen olisi huoltajien suostumus.

Kyseessä oli tilanne, jossa viranomaiset olivat huostaanottamassa 9-vuotiaita kaksosia. Perheen isä videoi tapahtuman ja pyysi kaveriaan lataamaan pätkän YouTubeen. Huostaanotto tapahtui vuoden 2014 tammikuussa.

Korkein oikeus totesi, että sekä isä että videon YouTubeen tallentanut henkilö syyllistyivät lasten yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämiseen. Tässä tapauksessa lasten yksityiselämän piiriin kuului tieto siitä, että he olivat lastensuojelutoimenpiteiden kohteina sekä lasten ilmeet, eleet ja käyttäytyminen huostaanoton hetkellä.

– Tämä on mielestäni erittäin merkittävä päätös, koska molemmat vanhemmat olivat sitä mieltä, että videon sai julkaista, mutta korkein oikeus katsoi, että 9-vuotias lapsi ylipäätään ei voi antaa suostumustaan tällaiseen julkaisemiseen, eikä lapsilta oltu sitä kysyttykään, Korpisaari sanoi Radio Suomen Päivän haastattelussa keskiviikkona.

– Lisäksi video kertoo enemmän kuin kuva eli se on paljastanut vielä enemmän arkaluontoisia asioita kuin kuva, Korpisaari lisää.

Pienen piirin juttu voi levitä laajalle

Radio Suomen Päivän haastattelussa Korpisaari painotti, että vaikka lapsi suostuisi videon julkaisemisen, vanhempien tulee aina miettiä, onko julkaisu lapsen edun mukaista.

Lapsista otettujen kuvien ja videoiden julkaisemisessa noin ylipäänsä Korpisaari kehottaa miettimään asiaa niin lain kannalta kuin siitä näkökulmasta, mitä kannattaa tehdä.

– Itse vanhempana miettisin lapsen digitaalista jalanjälkeä. Sen mitä lapsesta nettiin laittaa, varsinkin jos yhteydessä on nimi, löytyy vielä vuosien jälkeen. Miltä lapsesta tuntuu vaikka 5–10 vuoden päästä, kun hän googlaa itseään tai lapsen vuokranantaja tai mahdollinen työnantaja googlaa häntä, Korpisaari kysyy.

Miltä lapsesta tuntuu vaikka 5–10 vuoden päästä, kun hän googlaa itseään tai lapsen vuokranantaja tai mahdollinen työnantaja googlaa häntä.

Laissa taas puhutaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Siihen voi syyllistyä, jos levittää joukkotiedotusvälineessä tai muutoin lukuisten ihmisten saataville sellaisen tiedon, vihjauksen tai kuvan, jonka levittäminen on omiaan aiheuttamaan kuvan kohteelle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

– Jossain tilanteessa voi olla niin, että jos lapsi vaikka esitetään vessanpöntöllä tai muuten vähän kyseenalaisessa tapahtumassa, mikä ehkä aikuisen mielestä on hauska juttu pienessä piirissä, kvoi kuva netissä levitä hyvin laajalle ja aiheuttaa lapselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.

Jouluna moni haluaa jakaa sosiaalisessa mediassa kuvia perheestään. Kun miettii, mitä voi julkaista, Korpisaaren mukaan maalaisjärkeä käyttämällä pärjää pitkälle.

– Kivat perhekuvat ovat edelleen sallittuja, mutta itse olen pitänyt sitä periaatetta, että ennen kuin julkaisen omista teineistä kuvia, kysyn luvan.