Paula Tiessalo: Joulustressi kuormittaa aivoja ja pilaa tunnelman – Vai valitsetko tänä jouluna toisin?

Aivot eivät multitaskaa edes jouluna. Kun elämä alkaa muistuttaa pelkkiä ranskalaisia viivoja muistilapulla, on aika huutaa turvasana.

Joulustressi
Paula Tiessalo
Laura Railamaa / Yle

”Hittilahjat: tee itse raikas pyykkietikka” (Kodin Kuvalehti 29.11.2018). ”Askarteluun kelpaavat tapetin ja lahjapaperin jämät, servetit, viinipullon korkit ja jäätelötikut...” (Helsingin Sanomat 8.12.2018).

Vuoden työläin juhla on enää muutaman päivän päässä. Mitä kaikkea sinulla on vielä tekemättä? Aika paljon kaikenlaista, eikö? Jouluvalmisteluihin saa helposti uppoamaan parin viikon kaiken vapaa-ajan, vaikka ulkoistaisi osan valmisteluista valmisruokateollisuudelle tai siivouspalvelulle. Alkaako olla stressi?

Ei hätää, sillä et ole yksin. Joulustressi on niin yleistä, että sen kesyttämiseen on jopa ilmestynyt kirja, jossa tarjotaan valmiita joulun muistilistoja. Kustantaja Bazar Kustannus lupaa (siirryt toiseen palveluun), että "Joulun muistilistat -kirjan avulla pidät mielessä kaiken, mitä sinun täytyy hankkia, tehdä ja järjestää onnistuneita juhlapyhiä varten".

Hallelujaa! Että ihan täytyy. Jotta juhla onnistuisi.

Jouluvalmisteluihin liittyy outo oletus siitä, että jokaisesta lääkäristä, poliisista, opettajasta, balettitanssijasta ja insinööristä kuoriutuu pariksi viikoksi taitava kodinhengetär, ehtoisa emäntä ja oman elämänsä martta, joka työtunteja ja punajuurten kuorimisesta punertuneita sormiaan säästämättä tekee joulun.

Oman kokemukseni mukaan nämä ilmassa leijuvat odotukset ja paineet kohdistuvat nimenomaan naisiin. Kattava kysely (otos 2) lähipiirin mieheksi itsensä määrittelevien parissa tuotti tulokseksi puhtaan nollan. Kukaan vastanneista ei ollut koskaan kokenut, että ollakseen hyvä ihminen hänen pitäisi itse näpertää joulukuuseen koristeita viinipullonkorkeista tai kävyistä saati valmistaa kurpitsa-kyssäkaalilaatikkoa (Kotiliesi 5.12.2018)

Rakastetuin on se, joka eniten kokkaa, puunaa, askartelee ja leipoo englantilaisen hedelmäkakun paitsi omaan myös naapureiden joulupöytään.

Monen miehen tehtäväksi jää lähinnä joulukuusen hankinta. Tosin sekin tehtävä on nykyään tiukasti brändätty. Mikä tahansa muoviverkkoon vangittu Bauhaus-kuusi ei riitä, vaan miehen on asteltava kirves olalla omaan metsään tai lähimmälle joulukuusitilalle, valittava iloisten ja punaposkisten lasten kanssa paras kuusi, kaadettava se ja kannettava omin kätösin kotiin.

Mikä jouluvalmisteluissa sitten on ongelmana? Onhan palkkiona talven tärkein juhla, kyllä siihen on syytä panostaa.

Ongelmaksi voi muodostua liika suorittaminen ulkoa asetettujen normien mukaan. Tekemättömien askareiden lista stressaa ja vie elämästä ilon ja rentouden. Laiskuus, osaamattomuus tai epäonnistuminen eivät yksinkertaisesti ole vaihtoehtoina. Rakastetuin on se, joka eniten kokkaa, puunaa, askartelee ja leipoo englantilaisen hedelmäkakun paitsi omaan myös naapureiden joulupöytään. ”Joulun makuja: Olkoon suosio suur!” (Anna 5.12.2018)

Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi kuvaavat erinomaisessa kirjassaan Aivot työssä stressin vaikutusta terveyteen. Stressin aiheuttama korkea verenpaine, koholla oleva pulssi, korkea verensokeri ja immuunipuolustuksen heikkeneminen ovat pitkään jatkuessaan terveydelle haitaksi. Seurauksena voi olla metobolinen oireyhtymä, jossa ihminen on jatkuvasti huonovointinen, hänellä on selkä- ja nivelvaivoja, särkyjä sekä univaikeuksia.

Lahjalistan läpikäyminen päässä yhtä aikaa joulutorttujen leipomisen kanssa voi aiheuttaa paitsi palovammoja, myös haitallista ylikuormitusta aivoihin.

Joulustressi on toki lyhytaikainen, mutta pipareita stressaantuneena leipova tai lahjoja verenpaine koholla shoppaileva ihminen ei ole mukavaa seuraa itselleen eikä muille. Huotilainen ja Saarikivi muistuttavat, että aivot eivät multitaskaa, eli tee useampia asioista yhtä aikaa. Niinpä lahjalistan läpikäyminen päässä yhtä aikaa joulutorttujen leipomisen kanssa voi aiheuttaa paitsi palovammoja, myös haitallista ylikuormitusta aivoihin.

Vaikka Aivot työssä on kirjoitettu työelämää ajatellen, työ-sanan vaihtaminen sanaan joulu tuo hauskan oivalluksen, esimerkiksi: ”Huomaa oman ja perheesi taistele tai pakene -tilaan joutuminen. Pohdi joulun järjestelyjä: mikä tuntuu uhkaavalta ja miten uhkan tunnetta voi vähentää?”

Stressi ja yltiöpäinen puuhastelu peittävät helposti alleen joulun syvimmän tarkoituksen. Rauhoittumisen, kiitollisuuden ja yhdessäolon. Joulustressi on oiva paikka pysähtyä miettimään, kenen arvojen mukaan elämäänsä elää.

Voit valita, että valmisruokatehtaan kokkien tekemät eineslaatikot kelpaavat varsin hyvin joulupöytään.

Jälleen Huotilaisen ja Saarikiven kirjaa vapaasti soveltaen: ”Palauta mieleesi joulun tarkoitus ja syvällinen merkitys: ketä varten joulua tehdään?”

Joulustressiin ei ole pakko suostua. Ulkopuolelta tuleville vaatimuksille voi viitata kintaalla. Ruokaa saa kaupasta, eikä kuustakaan ole pakko hankkia, ei Bauhausista eikä omasta - eikä varsinkaan luvatta naapurin - metsästä.

Voit valita, että jätät matot tamppaamatta ja luet sen sijaan kirjaa kynttilänvalossa. Voit valita, että lahjaröykkiön sijaan läheiset saavat setelin, jolla ostaa itselleen jotain pientä kivaa. Voit myös valita, että valmisruokatehtaan kokkien tekemät eineslaatikot kelpaavat varsin hyvin joulupöytään. Voit valita, että kireän tunnelman sijaan kotona hymyillään ja halataan, ollaan läsnä.

Itse valitsen tämän joulun ohjenuoraksi kirjailija Olavi Paavolaisen tyylin viettää aikaa huvilallaan: ”Tarinoita nakuilusta ja naisten hurmiosta” (Kotiliesi 5.12.2018) Sovellan ajatusta siten, että ilmestyn jouluaattona pitkään nukuttuani, juuri ennen joulurauhan julistamista suihkusta keittiöön ja kysyn riisipuuroa turhaan odottavalta perheeltä: Olettehan te iloisia, että minä olen tässä?

Olkoon suosio suur!

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, joka yrittää ymmärtää itseään ja muita. Hän rakastaa joulua ja kynttilöitä, mutta inhoaa Vihreitä kuulia.