80-luvulla syntyneet rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa nyt enemmän kuin mikään muu ryhmä – katso tästä, kuulutko saajien vai maksajien ryhmään

Moni suomalainen saa enemmän palveluja kuin maksaa veroja. Mutta kuinka paljon eri ryhmät saavat vastinetta maksamilleen veroille? Tilastokeskus laski sen Ylen pyynnöstä.

verotus
maksajat-saajat-animaatio07-nelio.gif

Liian hyvää ollakseen totta?

Suomalainen kotitalous saa yhteiskunnalta keskimäärin yli 6 000 euron arvosta enemmän erilaisia etuuksia kuin maksaa veroja.

Ja neljässä vuodessa summa on vain kasvanut. Ei ihme, sillä hyvinvointipalveluita käyttävät käytännössä kaikki suomalaiset kotitaloudet, ainakin jonkin verran.

Tässä jutussa on otettu huomioon myös ne verot, jotka maksetaan ostoksien yhteydessä arvonlisäverona. Sen lisäksi mukana ovat palkasta perittävä vero ja muut pakolliset maksut.

Etuuksiin ja palveluihin on laskettu muun muassa koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, eläkkeet ja sosiaaliedut kuten työttömyyskorvaus, kotihoidon tuki ja opintotuki.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuka maksaa, jos kaikki saavat?

Miten on mahdollista, että etuja kustannetaan enemmän kuin veroja maksetaan?

Selityksenä on se, että veroja maksavat muutkin kuin kotitaloudet. Esimerkiksi yritysten maksamilla veroilla ja vaikkapa tullin keräämillä maksuilla rahoitetaan palveluita ja etuuksia kotitalouksille.

Yritysten maksama yhteisövero tuottaa (siirryt toiseen palveluun) miljardeja euroja. Lisäksi valtion kassaan tulee yrityksiltä valmisteveroja ja työnantajamaksuja. Tullin kautta valtiolle (siirryt toiseen palveluun) kilahti samana vuonna kymmeniä miljoonia euroja muun muassa väylämaksuja. Lisäksi valtio otti uutta velkaa yli kaksi miljardia (siirryt toiseen palveluun).

Näillä miljardeilla kustannetaan kansalaisille monet edut, mutta katsotaan tilannetta vähän tarkemmin.

Kotitaloudet siis saavat keskimäärin enemmän kuin maksavat, mutta keskiarvo peittää alleen paljon. Muun muassa sen, että kaikki kotitaloudet eivät ole voittajia.

Toiset ovat maksajia.

Valitse tästä ryhmäsi niin näet, kuulutko niihin kotitalouksiin, jotka maksavat veroina enemmän kuin saavat etuuksina ja palveluina.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mutta mistä edellä oleva summa muodostuu?

Seuraavasta kuvasta selviää, kuinka paljon ryhmässäsi veroja maksetaan suoraan palkasta ja välillisesti ostoksien kautta. Kuva kertoo myös sen, minkä arvoisia saadut etuudet ovat.

Tässä jutussa puhumme vuodesta 2016, koska siltä vuodelta on saatavissa tuorein tieto siitä, miten suomalaiset käyttävät erilaisia yhteiskunnan palveluita. Tieto on koottu Tilastokeskuksen tekemistä 3700 kotitalouden haastatteluista. Mittaustavan takia summia ei kannata lukea aivan euron tarkkuudella.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maksajan muotokuva

Lapsettomat kolme-nelikymppiset pariskunnat maksavat nyt suurelta osin yhteiskunnan viulut. He maksavat vuodessa veroja yli 15 000 euroa enemmän, kuin saavat palveluja ja etuuksia.

Lapsettomalle parille yhteiskunta tarjoaa muita väestöryhmiä vähemmän etuja koulutuksen ja sote-palveluiden kautta.

Lisäksi he kuluttavat henkilöä kohden enemmän kuin moni muu väestöryhmä – ja siten tulevat maksaneeksi myös arvonlisäveroa muita ryhmiä enemmän.

Arvolisäveron lisäksi he pulittavat yhteiskunnalle tuloveroa ja sosiaalimaksuja.

muotokuva_maksajat2.jpg

Tässä jutussa puhutaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaisista kotitalouksista eikä yksittäisistä henkilöistä.

Monihenkisissä kotitalouksissa kaikenlainen kuluttaminen on suurempaa kuin yksinasuvilla. Siksi myös heidän maksamistaan arvonlisäveroista kertyy suurempi potti. Lapsiperheet on luokiteltu yhteen lasten ja huoltajien lukumäärästä riippumatta.

Jos kuulut maksajien ryhmään, näet sen listassa alleviivattuna.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Saajan muotokuva

Hyvinvoinnin suurimpia maksajia ovat siis lapsettomat pariskunnat. Saman listan vastakkaisessa päässä ovat yli 65-vuotiaat. Eläkeläispariskunta saa yhteiskunnalta vuodessa yli 30 000 euron arvosta enemmän etuuksia kuin sille maksaa.

Yli 65-vuotias pari, jolla ei ole lapsia kotona, on saamapuolella etenkin siksi, että eläkkeet katsotaan sosiaalietuudeksi. Eläke ei ole itse säästettyä “omaa rahaa” – vaikka moni niin kokee.

muotokuva_saajat2.jpg

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä (siirryt toiseen palveluun) nyt eläkkeellä olevat saavat eläkkeensä töissä olevilta tai eläkerahastojen tuotoista. Nuorempina he rahoittivat silloisia eläkkeellä olevia ikäluokkia.

Eläkeläisten asema keskimäärin on myös kohentunut viime vuosina, koska eläkeläisten joukko muuttuu.

Nyt eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat olleet työaikanaan parempipalkkaisissa töissä kuin eläkkeelle aikaisemmin jääneet. Siksi eläkeläisten ryhmän tienestit keskimäärin ovat kasvamaan päin.

Tässä Tilastokeskuksen luokituksessa lapsiperheissä on vähintään kolme tai yksinhuoltajatalouksissa vähintään kaksi henkilöä. Luokituksessa lapsiperheiksi on laskettu myös yhden huoltajan taloudet.

“Muut kotitaloudet” ovat yleensä talouksia, joissa on useampi kuin kaksi aikuista, esimerkiksi isovanhempi.

Jos kuulut saajien ryhmään, näet sen listassa alleviivattuna.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Elinkaari pyöräyttää roolit ympäri

Voittajan ja maksajan roolit eivät ole pysyviä kohtaloita, vaan ne muuttuvat elämänvaiheen mukana.

Yksin asuva lapseton maksaa kotitaloutena suhteellisen vähän veroja, mutta saa myös vähemmän palveluita kuin moni muu. Tilanne muuttuu, jos elämän varrella matkaan siunautuu perhettä. Ja eläkkeelle ehtiessä tilanne muuttuu jälleen.

Edellä on katsottu sitä, kuinka paljon etuuksia saadaan suhteessa maksettuihin veroihin.

Mutta jos haetaan vain suurimpia verojen maksajia, nousevat esiin lapsiperheet.

Lapsiperheiden maksamat verot ovat jopa viisinkertaiset yhden hengen talouksiin verrattuna. Keskimäärin suurella kotitaloudella on suuret tulot, suuret verot ja suuret edut. Mutta loppusumma vaihtelee.

Lapsiperheet maksavat paljon arvonlisäveroa, koska elämäntilanne tarkoittaa monenlaisia hankintoja: ruoka, auto, vaatteet, harrastusvälineet, lomat – kaikista niistä vilahtaa osuus valtiolle alv:na.

Yhteiskunta muistaa lapsiperheitä toki rahan arvoisesti. Koulutus ja terveydenhuolto ovat etuja, joiden ansiosta lapsiperhe voi saada keskimäärin lähes kahdeksalla tuhannella eurolla enemmän etuja kuin maksaa veroja.

Ilmaiset hyvinvointipalvelut ovat arvokkaita. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, paljonko ilmainen maksaa.

ilmainen_maksaa01.png

Maksajien järjestys muuttui

Tilastokeskuksen tiedot kotitalouksien saamista hyvinvointipalveluista pohjautuvat perusteelliseen haastattelututkimukseen, jota ei ole varaa tehdä joka vuosi.

Tämän jutun tiedot perustuvat tuoreimpaan, vuoden 2016 aikana tehtyyn Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen. Siinä kotitalouksien menot on käyty läpi kauppakuittien tarkkuudella. Haastatteluiden analyisointi kesti vuoden. Edellisen kerran tutkimus tehtiin 2012.

Tästä näet, miten ryhmäsi tilanne on muuttunut edelliseen tutkimushetkeen verrattuna. Voit myös vaihtaa valitsemaasi ryhmää.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Neljässä vuodessa eniten voittavien ja eniten maksavien ryhmien järjestys on pysynyt lähes samana. Mutta ei aivan.

Edelleen eniten miinukselle jäävä ryhmä on lapsettomat 30–44-vuotiaat parit.

Toiseksi eniten maksavaksi ryhmäksi on nyt noussut lapseton 45–64-vuotias pari. Neljä vuotta aikaisemmin se oli maksajalistan neljännellä sijalla.

Tämän keski-ikäisten ryhmän saamat edut ovat pysyneet ennallaan, mutta sen maksamat verot ovat nousseet yli kolme tonnia, koska tulotkin ovat kasvaneet. Tuloissa on otettu huomioon palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä tulonsiirrot.

Sote-palveluita sinulle: 850 vai 10 800 eurolla?

Verojen maksusta riippumatta eri ryhmien saamien palveluiden arvon vaihtelee rajusti. Yksin asuva 30-vuotias saa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita 850 euron arvosta, kun taas lapsiperheelle niitä voi kertyä 10 840 euron arvosta.

Sote-palveluihin kuuluvat julkisen terveydenhuollon sekä yksityisen ja työterveyshuollon Kela-korvaukset, lääkekorvaukset, lasten päivähoidon ja kunnalliset kotipalvelut.

Neljässä vuodessa sote-palveluiden tuntuva kädenojennus on osunut lapsettomien nuorten parien kohdalle. Heidän saamiensa sote-palveluiden arvo on noussut toista tuhatta euroa.

Muutoksen suuruutta selittää osaltaan se, että Tilastokeskuksen tutkimusotokseen sattui yksittäinen kotitalous, jolla oli kallis sairaalahoitojakso.

Joskus yhteiskunnan kädenojennus voi kertoa myös elämän ikävistä yllätyksistä.

ilmainen_maksaa02.png

Ei Suomi olekaan jakautunut (täysin) kahtia

Tulonsiirroilla on suomalaisessa yhteiskunnassa suuri vaikutus, joka koskee käytännössä kaikkia – muutenkin kuin verokarhun syleilynä.

Kotitalouksien keskimäärin saamien hyvinvointipalveluiden arvo oli yli 7 000 euroa. Siihen sisältyy 3 300 euron arvosta maksutonta koulutusta ja 2 900 euron arvosta terveydenhoitoa.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Mira Kajantien mukaanpienituloiselle pelkästään hyvinvointipalvelujen maksaminen kokonaan itse tarkoittaisi lähes kolmanneksen lisäystä kulutusmenoihin (siirryt toiseen palveluun).

Mutta myös hyvätuloisimmalle väelle palvelujen arvo on tuntuva. Ylimmällä tuloviidenneksellä menot kasvaisivat kymmenen prosenttia, jos maksuttomia hyvinvointipalveluja ei olisi. Keskimäärin kulutusmenojen lisäys olisi noin 20 prosenttia

Hyvinvointipalveluiden lisäksi tulevat vielä lapsilisät, päivärahat ja muut tulonsiirrot.

Vain kolme prosenttia kotitalouksista ei hyötynyt hyvinvointipalveluista vuoden aikana lainkaan.

Suomi ei siis jakaudu kahtia hyvinvointipalveluiden käyttäjiin ja maksajiin. Hyvinvointipalveluita käyttävät – enemmän tai vähemmän – kaikki.