Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin korkeat virat laitetaan avoimeen hakuun – myös Kemi on hyväksynyt vasemmistoliiton vastustaman menettelyn

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin uusi perussopimus on käytännössä hyväksytty.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Länsi-Pohjan keskussairaalan pääovi
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perussopimuksen yhteydessä on hyväksytty myös sopimus kuntien kustannusten jaosta.Jutta Huovinen / Yle

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän uusi perussopimus on käytännössä hyväksytty. Sopimus astuu voimaan 1. kesäkuuta 2019.

Perussopimus hyväksytään jos kaksi kolmasosaa kunnista, jotka edustavat yli puolta alueen väestöstä, hyväksyvät sen.

Tällä hetkellä Kemin, Tornion, Simon ja Ylitornion valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen.

Perussopimuksessa sovitaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävistä, hallinnosta, taloudesta ja purkamisesta. Tehtävät ovat tuottaa lakisääteiset erikoissairaanhoidon palvelut ja osin kehitysvammaisten erityishuolto.

Lisäksi kuntayhtymä tilaa erikoissairaanhoidon palveluja yhteisyritys Mehiläinen Länsi-Pohjalta ja muilta tuottajilta.

Samalla on hyväksytty se, että sairaanhoitopiirin johtajan ja tulosalueiden johtajien virat täytetään avoimena hakumenettelynä uuden perussopimuksen käyttöönoton yhteydessä.

Vasemmistoliitto on vastustanut korkeiden virkojen avointa hakua

Vasemmistoliitto on vastustanut avointa hakumenettelyä. Menettelystä on äänestetty vasemmistoliiton aloitteesta Kemin, Tornion ja Keminmaan hallituksissa sekä Kemin ja Tornion valtuustoissa.

– Ihmiset laitetaan hakemaan omia virkojaan. Se voi olla laillista mutta se ei ole hyväksyttävää. Kyseessä on kostopykälä, jonka avulla halutaan päästä eroon palvelujen ulkoistamista vastustaneista. Kuntajohtajien tärkein pointti tuntuu olevan johtajan ulkoistaminen, kritisoi vasemmistoliiton torniolainen valtuutettu Ilkka Kapraali.

Perusteena iso organisaatiomuutos

Avointa hakumenettelyä perustellaan isolla organisaatiomuutoksella, kun sairaanhoitopiirin toiminnasta puolet siirtyy yhteisyritykselle.

– Tämä on aika yleinen menettely isoissa organisaatiuudistuksissa myös julkisella sektorilla. On hyvä korostaa, että tällä ratkaisulla ketään ei olla pistämässä pois. Kaikki voivat hakea päällikkötehtäviä ja kuntayhtymän valtuusto päättää valinnasta, sanoo Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen.

Nissinen ei kuitenkaan näe mitään syytä peitellä omistajien ja piirin johdon välille syntynyttä luottamuspulaa.

– Emme varmaan olisi tällaisia ehdotuksia edes käsitelleet, jos omistajien tahtoa olisi kunnioitettu ja johtavat virkamiehet olisivat virkavelvollisuutensa mukaisesti myötävaikuttaneet siihen, että omistajien tahto tulee tehokkaasti täytäntöön, Nissinen sanoo.

Yle on aiemmin kertonut, että yhteisyrityksen perustaminen on hiertänyt sairaanhoitopiirin johtajan ja sairaanhoitopiirin omistajakuntien välejä.

Uudella sopimuksella tavoitellaan myös nykyistä tiukempaa omistajaohjausta. Sopimukseen on kirjattu, että kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät kuntayhtymän asioissa ylintä päätösvaltaa valtuuston kokouksissa.

Myös ulkoistuksen kustannusten määräytyminen huolettaa

Perussopimuksen yhteydessä on tehty myös toinen sopimus, jossa sovitaan jäsenkuntien välisestä kustannusten jaosta. Sopimus kattaa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelusopimuksen hinnan sekä muut erikoissairaanhoidon kustannukset.

Sopimukseen sisältyy myös Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelusopimuksen kiinteä hinta ajalle 1.6.2018 - 31.5.2020. Yhteisyrityksen erikoissairaanhoidon hinta on reilu 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Vasemmistoliiton Timo Marttala arvostelee kiinteää hintaa ja hän esittikin tiistaina kokoontuneelle Kemin valtuustolle, että asia olisi palautettu valmisteluun.

– Sopimuksessa on merkittäviä epäselvyyksiä liittyen kustannusten määräytymiseen. Emme pysty erittelemään hintoja, mikä vaikeuttaa sairaalan operatiivisen toiminnan seurantaa, hän sanoo.

Kiinteä hinta pitää kustannukset hallinassa

Nissinen sanoo, että kesään 2020 asti voimassa oleva kiinteä hinta tuo kustannuksille ennakoitavuutta.

– Hinta ei nouse, vaikka tuotantoa tulee lisää. Myöskään kustannustason nousu ei nosta hintaa, Nissinen sanoo.

Yhteisyrityksen erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kustannukset jyvitetään kunnille vuosien 2015, 2016 ja 2017 erikoissairaanhoidon menojen prosenttiosuuksien perusteella.

Kemin osuus on 38,48, Tornion 31,48, Keminmaan, Simon, Tervolan 5,53 ja Ylitornion 5,94 prosenttia.

Yhteisyritykselle on ulkoistettu 47 prosenttia erikoissairaanhoidosta sekä Kemin ja Tornion perusterveydenhuolto. Kaupungit vastaavat näistä kustannuksista niiden todellisen määrän mukaisina. Lisäksi ulkoistukseen sisältyvät Kemin, Tornion ja Simon kuntoutukset.

Kuntayhtymän jäseniä ovat Kemi, Tornio, Keminmaa, Simo, Tervola ja Ylitornio.