Suomi voi hakata lisää metsiä ja ilmastotavoitteet täyttyvät silti, kertoo uusi laskelma – tutkijat ja luonnonsuojeluliitto erimielisiä

Uusi laskelma saa Suomen hiilinielut näyttämään entistä isommilta.

hiilinielut
Järvi- ja metsämaisemaa ilmasta kuvattuna, ylälaidassa lentokoneen siipi.
Suomen metsät ovat tällä hetkellä hiilinielu, koska metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä sitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi.Petri Aaltonen / Yle

Suomen ilmastotoimet näyttävät uusilla laskelmilla riittäviltä jopa silloin, jos metsien hakkuita lisätään yli nyt kestävänä pidetyn rajan.

– Ensimmäistä kertaa ollaan siinä tilanteessa, että mallin mukaan hakkuutaso voidaan nostaa yli 80 miljoonan kuutiometrin. Siitä huolimatta hiilinielu jatkaa kasvuaan sillä uralla, mitä se on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana, sanoo Helsingin yliopiston tutkija-tohtori Tuomo Kalliokoski.

Suomen luonnonvarakeskuksen Luken tekemät uudet laskelmat Suomen hiilinielujen vertailutasosta julkaistiin keskiviikkona. Vertailutaso ei ole ennuste tulevasta hiilinielun kehityksestä, vaan se on luku, johon vuosina 2021–2030 toteutuvaa hiilinielua verrataan.

Luke on käyttänyt tuoreisiin laskelmiin päivitettyä mallia, joka huomioi sen, miten ilmastonmuutos voi kiihdyttää metsien kasvua. Luken mukaan vanhat kasvumallit olisivat aliarvioineet metsien kasvun.

Uuden arvion mukaan vuosina 2021–2015 hiilinielut, siis pääasiassa metsät, sitovat hiiltä 34,77 miljoonaa tonnia, jos mukaan lasketaan myös puusta valmistetut tuotteet ja 27,88 miljoonaa tonnia ilman puutuotteita.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kriittinen vertailutaso ei alitu

Vaikka hiilinielu metsähakkuiden ja biotalousinvestointien myötä pienenee, se ei kuitenkaan tipu Luken laskelman mukaan alle kriittisenä pidetyn vertailutason missään vaiheessa 2050-luvulle mentäessä.

Jos näin kävisi ja maankäyttö, kuten metsien hakkuut, olisivat laskennallinen päästö, tarvittaisiin muilla sektoreilla kuten liikenteessä tiukempia ilmastotoimia.

– Tässä oletukset ja valinnat perustuvat EU:n lakitekstiin. Kun tutkijat tekevät skenaarioita, he voivat itse valita oletuksensa ja tulokset ovat sen mukaiset, sanoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen.

Aleksi Lehtonen
Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen myöntää mallin epävarmuuden ja sanoo, että epävarmuudet ovat isot.Mårten Lampén / Yle

Kiihtyykö metsien kasvu lopulta vai ei?

Ilmastotieteellisesti nielut eivät laskelmia muuttamalla mihinkään kasva, vaikka laskennallisesti hiilinielut näyttävät Luken mallissa isommilta ja Suomen ilmastopolitiikka näyttää EU:ssa riittävältä.

– Suhtaudumme varauksella näihin tuloksiin, mihin nyt on päästy. Olettamuksia muuttamalla voidaan hyvin voimakkaasti vaikuttaa myös lopputulokseen, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Uudessa laskelmassa tehdään nyt rohkeampia arvioita hiilinieluista kuin aiemmin. Metsiemme puuston lasketaan kasvavan rajusti.

– Kova poliittinen paine, että pystyttäisiin sekä säästämään että syömään sitä kakkua, eli sekä lisäämään hakkuita että suojelemaan ilmastoa, Hölttä sanoo.

Suomi siis pääsee uusilla laskukaavoilla eroon sanktioista, vaikka metsiä hakattaisiinkin enemmän esimerkiksi sellutehtaiden tarpeisiin.

– Vaikka kyse on ilmastosopimuksen toteuttamisesta, niin mennään metsätalous edellä ja koitetaan ilmastonsuojelu saada mahtumaan siihen malliin, jos se vain onnistuu, Hölttä sanoo.

Suuri kysymysmerkki on, että kun arvioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa metsien kasvun kiihtymistä, tapahtuuko sitä lopulta vai ei.

– Uusimmat, parhaimmat tieteelliset löydökset osoittavat, että voi hyvinkin olla, että kasvu ei saavuta tällaisia tavoitteita, mitä nyt ennustetaan. Tämä johtuu siitä, että maaperän ravinteet rupeavat rajoittamaan kasvua, tutkija-tohtori Kalliokoski sanoo.

Vasta kun Luke julkaisee laskelmiensa luvut, tieteellinen yhteisö pystyy arvioimaan, kestävätkö ne tieteellistä arviointia.

Tuomo Kalliokoski
Helsingin yliopiston yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski uskoo, että Suomen esittämä tapa laskea hiilinieluja menee EU:ssa helposti läpi.Mårten Lampén / Yle

Vaikuttaako poliittinen paine?

Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Luken laskelmat ovat herättäneet keskustelua jo ennakkotietojen perusteella, ja niitä on pidetty jopa poliittisina.

– Tässä mennään biotalous eikä ilmasto edellä. Surullista tämä on siksi, että jos LULUCF-asetusta [hiilinielujen laskentaa] horjutetaan, horjuu myös EU:n ilmastopolitiikka, twiittasi Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen kiistää epäilyt.

– Tutkimustuloksia me ei ohjata. Tämähän ei ole tutkimus, vaan tämä on laskenta, joka on tehty tiettyjen kriteerien mukaan. Matkan varrella on tehty valintoja, ja ne on läpinäkyvästi kerrottu.

Nyt julkaistua hiilinieluarviota ei voi kuitenkaan verrata mihinkään aikaisempaan laskelmaan, koska se on laskettu eri tavalla kuin aiemmat.

Seuraavaksi laskelma menee muiden EU-jäsenmaiden ja komission asiantuntijoiden arvioitavaksi.

Jaana Kaipainen
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen kertoi tänään, miten Luken hiilinielulaskelmat on tehty.Mårten Lampén / Yle

Juttua korjattu 13.12.2018 klo 13.00: Tuomo Kalliokosken sitaattiin lisätty sanat "mallin mukaan".

Juttua korjattu 13.12.2018 klo 15.40: Korjattu kohtaa, jossa puhuttiin hiilinielujen koosta. Aiemmin jutussa kerrottiin Luken tehneen laskelman hiilinielujen koosta. Todellisuudessa Luke vastaa hiilinielujen vertailutason laskennasta.