Kuopiolainen lajittelee jätteet ahkerammin kuin riihimäkeläinen – kotitalouksien kierrätysinto eri puolilla maata selvitettiin ensimmäistä kertaa

Kolmannes biojätteestä menee edelleen hukkaan. Yksi ihminen tuottaa noin 350 kiloa jätettä vuodessa.

kierrätys
Sini Heinoja roskiskaapilla.
Joensuulainen Sini Heinoja laittaa välillä muovia sekajätteeseen, sillä lähimmälle muovinkeräyspisteelle on kolmen kilometrin matka.Annika Martikainen / Yle

Jokaiselle roskalle on oma paikkansa tässä pikkukeittiössä. Roskiskaapissa on lajiteltuna joensuulaisen Sini Heinojan arjessa syntyvät muoviroskat, pahvi, metalli, lasi, biojäte ja sekajäte. Paperia tulee niin vähän, että sekin vähä menee bioastian pohjalle kuivikkeeksi.

Tällä hetkellä suurinta päänvaivaa Heinojan kierrätysjärjestelmässä aiheuttaa muoviroska: kerrostaloyhtiössä ei kerätä sitä erikseen. Lähin keräysastia on kolmen kilometrin päässä Prismalla, joka ei ole Heinojan päivittäisten reittien varrella.

– Olen nyt laittanut muovia sekajätteeseen, kun en ole kiireissäni jaksanut putsailla muovipakkauksia tai kodin muoviastia on ollut hirvittävän täynnä, sanoo yksin elävä Heinoja.

Heinojan kotipaikka eli Joensuun seutu sijoittui keskikastiin, kun Suomen ympäristökeskus Syke selvitti kotitalouksien kierrätysintoa. Kierrätysaste oli korkein Kuopion seudulla, kun taas jätemäärä oli pienin Joensuun seudulla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrästä ja kierrätysasteesta saadaan näin laajasti tietoa.

Pääkaupunkiseudun lukuja vertailussa ei ole mukana, koska Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n jäsenkunnilla on työn alla oma selvitys. Siitä on määrä saada tuloksia ensi keväänä.

Koko maassa kotitalousjätettä syntyi vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli 51 prosenttia.

Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste 2017.
Selvityksessä oli mukana yhteensä 13 kuntaseutua, joista seitsemän jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä. Tästä grafiikasta puuttuu Hyvinkään seutu, jonka jätemäärä oli 330 kiloa ja kierrätysaste 42 prosenttia.Toni Pitkänen / Yle

Syken tutkijan Tiina Karppisen mukaan luvuissa näkyy se, että kierrätyksessä on menty vauhdilla eteenpäin. Hän nostaa esimerkiksi muovijätteen, jota saadaan tänä päivänä tehokkaasti talteen – siitäkin huolimatta, että muovia on kerätty vasta vuodesta 2016. Kotitalouksien muovijätettä kerättiin viime vuonna 6 miljoonaa kiloa ja määrän arvioidaan kasvavan 10 miljoonaan ensi vuonna.

Lisäksi pahvin, paperin, metallin ja lasin keräämisessä on Suomessa jo pitkä perinne.

Silti parantamisen varaa on: kotitalouksien biojätteestä kolmannes menee edelleen sekajätteeseen, muistuttaa Syken erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä. Biojätteellä on merkitystä, koska sitä tulee paljon, se on painavaa ja samalla arvokkaat ravinteet menevät hukkaan.

Kotitalouksien vuoden aikana tuottamalla biojätteellä saataisiin polttoaineet 90 000 kaasuautolle.

Välimatkat vähentävät kierrätysintoa

Miksi Kuopion seudulla kierrätetään hanakammin kuin Riihimäellä? Karppisen mukaan kierrätysintoon vaikuttavat helppous ja välimatkat. Mitä lähempänä kotia keräysastia sijaitsee, sitä todennäköisemmin hyötyjäte lajitellaan ja laitetaan kiertoon.

– Kuntaseutujen välisiä eroja saattaa selittää muun muassa se, että haja-asutusvaltaisella seudulla kierrättäminen voi olla vaivalloisempaa kuin tiheästi asutussa kaupungissa esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Tiiviisti asutuilla seuduilla oli usein korkeat kierrätysasteet, sanoo Syken Tiina Karppinen.

Kotitalouksien jätemäärää ja kierrätysastetta verrattiin nyt ensimmäistä kertaa näin laajasti.

– Tilastoinnissa on varmasti vielä alueellisella tasolla kehitettävää, mutta tämä on hyvä pohja vertailulle, sanoo Karppinen.

Kunnilla on suuri vaikutus siihen, löytyykö kerrostalon pihasta oma astia muoviroskalle tai biojätteelle. Kotitalousjätteen keräysastioista ja niiden sijainneista vastaa kunta, joka voi melko itsevaltaisesti päättää, kuinka se jätelakia soveltaa.

Kunta voi myös halutessaan jätetaksoilla ohjata asukkaita ja taloyhtiöitä kierrättämään tekemällä esimerkiksi sekajätteestä sen verran kallista, että lajittelu säästää rahaa. Toisaalta kunta voi myös esimerkiksi kieltää muovijätteen keräämisen taloyhtiöissä.

Jäteastiat biojätteelle, metallille ja lasille kerrostalon pihalla.
Kunnilla on suuri valta jäteasioissa. Ne voivat kannustaa lajitteluun esimerkiksi jätetaksoilla.Annika Martikainen / Yle

Sini Heinojan mielestä kestävä ratkaisu jäteongelmaan löytyy toisesta päästä, eli kuluttamisesta: käyttääkö kestotuotteita, ovatko pakkausmateriaalit kierrätettäviä ja jättääkö tavaran ylipäätään ostamatta. Omassa arjessaan Heinoja käyttää esimerkiksi pahvipakkaukseen pakattua kuivashampoota sekä kuukuppia kertakäyttöisten kuukautissuojien sijaan.

Taloustilanne on perinteisesti vaikuttanut jätemääriin: noususuhdanteessa jätemäärä kasvaa, kun kulutus lisääntyy.

Heinojan oma heikko kohta ovat einekset.

– Elämäni on liikkuvaista ja olen laiska, joten tulee ostettua valmiiksi pakattua ruokaa. Jätemääräni vähenisi, jos tekisin itse viikoksi ruuat valmiiksi enkä ostaisi eineksiä.

Tavoitteet kiristyvät tulevaisuudessa

Kierrätysintoa Suomessa pitää vielä kasvattaa. Euroopan Unionin tiukentuneen kierrätystavoitteen mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Yhdyskuntajätteeseen kuuluu kotitalousjätteen lisäksi yritysten ja julkisten toimijoiden roskat.

Syken Tiina Karppinen ehdottaa kahta rinnakkaista tietä kierrätyksen tehostamiseksi: Ensinnäkin kierrättämisestä pitää tehdä helppoa. Toiseksi hyötyjätteen ympärillä pitää saada liiketoimintaa ja kuluttajat ostamaan kierrätetyistä raaka-aineista tehtyjä tuotteita.

Kierrättämiseen tulisi innostaa kotona ja koulussa, sanoo puolestaan Heinoja kerrostaloyksiössään. Heinojalle kierrättäminen on hyvin luonnollinen asia eikä hän koe sen olevan erityisen suuri vaiva.

– Se on järkevää. Jätteitä voidaan jatkojalostaa, esimerkiksi muovia voidaan käyttää uudelleen. Mielelläni avitan siinä, sanoo Heinoja.

Uutista täydennetty 13.12.2018 klo 10:05: Lisätty tieto siitä, kuinka kyseiset kuntaseudut on valittu mukaan ja miksi pääkaupunkiseudun jätetietoja ei ole mukana.