Jussi Vares kännää kuin James Bond – listasimme suomalaisia elokuvia, joissa juodaan riskirajoilla

James Bondilla on pahanlaatuinen alkoholiongelma. Viina on ollut suomalaistenkin elokuvien päähenkilöiden polttoaine.

elokuvat
Daniel Craig
James Bond (Daniel Craig) nauttii martineista myös elokuvassa 007 Spectre.Francois Duhamel

Nyt se on todistettu. Australialaisessa lääketieteellisessä lehdessä julkaistu tutkimus (siirryt toiseen palveluun) paljasti elokuvahahmo James Bondin alkoholistiksi.

Tutkijat analysoivat yli 20 Bond-leffaa ja havaitsivat, että martineista pitävä toimintasankari ei sylje lasiin. Salaisella agentilla on ollut pahanlaatuinen alkoholiongelma jo kuusi vuosikymmentä.

Osataan Suomessakin. Kysyimme Kavin erikoistutkija Jari Sedergreniltä, missä kotimaisissa elokuvissa juodaan olan takaa. Tuli runsaudenpulaa. Tolkuton juominen on täkäläisissä elokuvissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

– On sitten kesä, juhannus tai häät, juhlaa koristellaan aina alkoholilla. Toinen yhtä yleinen asia suomalaisissa elokuvissa on vain se, että alaston nainen menee uimaan, Sedergren sanoo.

Vares - Kaidan tien kulkijat
Jussi Vares (Antti Reini) tutkii Kaidan tien kulkijat -elokuvassa pohjanmaalaisessa kylässä tapahtunutta nuoren naisen murhaa.Jani Häkli / Solar Films

1. Vares: viina kuuluu karaktääriin

Tiettävästi kukaan ei ole analysoinut akateemisella tasolla James Bondin kollegan, Jussi Vareksen, alkoholinkäyttöä. Vares on seikkaillut yhdeksässä elokuvassa, joista voi kuitenkin helposti päätellä, että suomalaisen yksityisetsivän renttuun hahmoon kuuluu oleellisesti juominen.

– Vares heräilee useasti krapuloissaan pitkäksi menneen yön jälkeen, on alkoholista nuutunut ja hakeutuu silti aina samaan kantakapakkaansa, Sedergren sanoo.

Varesta reipas juominen ei tunnu haittavaan. Päinvastoin. Hän ottaa vauhtia rikosten selvittelyyn turkulaisesta Apteekki-nimisestä ravitsemusliikkeestä. Konnat saadaan kiinni, mutta riskirajat paukkuvat.

Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan jo seitsemän, kahdeksan lasillista viiniä tai yhtä monta tuoppia olutta viikossa on haitallista terveydelle. Vares tuntuu ylittävän nämä luvut huolestuttavan usein.

Nummisuutarit-elokuva
Valentin Vaalan ohjaamassa Nummisuutareissa vuodelta 1957 Esko (Martti Kuningas) lähtee noutamaan puolisokseen kaunista Karrin Kreetaa (Eila Auer).Suomen Filmiteollisuus SF Oy

2. Nummisuutarit: perinteitä kunnioittaen

Aleksis Kiven klassikosta, Nummisuutareista, on tehty kolme elokuvaa. Niissä kaikissa kuvataan tyypillistä suomalaista suhdetta alkoholiin.

– Kun Nummisuutarin Esko lähtee kosiomatkalle, hän vetäisee tillin tallin ja panee paikat nurin. Ei siinä tarvitse paukkuja laskea. Yksikin on liikaa, Sedergren sanoo.

Sedergernin mukaan useissa suomalaisissa elokuvissa juodaan tolkuttomasti. Sillä on seurauksensa. Niin Eskollekin.

– Esko on tottumaton juomaan ja hänestä tulee arvaamaton, aggressiivinen uhoaja ja paikkojen särkijä. Jälkeenpäin katumus on suurta ja aitoa.

Kuulostaako tutulta?

Draamasarja kahdeksan surmanluotia
Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotia perustuu tositapahtumiin.Leif Öster / Yle

3. Kahdeksan surmanluotia: traagista, tuhoisaa juomista

Mikko Niskasen käsikirjoittama ja ohjaama Kahdeksan surmanluotia (1972) on klassikko. Niskanen esittää pienviljelijää, joka päätyy traagisiin tekoihin.

– Päähenkilöltä on mennyt kaikki, eikä häntä aja enää mikään elämässä eteenpäin. Hän väsyy ja alkaa dokata, keittää itse pontikkaa ja alkoholisoituu, Sedergren kuvaa.

Vaimo kärsii humalaisen miehensä väkivaltaisuudesta. Kun taloa piirittävät poliisit, mies tarttuu aseeseen kohtalokkain seurauksin.

Kahdeksan surmanluotia perustuu vuonna 1969 Pihtiputaalla tapahtuneeseen neljän poliisin surmaan. Elokuva kuuluu kategoriaan surullinen suomalainen tarina alkoholismista.

Arvottomat-elokuva
Mika ja Aki Kaurismäen Arvottomat on suomalainen road-movie.Yle Kuvapalvelu

4. Arvottomat: eurooppalaista naukkailua

Mika Kaurismäen ohjaama ja Aki Kaurismäen käsikirjoittama klassikkoelokuva Arvottomat (1982) päättyy pariisilaiseen Café Progress -kahvilaan, jossa sankarit tekevät tilauksensa lausumalla: deux calvas (kaksi calvadosta).

Elokuvassa on juopottelua, mutta Sedergrenin mielestä sitä määrittää kuitenkin erilainen suhde alkoholiin. Arvottomissa naukkaillaan eurooppalaisen sivistyneesti ja käydään luontevasti Pariisissa.

– Vaikka alkoholista tehdään numero, se niveltyy kuitenkin boheemiin elämäntapaan. Kaurismäet kuvaavat fiktiivistä Suomea, jota kukaan meikäläinen ei tunnista todeksi, mutta ulkomaalaiset ajattelevat, että, ai, Suomi on tuollainen.

Yksi elokuvan elämään jääneistä repliikeistä kuuluukin: "Meidän ei tule suhtautua todellisuuteen sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin se elää meidän unelmissamme".

Juoppohullun päiväkirja
Lauri Maijalan ohjaama Juoppohullun päiväkirja kertoo Juha Bergin (Joonas Saartamo) alkoholinhuuruisesta elämästä.Dictator Films

5. Viinahuumori: mikäs sen naurattavampaa

Huumorielokuvat, joissa nauru perustuu iloliemen vaikutuksiin, ovat oma lajityyppinsä. Muun muassa Juoppohullun päiväkirjassa (2012), Luokkakokouksessa (2015 ja 2016) tai Hurmaavassa joukkoitsemurhassa (2000) alkoholinkäyttö on oleellinen osa huumoria. Viinaa vedetään kaksin käsin.

Örveltäminen ja alkoholin aikaansaamat nolot tilanteet naurattavat.

– Viina-huumori saa voimaa sen aiemmasta kiellettävyydestä. Kansanmiehet puhuvat viinasta tirskahdellen ja suutaan muiskutellen. Ne eleet ovat myös nykysuomalaisen ruumiin muistissa kiinni, Sedergren sanoo.

Erityisesti Juoppohullun päiväkirja repii komiikkaa suoraviivaisesta alkoholismista.

Mies tältä tähdeltä
Jack Witikan ohaamassa Mies tältä tähdeltä -elokuvassa päähenkilö (Kaarlo Halttunen) viihtyy kapakoissa.Yle Kuvapalvelu

6. Mies tältä tähdeltä: tarina alkoholistista

Kenties kuuluisin suomalainen alkoholismikuvaus on Jack Witikan Mies tältä tähdeltä vuodelta 1958. Kaarlo Halttusen näyttelemä päähenkilö viettää aikaansa kapakoissa, menettää työnsä ja ajatuu pahaan kierteeseen, joka päättyy alkoholistiparantolaan.

– Jo 1930-luvulla Amerikassa esitettiin tarinoita, joissa alkoholi vie ensin pikkusormen ja lopulta koko käden. Usein niissä oli valistava elementti, jossa korostettiin, että ongelma olisi hyvä hoitaa pois, Sedergren sanoo.

Sedergren pitää Mies tältä tähdeltä -elokuvaa hienona. Siinä oli suomalaiselle elokuvalle uusia elementtejä.

– Realistista kerrontatyyliä ja konstailematonta näyttelijätyötä, jossa arjen rypyt näkyvät, Sedergren luettelee.

Olavi Virta
Olavi Virta -elokuva seuraa laulajan häilyvää elämää.Artista Filmi

7. Muusikkoelokuvat: kun viina vie

Irwin (Rentun ruusu), Badding, Unto Mononen (Satumaa), Olavi Virta. Muusikoista tehdyissä elokuvissa juomat kuuluvat hintaan.

– Elokuvista tulee käsitys, että suomalainen musiikki ja populaarikulttuuri on rakennettu alkoholin päälle. Päähenkilön alkoholismi on keskeinen teema ja varmasti nämä muusikot juoppoja olivatkin, Sedergren sanoo.

Nähtäväksi jää, liittykö 26. joulukuuta ensi-iltansa saava Juice-elokuva samaan muusikkojen viinan värittämää arkea kuvaavaan kastiin.

Brittiläinen the Guardian -lehti listasi (siirryt toiseen palveluun) James Bond -tutkimuksen innoittamana kansainvälisiä valkokankaan hahmoja, joille viina maistuu. Yksi sellainen oli animaatiohahmo Homer Simpson.

Juttua korjattu 13.12. klo 10.50: Nummisuutarin Esko lähtee kosiomatkalle, ei häämatkalle.