Bussikuskit ja kirjastonhoitajat pitäisi saada suunnittelemaan tekoälyä – "meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoälykoulutuksesta"

Suomen ensimmäinen insinööritutkintoon johtava tekoälykoulutus käynnistyy ensi vuonna.

tekoäly
Grafiikka, jossa mies sinisellä taustalla ja digitaalisia merkkijonoja.
Asiantuntijan mukaan tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.Asmo Raimoaho / Yle

Bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri ja lakimies. Heidän kaikkien pitäisi tietää, kuinka tekoälyä hyödynnetään.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos. Hän on muun muassa vetänyt Helsingin Yliopiston avointa tekoälykurssia (siirryt toiseen palveluun) (HS), johon rekisteröityi noin 100 000 suomalaista.

Roosin mielestä tekoälykoulutusta ei pitäisi mainostaa vain insinööreille ja muille "tietokonenörteille". Tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.

– Näkisin, että meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoäly- ja teknologiakoulutuksesta ja siihen pitäisi tarttua. On tärkeää, että meillä olisi mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä miettimässä, mitä haluamme tekoälyllä tehdä, Roos sanoo.

Myös pääministeri Juha Sipilä julisti alkuvuodesta, että yli miljoona suomalaista on koulutettava uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta Suomesta tulee tekoälyn soveltamisen kärkimaa.

Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista

Tällä hetkellä missään Suomessa ei kuitenkaan pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena.

Muun muassa Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tarjoavat kymmeniä kursseja tekoälystä, joita voi opiskella esimerkiksi tietotekniikan tutkinnon ohella.

Opiskelijoiden, jotka eivät opiskele teknologiaa on tällä hetkellä vaikea opiskella tekoälyä, koska kursseille osallistuminen vaatii, että tekoälyn ja koodauksen perusteet ovat hallussa.

Tietokoneen ruutu
Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mielestä tekoälyn suunnitteluun tarvitaan monipuolisesti ihmisiä eri aloilta.Mimmi Nietula / Yle

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan alalla on pulaa juuri muista kuin teknologisten alojen opiskelijoista, jotka pystyisivät omaksumaan tekoälyn periaatteet ja sitä kautta tunnistamaan sen mahdollisuuksia.

– Onhan selvää, että koodari, joka ei tunne varhaiskasvatusalaa, ja jolla ei ole omia taaperoita, ei tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia, jotka voisivat helpottaa päiväkotien arkea, Roos sanoo.

Suomen ensimmäinen tutkintoon johtava koulutus alkaa

Tähän voi olla tulossa muutos.

Nimittäin Kajaanin ammattikorkeakoulu kertoo tarjoavansa ensi vuoden syyskuusta alkaen insinööritutkintoon johtavaa koulusta, jossa voi erikoistua tekoälyn kehittämiseen. Tämä olisi tiettävästi ensimmäinen koulutus Suomessa, jossa opiskelija voi keskittyä pelkästään tekoälyn opiskeluun.

– Koulutuksessa lähdetään siitä, kuinka teknologiaa ymmärretään ja kuinka sen päälle oikeasti tehdään lisäarvoa tuottavia palveluita, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan.

Teemu Roos

Muissakin Suomen korkeakouluissa on tekoälyn ammattilaisuuteen johtavia koulutuksia, mutta ei samaa mallia kuin Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Osittain on myös kyse siitä, miten tekoäly missäkin määritellään.

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan tekoälystä puhuttaessa törmää usein siihen, ettei tiedetä, mikä on tekoälyä.

– Onko esimerkiksi tilastotiede tekoälyä? Mielestäni se on ainakin hyvin lähellä sitä. On väärä kysymys, kuinka paljon koulutuksia on tekoälyotsikon alla, koska se miten koulutus nimetään ei ole niin merkityksellistä kuin se, mitä kyvykkyyksiä opiskelijoilla on.

Roos kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa olemassa olevia koulutuksia markkinoidaan tekoälykoulutuksina, vaikka koulutus ei tarjoaisi uutta oppia.

– Koska tekoäly on niin pinnalla, trendinä on ollut, että olemassa olevaa koulutusta brändätään tekoälynä, vaikka vain jatketaan sitä, mitä ollaan aiemmin jo tehty. Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan, Roos sanoo.

Supertietokone mukana koulun penkillä

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan heidän koulutuksessaan uutta on muun muassa opiskelijoiden käyttöön valjastettu supertietokone, jota hyödynnetään opintojen aikana. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen opiskelijoiden käytössä oleva supertietokone, joka vastaa teholtaan satoja kotitietokoneita.

– Tuomme supertietokoneen kapasiteettia uusien käyttäjien saataville. Uusilla käyttäjillä tarkoitan opiskelijoiden lisäksi yrityksiä, joilla tähän saakka on ollut haastavaa päästä supertietokoneitten käyttäjiksi.

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Saren
Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén uskoo, että eri alojen tuottaman datan hyödyntäminen tekoälyn avulla on tulevaisuudessa iso bisnes.Mimmi Nietula/Yle

Supertietokone hankittiin opiskelijoiden käyttöön yhteistyössä tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa. Supertietokone ehti olla tutkimuskäytössä viisi vuotta.

– Sillä pystytään ajamaan edelleen aika tehokkaita koodeja, vaikka se ei meidän tutkimuskäytössä ole enää sitä ajankohtaisinta ja uusinta teknologiaa. Tämä on opiskelijakäytössä erinomaisen hyvä alusta harjoittelulle ja opiskelulle, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.

Uudessa tutkinnossa opetellaan muun muassa rakentamaan ja suunnittelemaan tekoälyyn perustuvia palveluita. Insinööriopiskelijat voivat esimerkiksi poimia dataa teollisesta prosessista, peleistä tai liikuntasuorituksista ja miettiä kuinka datalla tehdään uusia palveluita.

Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet sitä kaupallistaa.

Matti Sarén

Rehtori Matti Sarén kertoo esimerkin:

– Kotihoidossa olevan potilaan sänkyyn voidaan asentaa liikesensori, joka kertoo onko potilas käynyt yöllä vessassa.

Insinööriopiskelijoiden tehtävänä on miettiä, kuinka liikesensorista saatu data kaupallistetaan. Data pitäisi esimerkiksi järjestellä niin, että kone oppii tietyn potilaan kohdalla vessassa ramppaamisen olevan riski diabetesta.

Tutkinnon tavoitteena onkin tuoda uudenlaista tekoälyosaamista Suomeen, ja sitä kautta saada kotimaisia palveluita markkinoille.

– Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet kaupallistaa sitä. Pyrimme antamaan eväät, jotta Suomeenkin saataisiin lisäarvoa näistä datapohjaisista palveluista, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Seksikkään tittelin omaaville ammattilaisille riittää kysyntää

Datatieteilijä on seksikäs ammatti. Titteli on keikkunut kysyttyjen ammattilaisten listoilla jo pitkään ja alan ammattilaiset ovat monessa yrityksessä kovaa valuuttaa.

– Jos jokin oppilaitos profiloituu tälle alalle, ja koulutus on laadukasta, uskon opiskelijoiden työllistyvän tulevaisuudessa erinomaisesti, Yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessoriTeemu Roos sanoo.

Kajaanin ammattikorkeakoulun supetietokone
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön supertietokone, jota uuden tekoälykoulutuksen insinöörit hyödyntävät koulutuksessaan.Mimmi Nietula/Yle

Jos Kajaanin ammattikorkeakoulun tekoälyn insinööritutkinto on ensimmäinen laatuaan, kuinka voidaan varmistaa, että koulutus on laadukasta ja opiskelijoista tulee oikeasti tekoälyn ammattilaisia?

Koulun rehtori Matti Sarén uskoo laadukkuuden perustuvan yhteistyöhön. Kaikkia sisältöjä ei tehdä Kajaanissa vaan koulu nojaa siihen, että maailmalta löytyy kumppaneita ja materiaaleja, joiden avulla opiskelijoista voidaan leipoa rautaisia ammattilaisia.

– Koulutusten sisältöjen tekemiseen käytetään Suomen kovimpia kavereita, jotka tekevät alan liiketoimintaa suomalaisissa yhtiöissä. Haemme toimintamallia, jossa tämän nopeasti kehittyvän alan uusin osaaminen olisi tarjolla myös opiskelijoille, Sarén sanoo.

Sarén vilauttelee isoja kansainvälisiä tekijöitä, kuten teknologiayritys IBM, Microsoft ja virtualisointiin erikoistunut yritys VMware.

Yritysten kanssa aiotaan tehdä paljon yhteistyötä, ja tarkoituksena on, että opiskelijoiden projektit keskittyvät oikeisiin palveluihin ja oikeiden ongelmien ratkaisuun.

Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on.

Teemu Roos

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan tekoäly sopii mihin tahansa alaan ja juuri siksi kaikkien pitäisi ymmärtää sen mahdollisuudet.

Miten bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri tai lakimies sitten voi tekoälyä hyödyntää?

Tekoäly voi tehdä diagnooseja sairauksista tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

– Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on. Se ei tarkoita, että se olisi mitään mystistä mustaa magiaa vaan se on systemaattista datan hyödyntämistä ja asioiden automatisointia, Roos sanoo.