Perunatutkija irtisanoutui virastaan ja vie nyt viljelyoppia Tansaniaan – tavoitteena kouluttaa satoja perunanviljelijöitä ja helpottaa Afrikan ruokapulaa

Karu, hedelmätön maa. Vähän vettä eikä lainkaan torjunta-aineita. Varusteena kuokka. Siinä lähtökohdat yritykselle, joka aikoo kouluttaa Tansaniaan 1500 uutta perunanviljelijää.

peruna
Perunatutkija Jussi Tuomisto
Perunatutkija Jussi Tuomisto vie perunanviljelytaitoa Itä-Afrikan Tansaniaan. Tavoitteena on saada perunasta tuottavampi kilpailija riisille.Anne Elhaimer / Yle

Perunatutkija Jussi Tuomisto saapastelee kuurapeitteen saaneella sänkipellollaan Kurikan Panttilassa. Vielä jokunen vuosi sitten eteläpohjalaispellolla kasvoi perunaa, mutta nyt kaikki perunakoneet on laivattu Itä-Afrikkaan, Tansaniaan.

Koneista kertyi viisi konttia, jotka matkasivat punertavamultaisille pelloille puolitoista kuukautta. Määränpäänä oli Keski-Tansanian Iringa, joka sijaitsee 500 kilometrin päässä Dar es Salaamista.

Perillä koneista muodostui Tanzanice Agrofoods Ltd:n toistaiseksi ainoa konekanta. Koneet ovatkin tarpeen, sillä suomalais-tansanialaisen yhteisyrityksen on tarkoitus kouluttaa maahan 1500 siemenperunanviljelijää.

Tavoite kuulostaa suurelliselta, mutta innokasta väkeä on paljon ja ruokaa tarvitaan.

Tähän asti perunaa on Tansaniassa viljelty enimmäkseen ilman lannoitteita ja torjunta-aineita, käsipelein.

– Aika vähän on koneita, melkein kuokalla perunaa viljellään. Vanhat traktoritkin ovat erittäin harvinaisia, Tuomisto valaisee.

Isoja, koneistettujakin tiloja maassa on, mutta silloin pelloilla viljellään yleensä kahvia, sokerijuurikasta tai teetä.

Parisataa kasvitautia riesana

Toistaiseksi perunanviljelyyn on koulutettu vasta sata viljelijää. Puolentoista tuhannen tavoitetta helpottaa se, että Tuomisto kumppaneineen aikoo kouluttaa maahan eräänlaisen huippujoukon.

Nämä opastavat edelleen muita perunanviljelyn saloihin.

Jussi Tuomisto suunnittelee perunanviljelyä tansanialaisella pellolla Arushassa, Kilimanjaron lähellä yhdessä paikallisten viljelijöiden kanssa
Paikalliset pellot ovat kuivia ja karuja. Jussi Tuomisto viljelysuunnitelman teossa yhdessä paikallisten kanssa Arushassa, lähellä Kilimanjaroa.Jussi Tuomiston kotialbumi

Mikään uusi kasvi peruna ei Tansaniassa ole. Perunaa tuotetaan kymmenen kertaa isommalla pinta-alalla kuin Suomessa.

– Tosin he tuottavat saman verran kuin Suomi eli tuottavuus on aika heikko. Perunatietoutta tarvitaan, jotta viljelijät pystyisivät kasvattamaan tuotantoaan.

Tansanian ongelmana on, että siemenperunakauppa on rehottanut valvomatta ja sen seurauksena maasta löytyvät käytännössä kaikki perunalle mahdolliset kasvitaudit, kaikkiaan noin kaksisataa.

– Perunarutto on se isoin ongelma. Tuholaisongelma on vähän isompi kuin Suomessa – siellä on erilaisia matoja ja ötököitä, joissa on ollut oppimista.

Jotkut taudit ovat Tansaniassa myös huomattavan äkäisiä. Jos torjunta myöhästyy, menetetään koko sato. Tuottavana peruna olisi kuitenkin riisiä parempi viljelykasvi, koska maassa kärsitään ajoittain vesipulasta.

Parempaa hintaa viljelijälle

Yksi tärkeimmästä tavoitteista on rakentaa myyntiverkosto, jossa kaikki hyötyvät. Kun viljelijä saa tuotteistaan parempaa hintaa, perunantuotanto voi kasvaa.

Tähän asti Tansaniasta ovat puuttuneet kunnolliset markkinat ja logistiikka kotimaiselle perunalle. Kauppoihin pääsevät lähinnä ulkomaiset tuotteet ja esimerkiksi paikalliset ranskanperunatehtaat kärsivät raaka-ainepulasta.

– Varakkaat ihmiset käyvät supermarketeissa ja ostavat tuontiruokaa. Se on vähän hassua, Tuomisto ihmettelee.

Kotimaassa tuotetut tuotteet jäävät paikallisille toreille tai välittäjät ostavat ne pilkkahintaan. Viljelijä jää nuolemaan näppejään.

– Viljelijä ei saa tuotantoa kannattavaksi ja sen takia hänellä ei ole varaa hankkia lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita.

Nykyisin suuri osa perunantuotannosta on luomua. Eroosion köyhdyttämä maaperä kaipaa kuitenkin sekä voimaa että torjunta-aineita, koska nykyisellään perunarutto vie suuren osan sadosta.

–Afrikan väkimäärä kasvaa huimasti. Ruokaa pitäisi pystyä tuottamaan, muuten tulee väestönsiirtymiä, kun ruoka loppuu. Pakolaisongelma voi olla tulevaisuudessa suurempi kuin mitä se on nyt.

Hyvät ainekset hukkaan?

Tansaniaan Tuomisto lähti jo kolmisen vuotta sitten perustamaan siemenperunakeskusta ja tutkimuslaitosta. Tansania oli pyytänyt apua Suomesta ja siksi projektia oli alun perin rahoittamassa myös Suomen ulkoministeriö. (siirryt toiseen palveluun)

Mutta sitten piti säästää ja rahat loppuivat kesken. Viisi vuotta kestänyt hyvä työ oli vaarassa mennä hukkaan.

Massikka pääsi töihin Tansaniaan
Tuomiston perunanvilljelykoneet ja traktorit jatkavat elämäänsä nyt Tansaniassa. Viiden laivakontillisen matka perille kesti puolitoista kuukautta.Jussi Tuomiston kotialbumi

– Pääsimme siellä hyvään alkuun. Saimme alkuun laitoksen, joka tuottaa korkeita siemenluokkia. Mutta kun rahat loppuivat, oli suuri ongelma, että koko homma kaatuu. Hetken mietittyämme päätimme, että perustetaan yritys, Tuomisto kertaa.

Siksi kaksi vuotta sitten perustettiin suomalais-tansanialainen Tanzanice Agrofoods Ltd. Yritys on ehtinyt saada rahoitusta jo yllättävältä taholta: Yhdysvaltain ulkoministeriöltä.

Kehitysapumääräraha on tarkoitettu perunaverkoston rakentamiseen Iringan kaupungin alueelle. Apuraha turvaa projektin jatkumisen kaksi seuraavaa vuotta.

– Tarkoitus on kuitenkin, että yritys saadaan kannattavaksi, Tuomisto huomauttaa.

Tähän saakka riisinviljely on lyönyt itseään Tansaniassa hyvin läpi.

– Meidän näkökulmasta se on vähän väärä kasvi. Yhtä lailla perunaakin pystytään kaivamaan maasta käsin eikä sitä tarvitse jatkojalostaa.

Perunanistutuskone kaatui pellolla Tansanian Iringassa
Joskus istutuspuuhissa tulee odottamattomia viivytyksiä. Jussi Tuomisto oli juuri varoittanut traktorikuskia, että kone kaatuu herkästi rinteessä. "Sitten itse kaadoin koneen".Jussi Tuomiston kotialbumi

Johtajasta tuli reissuisä

Tuomiston oli alun perin tarkoitus hoitaa Tansanian bisneksiään suomalaisen virkansa ohessa. Keväällä hän kuitenkin totesi, ettei kuvio onnistu ja irtisanoutui virastaan Perunantutkimuslaitoksen johtajana.

Nyt perunamies reissaa Tansaniassa noin kuukauden välein, pari kolme viikkoa kerrallaan. Käytännössä kolmasosa ajasta kuluu Afrikan mantereella ja loput työt pystyy hoitamaan tietokoneella kotoa.

Vaimo ja kolme tytärtä ovat tilanteeseen tottuneet.

– Aikaisemmin olin vähintään kymmenen tuntia päivästä töissä. Minusta tuntuu, että taidan olla nyt kotona enemmän. Sitten kun olen kotona, olen kotona intensiivisesti.

Siemenperunoita
Tansaniassa siemenperunoiden laatu on vaihdellut valvomattomilla markkinoilla, minkä takia myös kasvitaudit ovat levinneet. Nyt tavoitteena on satoisa ja terve peruna.Jussi Tuomiston kotialbumi

Perunaa puhuva tutkija

Tuomiston mielestä peruna on alati kiinnostava tutkimuskohde.

– Perunaa ei koskaan opi täysin. Koko ajan tulee yllättävää, lisää tietoa. Suomessakin toimii useita perunatutkijoita, jotka löytävät sieltä uusia haasteita ja hyötyjä. Perunantutkimusta tehdään Suomessa vieläkin liian vähän.

Jussi Tuomisto on kuin elävä esimerkki Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoista, joissa isä on intohimoinen perunatutkija.

– Olen yrittänyt tätä perunasanomaa viedä eteenpäin. Peruna olisi ekologinen vaihtoehto, sillä sen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin pastatuotteilla tai riisillä, Tuomisto innostuu.

Hän huomauttaa, että myös perunan vesijalanjälki on kilpailijoita pienempi. Lisäksi peruna tarvitsee paljon pienemmän pinta-alan ruokayksikön tuottamiseen kuin pasta- tai riisituotteet.

Perunaa on vaikea peitota myöskään ravitsemuksellisesti.

– Siitä saa vitamiineja, kuitua ja rautaa. Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että perunassa on sellaisia aineosia, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi, Jussi Tuomisto vakuuttaa pilkettä silmäkulmassaan.

Onnellisuuden kasvattamiseksi perunatutkijan ruokapöydässä syödään kuitenkin, tyttärien toiveesta, silloin tällöin myös pastaa ja riisiä – muusin ja muiden perunaruokien lisäksi.