Runeberg-ehdokkaat julki – pitkästä aikaa mukana myös Finlandia-voittaja

Runeberg-kirjallisuuspalkinnon voittaja julkistetaan perinteiseen tapaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta 2019.

Runeberg-palkinto
Runeberg palkintoehdokkaat.
Runeberg-palkintolautakunta

Vuoden 2019 Runeberg-palkintoehdokkaiden enemmistö on romaaneja. Kahdeksan ehdokkaan joukkoon pääsi yksi essee- ja kaksi runokokoelmaa. Ehdokkaat julkistettiin Runebergin kotimuseossa Porvoossa.

Koska Runeberg-palkinnosta voivat kilpailla kaikki kirjallisuuden muodot rinta rinnan, oli esiraadin luku-urakka melkoinen: 245 kirjaa. Niistä noin 150 oli romaaneja. Vaikka hyviä ehdokkaita olisi raadin mukaan ollut paljon enemmän kuin kahdeksan, oli lopullisten valintojen tekeminen kuitenkin yllättävän helppoa.

Kolmihenkinen raati kertoi arvostaneensa etenkin tyylillistä taituruutta. Raatiin kuuluvat kirjailija Marjo Heiskanen, kirjallisuudentutkija Veli-Matti Pynttäri ja kriitikko Siskotuulikki Toijonen huomasivat ehdokaskirjoja lukiessaan, miten kirjallisuuden lajirajat ovat väljentyneet. Siksi he pitävät Runeberg-palkintoa tärkeänä, sillä siinä eri lajityypit ovat rinnakkain.

Tässä ovat ehdokkaat:

Vera Antsalo: Imago (Teos)

Imago on Antsalon kolmas runokokoelma. Raatiin teki vaikutuksen, miten teos vie lukijan kuvailun ulkopuolelle. "Veera Antsalo onnistuu virittämään runoelmaan äänimaailman, josta syntyy niin houkutteleva ja viekoittelevan vino tila–aika-avaruus, että kuvien vilistäessä lukija halukkaasti lähtee matkaan kauas kuvailun tuolle puolen."

Tua Forsström: Anteckningar (Merkintöjä, suom. Jyrki Kiiskinen) (Förlaget/Siltala)

Lukemattomia palkintoja saanut Tua Forsström aloitti kirjallisen uransa jo 1970-luvun alkupuolella. Hänet on palkittu muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla. Runokokoelma ihastutti raadin valoisuudellaan. "Anteckningar avautuu laajalle ja toimii kuin tervehdyttävä yhteisötaide: se sulkee sisäänsä, ottaa mukaan."

Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava)

Pitkästä aikaa ehdolle pääsee samana vuonna Finlandia-palkinnon voittanut kirjailija. Pitkän uran tehnyt Olli Jalonen on edesmenneen Bo Carpelanin ohella ainut kirjailija, joka on voittanut Finlandia-palkinnon kahdesti. Runeberg-raadin hurmasi kirjan päähenkilö, joka lähtee kaukaiselta Saint Helenan saarelta päästäkseen Lontooseen tähtitieteilijä Edmond Halleyn oppiin. "Angus-poika on ihastuttava minäkertoja, jonka tarkkanäköinen ja lähes harras jutustelu lumoaa lukijan.

Heikki Kännö: Sömnö (Sammakko)

Heikki Kännö on taidemaalariksi valmistunut vapaa taiteilija ja Sömnö on hänen toinen romaaninsa. Omintakeisella tyylillä kirjoittava Kännö sai jopa Runeberg-raadin villiintymään tähän tyyliin: "Herkullisesti härnätty lukija voi vain nauraa niin kuin vuoristoradan siinä silmukassa, jossa roikutaan pää alaspäin."

Fredrik Lång: Basim, min kära (Förlaget)

Fredrik Lång on pitkän uran tehnyt monipuolinen kirjailija. Hän on kirjoittanut runoja,romaaneja ja tieteellisiä tekstejä. Basim, min kära on kirjeromaani. Siinä nuori englantilainen Sally lähettää kirjeitä palestiinalaiselle rakkaalleen Basimille. Vastauskirjeitä ei kuulu. Raati kiittää, että teos nostaa esiin tärkeän yhteiskunnallisen aiheen. "Antaessaan äänensä näille kirjeille Fredrik Lång muistuttaa lukijoitaan hillityllä, mutta painavalla tavalla Lähi-idässä jatkuvasta inhimillisestä katastrofista."

Antti Nylén: Häviö (Kosmos)

Antti Nylén tunnetaan terävänäköisenä esseistinä. Lisäksi hän on suomentanut lukuisia teoksia. Häviö on monologimuotoon puettu esseekokoelma. Siinä ruoditaan säälimättä suomalaista kulttuurielämää. Raadin mukaan Nylénin monologi on vimmaista ja vihaista, mutta toivoo silti "että jokainen kirjallisuudesta välittävä henkilö tässä maassa lukisi mitä hänellä on sanottavana."

Henriikka Tavi: Tellervo (Teos)

Henriikka Tavi tunnetaan runoilijana ja Tellervo on hänen ensimmäinen romaaninsa. Nimihenkilöllä on kolme tutkintoa, mutta hän on töissä kioskissa. Ystäviä on vain yksi ja parisuhdekin puuttuu. Niinpä Tellervo päättää hankkia miehen elämäntapaoppaan avulla. Raatia Tavin parodia miellytti: "Ilkikurisen hymyn rinnalla romaani kuitenkin nostaa lukijan nähtäville kohtuuttomat ja joskus traagisetkin vaatimukset, joita kulttuurimme tuntuu asettavan onnelliselle elämälle."

Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala)

Eeva Turunen on ehtinyt jo voittaa esikoisteoksellaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon tänä syksynä. Arkkitehtinä työskentelevän Turusen esikoiskirja on kokeileva ja arvoituksellinen. Turusen omaääninen kerronta teki vaikutuksen myös Runeberg-raatiin. "Muodollisesti, tyylillisesti ja sanastollisestikin kekseliäät ja uutta luovat tekstit vievät lukijan helposti mennessään."

Runeberg-palkintoa on jaettu vuodesta 1987 lähtien. Se on Finlandia-palkintojen jälkeen arvostetuin kirjallisuuspalkinto, vaikka rahallinen arvo on vain 10 000 euroa. Lopullisen valinnan tekee kolmehenkinen raati, johon kuuluvat tänä vuonna kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Maija Jelkänen ja kirjallisuustutkija Mikko Carlson.

Viime vuonna palkinnon sai Marjo Niemi romaanillaan Kaikkien menetysten äiti.