Mikromuovia on jo syvällä maaperässä – kukaan ei vielä tiedä, mitä pysyvä muovikerros maaperässä tekee maapallolle

Muovi on muokannut Suomen luontoa jo peruuttamattomasti. Tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa muovin vaikutus ympäristöön tulee varmuudella voimistumaan. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

mikromuovit
Mikromuovia sormella
AOP

Muovin historia on vielä kovin lyhyt, mutta sen vaikutus ympäristöön on ollut jo monin paikoin tuhoisa.

Yle kertoi lokakuussa siitä, miten Turun saaristossa sijaitsevalla, luonnonkauniilla Seilin saarella työskentelevät Turun yliopiston tutkijat yllättyivät mikromuovin runsaasta esiintymisestä hengitysilmassa.

Nyt tuoreimmat sedimenttitutkimukset osoittavat (siirryt toiseen palveluun), että vasta muutamia vuosikymmeniä sitten kehitetty muovi on ehtinyt kaivautua jo syvälle maaperään.

– Olimme mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa jopa viiden metrin pituisilla sedimenttiputkilla päästiin tuhat vuotta ajassa taaksepäin. Muovi havaittiin tutkimuksissa hyvin nopeasti, eli siihen aikaan kun muovia alettiin kehitellä 1940–50-luvulla. Tämä havainto on siis olemassa, kertoo Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemajohtaja Jari Hänninen.

Tuoreimmat tutkimustulokset ovat monin tavoin pysäyttäviä. Joidenkin tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa on jo jonkin aikaa pyöritelty kysymystä, voisiko muovi merkata jopa uuden geologisen aikakauden alkua, sillä ihmisen toiminnan merkit ovat jääneet maaperään pysyvästi.

– Tämä on hyvin surullista, miten yksi eliölaji eli ihminen maapallon pinnan päällä voi saada aikaan tämänlaista jälkeä näinkin isossa kokonaisuudessa, Hänninen sanoo.

Tuntematon materiaali maakerroksessa

Sedimenttitutkimuksista paljastuneet muovilöydökset ovat herättäneet huolta tutkijoiden keskuudessa. He selvittävätkin nyt kiivaasti, mitä maakerrokseen ilmestynyt uusi materiaali käytännössä tarkoittaa.

– Yritämme parhaillaan tutkia ja ymmärtää muovin käyttäytymistä sedimentaatioympäristössä. Muovi käyttäytyy luonnossa eri tavalla kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien perusteella, kertoo Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen projektitutkija Saija Saarni.

Olipa muovin vaikutus ympäristöömme tällä hetkellä mikä tahansa, vaikutukset tulevat vielä voimistumaan. Muovia on päästetty ympäristöön runsaat 60 vuotta ja joka vuosi sitä pääsee lisää.

Saija Saarni

– Tutkimme, käyttäytyykö muovi samalla tavoin kuin esimerkiksi hiekka tai savi, vai tekeekö se jotain ihan muuta. Muovi on ilmestynyt lähes kaikkialle ja se tulee suurella todennäköisyydellä pysymään sedimenteissä. Muovi on niin kestävää, jatkaa Saarni.

Muovia on löytynyt sedimenttitutkimuksissa niin Suomesta kuin maailman syrjäisimmistä kolkista kaukana asutuksesta.

– Olipa muovin vaikutus ympäristöömme tällä hetkellä mikä tahansa, vaikutukset tulevat vielä voimistumaan. Muovia on päästetty ympäristöön runsaat 60 vuotta ja joka vuosi sitä pääsee lisää. Luonnossa on valtavat määrät erilaisia muoviroskia hajoamassa hiljalleen mikromuoveiksi ja siitä edelleen nanomuoveiksi, lisää Saarni huolestuneena.

Maisema Sulkavan Linnavuorelta.
Ismo Pekkarinen / AOP

Mikromuovit lisänneet matojen kuolleisuutta

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Salla Selonen työskentelee parhaillaan kansainvälisessä eurooppalaisessa tutkimusohjelmassa.

Water JPI:n kautta rahoitetussa tutkimushankkeessa IMPASSE (Impacts of microplastics on agrosystems and stream environments) Selosen aihealueena on ollut mikromuovien maaperäeläimiin kohdistuvien vaikutusten tutkiminen.

– Tutkimuksissa on havaittu, että jotkut mikromuovit voivat vahingoittaa lierojen ruuansulatuskanavaa ja aiheuttaa immunologisia vasteita. Hyvin korkeissa pitoisuuksissa lieroilla on havaittu myös selvää kasvun vähentymistä ja kuolleisuuden nousua, selvittää Selonen tutkimustensa taustoja.

Mikromuovia
Lieron jätöksiä, jonka sisällä on polyester-kuituja. Salla Selonen / SYKE

Siitä miten mikromuovit vaikuttavat maaperän ravinnekiertoon on kuitenkin vasta vähän tutkittua tietoa.

– Tämä on haasteellinen kysymys, johon ei vielä ole yksiselitteistä vastausta. Tiedämme asiasta vielä liian vähän. Mutta koska mikromuovien on osoitettu jo vaikuttavan esimerkiksi maaperän mikrobiaktiivisuuteen, lierojen aktiivisuuteen, maaperän vedenpidätyskykyyn ja mururakenteeseen, todennäköisesti vaikutukset voivat heijastua myös ravinnekiertoon, Selonen sanoo.

Muovi on aikamme kädenjälki

Kautta historian ihminen on jättänyt omia tunnusmerkkejään ympäristöön. Tällä kertaa merkki ei ole peräisin luontoon tehdyistä muutoksista, vaan ihmisen älykkyyden aikaansaannoksesta.

– Tulevaisuudessa, kun joku tutkija katsoo sedimenttitutkimuksissa 10 000 vuotta taaksepäin miltä maailma näytti vuonna 2000, niin muovi tulee aika nopeasti vastaan, kertoo asemajohtaja Jari Hänninen.

Tähän päivään mennessä muovia on tuotettu koko maailmassa noin 8 biljoonaa kiloa, eikä muovin tuotannon vauhti ole suinkaan hiipumassa. Etenkin tästä syystä mikromuovista tuotettua tutkimustietoa kaivataan yhä enemmän.

Tulevaisuudessa, kun joku tutkija katsoo sedimenttitutkimuksissa 10 000 vuotta taaksepäin miltä maailma näytti vuonna 2000, niin muovi tulee aika nopeasti vastaan.

Jari Hänninen

Selvää kuitenkin on, että mitä enemmän tutkimustietoa on saatu, sen karummin muovin käytön seuraukset ja uhkakuvat ovat avautuneet tutkijoiden silmien edessä.

Siksi ympäristön tulevaisuus huolettaa erityisen paljon kokenutta tutkijaa.

– Ehkäpä muovi tulee olemaan meidän globaali kädenjälki aikaansaannoksistamme tuleville sukupolville ja tutkijoille, päättää Hänninen.

Lue lisää:

Mikromuovia on jo hengitysilmassakin – suurtehoimurin haaviin tarttui Turun saaristossa runsas hiukkassaalis, joka yllätti tutkijatkin

Piinaako sinua ajatus mikromuovista juomavedessä? Enemmistö suomalaisista on huolissaan muovin määrästä – tässä 7 ratkaisua ongelmaan

Asiantuntija: Jos ahdistuu muovipaketista enemmän kuin Thaimaan matkasta, mittasuhteet ovat vinksallaan – Video: Vein pakkausmuovini arvioitavaksi