Kokonaisen kylän vesiputket uhkaavat jäätyä Vesannolla, koska järvenranta pakenee – "Ei tiedetty, että Keitele voi laskea näin alas"

Vesiputket, jotka on vedetty rantavesiin ovat jääneet säiden armoille.

vesihuolto
Keitele-järven vedenpinta on poikkeuksellisen alhaalla.
Ari Hautsalo kahlaa kumisaappailla Keitele-järvellä, jonka rantaviiva on vetäytynyt tavallisesta 30–40 metriä.Toni Pitkänen / Yle

Viitasaarelainen Ari Hautsalo sanoo, että pahin painajainen on toteutumassa. Hänen maatilaltaan uhkaa loppua juokseva vesi tänä talvena.

Paikallinen vesiosuuskunta veti 30 vuotta sitten runkoputket Keitele-järvelle. Nyt järven pinta on tavallista 40–50 senttiä alempana. Osa vesiputkista on jäänyt kuivalle maalle ja osan päällä on vain muutamia kymmeniä senttejä vettä.

Vesiputket ovat pysyneet sulana, koska järven vesi on suojannut niitä. Koska vedenpinnat ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla, putket uhkaavat jäätyä ja jäädä jäiden sisään. Jos putket jäävät jäiden sisään, ne saattavat ruhjoutua kappaleiksi jäiden paineessa.

Yksi runkovesiputki on jo jäässä, mutta se estää vedentulon vain yhdelle kesämökille. Kaikkiaan noin viisi kilometriä putkea on jäätymis- ja rikkoutumisvaarassa.

– Meillä on useita paikkoja, jotka uhkaavat jäätyä. Jos pahin tapahtuu, vedettä jää useita kymmeniä talouksia, Hautsalo arvioi.

Viitasaaren ja Vesannon alueella toimiva Suovanlahti-Vesijärven vesiosuuskunta on yrittänyt ennaltaehkäistä putkien jäätymistä.

– Esiin tulleita putkia peitettiin maalla. Rantavedessä olevia putkia ei pääse peittämään tai kaivamaan syvemmälle, koska järven pohja on liian pehmeä, vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Jorma Ritvanen kertoo.

Ongelmia isolla alueella

Sama ongelma on kaikilla vesilaitoksilla, joilla vesiputkia matalissa rantavesissä, kertoo Suomen Vesihuolto-osuuskunnan ry:n puheenjohtaja Vesa Arvola. Suomen ympäristökeskuksen mukaan ongelmia on erityisesti Kymijoen ja Kokemäenjoen latva-alueilla. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen neuvoo, että putkia voisi suojata kasaamalla lunta putkien päälle. Ratkaisu ei toimi, koska lunta ei ole nyt riittävästi.

Yksi keino ehkäistä jäätymistä on juoksuttaa vettä putkissa, jos pohjavettä on riittävästi. Juoksuttaminenkaan ei auta, jos putket jäävät jäiden puristuksiin ja rikkoutuvat sen vuoksi.

– Kun jäät kestävät, peitämme putkia viljan korsilla, Jorma Ritvanen kertoo vesantolaisten suunnitelmista.

– Runkoputkia on useita kilometrejä rannoilla. Jo putkirikko tulee haaraan, sitä ei saa suljettua, koska sulut ovat rannalla. Se tarkoittaa sitä, että halkeaman tultua vedenpaine karkaa muiltakin talouksilta ja sitten ollaan vesipulassa, Ari Hautsalo toteaa.

Ongelmaa ei olisi tullut, jos putket olisi kaivettu alun perin syvemmälle.

– Ei ole tiedetty, että Keitele voi näin alas laskea, vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Jorma Ritvanen sanoo.

Jorma Ritvanen
Suovanlahti-Vesijärven vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Jorma Ritvanen sanoo, ettei muista Keiteleen vedenpinnan koskaan laskeneen näin alas.Toni Pitkänen / Yle

Vesiosuuskunta on lain silmissä vastuussa alueen vedenjakelusta ja se on ostanut 8 000 -litraisen kuljetussäiliön ja kaksi pienempää varastosäiliötä, joilla tarvittaessa kuljetetaan vettä kriisikohteisiin.

Ari Hautsalo on valmistautunut siihen, että vedentulo hänen maatilalleen katkeaa viimeistään kevättalvella. Hän on hankkinut itselleen vesisäiliön, johon vesiosuuskunta voi tuoda vettä vuorokauden tarpeisiin.

– Ihan varmasti menee putkia rikki viimeistään helmi–maaliskuussa, Ari Hautsalo uskoo.

Hautsalon ja Jorma Ritvasen mukaan on mahdollista, että putkirikot pystytään korjaamaan vasta ensi keväänä ja kesänä, joten alueella saatetaan olla kantovesien varassa kuukausia.