"Eivätkö he tajua, että kuka vaan voi olla mitä vaan netissä?" – Oulun seksuaalirikosepäilyjen vanavedessä vanhemmilta vaaditaan parempaa vastuunkantoa

Ylen verkkokyselyyn vastanneet pohtivat, miten ohjeistaa lapsia vieraiden ihmisten kohtaamisissa.

seksuaalirikokset
lapsi katsoo älypuhelinta
AOP

Torstai-illan A-studio: Talk käsittelee sitä, miten maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia voitaisiin ennaltaehkäistä.

Ohjelman alla Yle kysyi yleisöltä, millaisia kysymyksiä Oulun rikostapaukset ovat herättäneet lasten sosiaalisen median käytöstä ja miten lapsille puhutaan seksuaalisesta häirinnästä. Oulun tapauksissa somen rooli on korostunut.

Vastauksia tuli vuorokaudessa runsaat 40. Monissa vastauksissa vanhempien vastuuta lastensa puuhista verkossa pidettiin liian heppoisena.

– Missä vanhempien vastuu? Kukaan ei päästä lasta kulkemaan yksin pimeillä kujilla, mutta netin ja somen käyttöä ei rajoiteta käytännössä ollenkaan, yksi vastaaja pohti.

– Sellaisia kokemuksia, että oman 11-vuotiaan lapsen luokkakavereiden somen käyttöä ei valvota millään tavalla, toinen vastaaja harmitteli.

Osa vastaajista pahastui koko kysymyksenasettelusta, koska heidän mielestään lasten täytyy vapaasti saada solmia kontakteja muihin ihmisiin, eikä heidän vapauttaan saisi rajoittaa. Jotkut taas kokivat valvonnan käytännössä hyvin vaikeaksi.

– Miten voin varmistaa aukottomasti, missä lapseni netissä liikkuvat? Mistä merkeistä lapsen käytöksessä voin parhaiten päätellä hänen liikkuvan kielletyssä seurassa? Miten varoittaa lapsia niin, etteivät he säikähdä kaikkia uusia kontakteja tai eri kulttuureista tulevia ihmisiä?

– Tänään kysyin, onko koulussa keskusteltu näistä tilanteista, joita voi netin kautta syntyä – valitettavasti ei. Murrosiässä oleville herkille mielille on vaikea käsitellä asiaa. ”Älä kerro enempää!” oli vastaus, kun aloitin dokumenttimaisesti kertoa Oulun tapahtumista.

"Nimeä ei saa antaa, ketään ei saa tavata"

Osa vastaajista kertoi kuitenkin itse seuraavansa hyvin tarkkaan sitä, millaisia kontakteja perheen lapset verkossa solmivat.

– Olen hyvin pienestä lähtien korostanut lapsille, että netissä ei saa antaa kenellekään tuntemattomalle oikeaa nimeä, osoitetta, kuvaa, puhelinnumeroa tai muitakaan tietoja, eikä ketään saa tavata.

Muutamassa vastauksessa haluttiin rajoittaa lasten älypuhelinten käyttöä tai jopa kieltää älypuhelimet ja somen käyttö alle 16-vuotiailta. Myös voimakeinoista haettiin apua:

– Nuorille pitää opettaa itsepuolustusta.

Yksi vastaaja kertoi opettaneensa tytärtään olevan epäileväinen kaikkia kohtaan, jotka haluavat häneltä jotakin, riippumatta siitä, kuinka viaton pyyntö on. Toinen vastaaja sanoi varoittavansa lapsiaan lähtemästä ulkomaalaistaustaisten miesten tai poikien seuraan.

– Olemme sopineet, että jos heistä joku lähestyy, pitää huutaa niin lujaa kuin keuhkoista lähtee "EI! ÄLÄ KOSKE! ÄLÄ HÄIRITSE! POISTU!"

Sosiaalityöntekijänä toimiva vastaaja totesi, että lapsella pitää saada olla pieniä salaisuuksia, mutta muutokset lapsen olemuksessa pitää heti ottaa vakavasti.

– Jos näinkin nuorta lasta [kuten Oulussa] hyväksikäytetään näin räikeällä tavalla ja pitkään, lapsensa tunteva aikuinen ei voi olla huomaamatta muutoksia lapsen käytöksessä ja koko habituksessa. Lapsi jota ei omat vanhemmat ”huomaa” ja joka ei saa rakkautta ja huolenpitoa sieltä mistä pitäisi, hakee sitä ”mistä vaan” – vaikka näinkin kammottavalla tavalla.

Lisää aiheesta A-studio: Talkissa TV1:ssä klo 21:10. Vieraina afganistanilaistaustainen opettaja Jami Homa, psykologi Nina Nurminen, poliisitarkastaja Mia Poutanen ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.