Henkistä selviytymiskykyä voi harjoittaa: "Mikään tapahtuma itsessään ei murskaa ihmistä"

Yleisesti on pohdiskeltu, miten vakavan rikoksen uhri tai keskitysleirivanki voi selviytyä äärimmäisen traumaattisista kokemuksistaan.

traumat
Naine katselee sateisen ikkunan läpi.
AOP

Traumapsykoterapeutti, psykologi Soili Poijula on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen kirjan, joka kertoo resilienssistä eli selviytymiskykyisyydestä. Resilienssi on laaja käsite, mutta se tarkoittaa muun muassa sopeutumis- ja selviytymiskykyä, kriisikestävyyttä ja joustavuutta.

Soili Poijulan mukaan joillakin ihmisillä on vahvempi resilienssi kuin toisilla. Nykysukupolvet ovat kauhistelleet esimerkiksi, kuinka joku on voinut jatkaa elämäänsä keskitysleirillä koettujen kauhujen jälkeen.

– Resilientit ihmiset reagoivat lievemmin ja palautuvat nopeammin verrattuna muihin, kertoo Poijula Ylen Radio Suomen Päivä -ohjelman haastattelussa.

Hän toteaa tuoreessa kirjassaan, että resilienttien yksilöiden ja ryhmien erityispiirre on päättäväisyys hallita omaa kohtaloaan myös olosuhteissa, joita he eivät voi hallita. Selviytymiskyvyn taustalla on monia tekijöitä, kuten geenit, biologia ja stressinsietokyky, mutta erityisesti asenne vastoinkäymisiin voi ratkaista.

Joustava mieli auttaa surussa

Poijulan mielestä on hyvin pessimististä ajattelua, että esimerkiksi vakavan rikoksen uhriksi joutuneen elämä on lopullisesti pilalla.

– Tapahtumat voivat toki haavoittaa ihmistä pahasti. Toisaalta resilienssitutkimukset osoittavat, että lapsuudessaan seksuaaliselle hyväksikäytölle altistuneista 45 prosenttia ei aikuisena kärsi minkäänlaisista psykiatrisista häiriöistä. Tällaisella lapsella on ollut hyviä ihmissuhteita ja esimerkiksi hyvä välittävä äiti, Poijula sanoo.

– Mikään tapahtuma itsessään ei murskaa ihmistä vaan se, mitä tapahtuu trauman jälkeen tai mitä on tapahtunut sitä ennen.

Soili Poijulan mielestä olisi tärkeää vahvistaa ihmisessä sitä puolta, joka auttaa selviytymään.

Hän on samaa mieltä, kuin positiivisen psykologian tunnettu edustaja ja lasten ja sotilaiden resilienssin vahvistamisohjelman kehittäjä Martin Seligman.

– Pessimistisyys johtaa masennukseen. Siksi myönteisten ajatusten ja tunteiden lisäämisen taidot ja menetelmät ovat tärkeitä. Tämä liittyy myös sureviin ihmisiin. On havaittu, että jos heillä on joustava mieli, niin tuska ja kärsimys eivät ota mielessä valtaa.

Poijulan mukaan omaa resilienssiään voi vahvistaa arjessakin siten, että muun muassa opettelee sanomaan ei. Velvollisuudentunne tai vaativuus itseä kohtaan ei saa olla liian suurta. Myös omasta kunnosta ja ihmissuhteista huolehtiminen tukee resilienssin vahvistumista.

Traumapsykoterapeutti, psykologi Soili Poijula on kirjoittanut useita kriisiin, suruun ja traumaan liittyviä kirjoja, mutta resilienssistä hän on julkaissut nyt ensimmäisen suomenkielisen tietoteoksen.

Koko Radio Suomen Päivä -haastattelu kuunneltavissa Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-4589250.