Sudenkaatoluvilla ei ole enää ylärajaa – Riistakeskus vakuuttaa, että lupakriteerit pysyvät tiukkoina

Maa- ja metsätalousministeriö ei enää aseta ylärajaa vahinkoperusteisille poikkeusluville.

susi
Ammuttu susi ja verta hangella.
Pertti Huotari / Yle

Suden metsästykseen myönnettävillä poikkeusluvilla ei ole enää ylärajaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on aiempina vuosina asettanut asetuksella vahinkoperusteisille sudenkaatoluville ylärajan, mutta nyt tästä käytännöstä on luovuttu. Yläraja oli viimeksi 53 sutta metsästysvuotta kohti.

Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen mielestä luku aiheutti jo sinällään ristiriitoja.

– Toisten mielestä tuo luku piti saavuttaa, ja toisten mielestä se oli jo ylipäätään liian suuri luku.

Sauli Härkönen
Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen päättää vahinkoperusteisista poikkeusluvista.Pekka Niiranen / Yle

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan asetuksen antamiselle ei ollut enää tarvetta, sillä vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiselle on jo laissa tarkat kriteerit.

"Kokonaisvaltainen tarkastelu"

Poikkeusluvat myöntää aiempaan tapaan Suomen riistakeskus – ja käytännössä Sauli Härkönen – mutta nyt entistä vapaammin oman harkintansa mukaan.

Härkönen korostaa, että jokainen lupahakemus tarkastellaan tapauskohtaisesti ja faktojen perusteella.

– Se, että susia esiintyy jollain alueella, ei sinällään ole mikään poikkeusluvan peruste.

Härkösen mukaan kyse on aina kokonaisvaltaisesta tarkastelusta. Suden aiheuttamalle vahingolle ei ole määritelty minkäänlaista euromäärää tai esimerkiksi sitä, montako lammasta suden on tapettava, jotta poikkeuslupa myönnetään.

Härkönen myöntää, että tarkkojen kriteerien puuttuminen on luvanhakijoiden kannalta ongelmallista.

– Voi olla hankala miettiä, milloin hakemus kannattaa jättää, ja milloin ei.

Pelkkä pihassa käynti ei riitä

Yksi peruste poikkeusluvalle on turvallisuus. Susi voi esimerkiksi käydä toistuvasti talon pihalla, jolloin riistakeskus joutuu selvittämään, miksi se on siellä käynyt. Onko pihalla esimerkiksi houkuttelevaa ravintoa, vai onko susi vain jolkotellut pihan poikki?

Susi lumisessa maisemassa.
Pelkkä pihakäynti ei riitä poikkeusluvan perusteeksi.Martijn Smit / AOP

Myös pihakäynnin olosuhteilla on merkitystä.

– Sillä on eroa, käykö se yöllä vai päivällä, ja onko se konkreettisesti pihalla vai vähän kauempana, Härkönen selittää.

Akuutit tilanteet hoitaa hänen mukaansa poliisi, kun taas pidemmältä ajalta kertyvät tapaukset siirtyvät Härkösen työpöydälle.

Koiravahingot pudonneet alle puoleen

Yksi mieliä kiihdyttänyt seikka ovat suden tappamat koirat. Kuluvan vuoden aikana koiravahingoista on kuitenkin puhuttu aiempaa vähemmän, mille on yksinkertainen syy: susi on käynyt koiran kimppuun aiempaa harvemmin.

Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän riistavahinkorekisterin mukaan koiravahingoista oli tehty joulukuun alkuun mennessä yhteensä 22 ilmoitusta, jotka oli kahta lukuun ottamatta korvattu. Vahinkotapausten määrä on alle puolet vuodentakaisesta, jolloin viranomaisille tehtiin koko vuonna yhteensä 50 koiravahinkohakemusta, joista 47 korvattiin.

Koiravahinkojen määrän pienentyessä myös niistä maksettava korvaussumma on pienentynyt. Kun vuonna 2017 koiravahingoista maksettiin yhteensä 156 500 euroa, on summa kuluneen vuoden aikana pudonnut lähes kolmasosaan eli 55 136 euroon.

Susi Ranuan eläinpuistossa.
Suden aiheuttamista koiravahingoista maksettiin vuonna 2017 yhteensä 156 500 euroa.Ismo Pekkarinen / AOP

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan Jussi Laanikarin mukaan myös koiravahinkojen painopiste on kuluneen vuoden aikana muuttunut. Koiravahinkoja sattui viime vuonna paljon Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, kun taas tänä vuonna vahinkoja on rekisteröity erityisesti Länsi-Suomessa.

Uusimman kanta-arvion mukaan Suomessa oli viime keväänä kaikkiaan kaksikymmentä susilaumaa, joista peräti 16 oli läntisellä kannanhoitoalueella. Suurin muutos on tapahtunut Pohjanmaalla, jossa susien määrä on kaksinkertaistunut.

Käsittelyssä yksi ainoa lupahakemus

Viime metsästyskauden aikana Suomen riistakeskukseen tuli noin 25 vahinkoperusteista poikkeushakemusta. Se on alle puolet siitä poikkeuslupien määrästä, jonka riistakeskus olisi voinut myöntää.

Kuluneen syksyn aikana suden poikkeuslupia on myönnetty ainoastaan kaksi, Pelsoon ja Kuhmoon. Molempien lupien perusteena olivat lammasvahingot.

Parhaillaan käsittelyssä on yksi Laihialta tullut hakemus.

– Siinä on pihakäyntejä ja sen tyyppisiä asioita, Sauli Härkönen sanoo.

Hänen mukaansa poikkeuslupia voi hakea jatkuvasti, vuorokauden ja vuoden ympäri. Hän kuitenkin tunnustaa, ettei susia koskevia poikkeuslupapäätöksiä ole helppo tehdä.

– Tekee niin tai näin, niin yleensä se aina jonkun mielestä menee väärin.