Espoon Karhusaareen on viritteillä uusi turistimagneetti – lasten keidas tavoittelee yli puolta miljoonaa kävijää

Espoon kaupunki suhtautuu Lastenmaailmaan myönteisesti. Rahoitus on vielä auki.

Lasten ja nuorten kulttuuri
Havainnekuva
Karhusaaren Lastenmaailma / Lundén Architecture Company

Espoon Karhusaareen suunnitellaan suurta keskusta, joka esittelisi pohjoismaista lastenkulttuuria. Kaavailuissa on ympärivuotinen matkailukohde, jonka kävijätavoite on korkea, 600 000 ihmistä.

Hanketta ajaa Lastenmaailma ry, jonka kumppaneina toimivat Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja viestintätoimisto N2 Helsinki Oy.

Rakentaminen maksaisi 50–70 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: juuri avatun keskustakirjasto Oodin hintalapuksi tuli noin 100 miljoonaa euroa.

Rahoitusta Lastenmaailmalla ei vielä ole, mutta siitä neuvotellaan parhaillaan.

– Alustavat keskustelut ovat olleet rohkaisevia, sanoo hankkeen ideoija ja Lastenmaailma ry:n leikkijohtaja Taneli Heikka.

Keskuksen liikevaihdoksi arvioidaan 12 miljoonaa ja tuottotavoitteeksi kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

– Ajatuksena on, että investoijat lähtisivät mukaan yleishyödylliseltä pohjalta ja että tuotot kanavoitaisiin lasten hyväksi tehtävään työhön samalla tavalla kuin Linnanmäellä, Heikka kertoo.

Jos projekti toteutuu, liiketoiminnasta vastaamaan perustetaan säätiö.

Tulossa uudisrakennus

Lastenmaailman rakennus olisi uudistuotantoa. Tilan suunnittelee arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Company yhdessä lasten ja taiteilijoiden kanssa. Kokoa keskuksella olisi toteutuessaan 7 800 neliötä.

– Siitä on tulossa modulaarinen elämystila, joka rakentuu erilaisista saleista, joihin voidaan pystyttää erilaisia sisältöjä, Heikka kertoo.

Espoon kaupunki on tekemässä keskukselle suunnitteluvarauksen Karhusaareen, joka sijaitsee Länsiväylän varrella, aivan Helsingin rajan tuntumassa. Varaus koskisi noin neljän hehtaarin aluetta ja olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Tontti varattaisiin kahdeksi vuodeksi projektin suunnittelua varten.

– Se ei sisällä puolin eikä toisin sitoumuksia tontin hallinnasta. Kun olemme siinä vaiheessa, että saamme rahoituksen ja haluamme alkaa rakentaa, luvat ja kaavoitusmuutokset pitää kierrättää kaupunginvaltuuston kautta, Heikka sanoo.

Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsittelee tonttivarausasian maanantaina.

– Rahoittajille on ollut tärkeätä, että meillä on paikka, ja että kaupunki on paikan antamalla sitoutunut projektiin, Heikka sanoo.

Havainnekuva
Karhusaaren Lastenmaailma / Lundén Architecture Company

Mukaan Muumit? Tatu ja Patu? Nopolat?

Lastenmaailman ytimessä olisivat tarinat ja sadut, joista muotoutuisi kulttuurikeskuksen sisältö.

– Keskustelemme parhaillaan kirjailijoiden ja oikeudenhaltijoiden kanssa ja innostus on ollut suurta, Heikka sanoo.

Joukossa on merkittäviä suomalaisen lastenkulttuurin edustajia. Keskusteluja on tähän mennessä käyty muun muassa Tatun ja Patun tekijöiden Aino Havukaisen ja Sami Toivosen sekä Siri Kolun, Timo Parvelan, Linda Liukkaan sekä Sinikka ja Tiina Nopolan kanssa. Myös Muumien oikeudenhaltijoiden kanssa on puhuttu.

Toteutuessaan Lastenmaailma ei kuitenkaan rajoittuisi vain kirjallisuuteen, yhden hahmon tai kirjailijan varaan, vaan ajatuksena on sisällyttää mukaan kaikkia taiteenlajeja. Suomalaisia tekijöitä on tarkoitus esitellä osana pohjoismaista lastenkulttuuria eli mukaan voi tulla myös taiteilijoita muista Skandinavian maista.

Tukholman Junibacken on toiminut kulttuurikeskuksen esikuvana, mutta tähtäin on Heikan mukaan korkeammalla.

– Tästä ei tule lavaste, jossa lapset leikkivät. Haluamme, että lapset pystyvät osallistumaan vahvemmin ja se tarkoittaa taidetyöpajoja, visuaalista työskentelyä, musiikkia ja sirkusta. Lähtökohta on, että tekeminen on hauskaa ja viihdyttävää. On haastavaa taiteellista ja populaarimpaa sisältöä.

Idea Ylen kolumnista

Idea lähti kytemään Heikan Ylelle kirjoittamasta kolumnista, jossa hän totesi, että lapset ansaitsevat talon ykköspaikalta Suomessa.

– Ihminen on neljäsosan elämästään lapsi. Miksi lasten pitäisi elää aikuisille rakennetussa kulttuuriympäristössä, Heikka kysyy.

Huhtikuisessa kolumnissaan Heikka pohti, saisiko entisestä Guggenheim-tontista sopivan tilan. Nyt Heikka kertoo, että myös Helsingin kaupungin kanssa käytiin neuvotteluja erilaisista paikoista ja kiinnostusta oli, mutta Espoossa asiat etenivät nopeammin.

– Kun kävimme Karhusaaressa, ymmärsimme sen loistokkuuden. Siellä on tilaa, kaunista luontoa ja liikenneyhteydet ovat muualta tuleville paremmat kuin Kauppatorille.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, valmista tulee vuonna 2025.