Käännytys Afganistaniin uhkaa Hasanin haaveita – Miksi kielen oppinut, lukiota käyvä, töitä tekevä nuori ei saa jäädä Suomeen?

Hasan Khademi käy suomalaista lukiota ja pelkää kielteistä turvapaikkapäätöstä – Miten turvapaikanhakija saa jäädä Suomeen opiskelun tai työn perusteella?

Perjantai
Perjantai-dokkari: Miksi en kelpaa Suomelle?
Perjantai-dokkari: Miksi en kelpaa Suomelle?

21-vuotiaalle Hasan Khademille Suomi on kuin luvattu maa, jossa nuoren miehen kaikki haaveet voisivat toteutua. Hasan unelmoi turvapaikasta, jota kutsua kodiksi, jossa voisi opiskella ja tehdä työtä ilman pelkoa.

Hasan on yksi niistä yli 32 000 ihmisestä, jotka saapuivat Suomeen hakemaan turvapaikkaa vuonna 2015.

– Kun tulin Suomeen, haaveilin, että minulla olisi mahdollisuus elämään. Tuntui, että nyt olen turvassa, että nyt alkaa uusi elämä, Hasan muistaa.

Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2015 maahan saapuneista turvapaikanhakijoista noin 5000:n oleskelulupahakemukset ovat yhä jollain tavalla kesken ja käsittelyssä.

Moni on uusinut turvapaikkahakemuksensa saatuaan kielteisen päätöksen. Myös Hasan odotti pitkään valituslupaa toiseen kielteiseen päätökseensä. Tämän vuoden joulukuussa selvisi, ettei korkein hallinto-oikeus myöntänyt hänelle valituslupaa.

Seuraavana Hasanilla on vuorossa Migrin kuuleminen.

Peruskoulu puolessa vuodessa

Hasan Khademi pakeni Suomeen Euroopan halki kotimaastaan Afganistanista salakuljettajan avulla. Hän ei osannut sanaakaan englantia tai suomea.

Hasan opiskeli Suomeen tullessaan puolitoista vuotta suomen kieltä ja kulttuuria, minkä jälkeen hän aloitti peruskoulun vuoden 2017 alussa. Hän suoritti peruskoulun puolessa vuodessa, vaikka maahanmuuttajien aikuisperuskoulu kestää tavallisesti kaksi vuotta. Sen jälkeen Hasan haki ja pääsi lukioon Tampereelle.

Tamperelaisen Kalevan lukion opettajat ovat hämmästelleet toistuvasti nuorukaisen kykyä omaksua jopa abstrakeja käsitteitä uudella, vieraalla kielellä. Kalevan lukion todistuksessa esimerkiksi matematiikka on yhdeksän, elämänkatsomustieto kymppi.

Kotimaassaan Hasan oli käynyt koulua vain muutaman vuoden.

Hasan Khademi on lukion toisella luokalla.
– Tykkään melkein kaikista aineista. Humanistiset aineet ovat mielestäni kiinnostavia. Lukion jälkeen haen korkeakouluihin, katsotaan mihin pääsen, tai olenko siihen asti Suomessa, Hasan Khademi sanoo.Matias Väänänen / Yle

Opiskelulla kaksi vuotta Suomessa

Hasanin mukaan häntä uhkaa kotimaassaan kuolemanvaara, eikä Afganistaniin ole paluuta. Kalevan lukion opettajat ovat koettaneet auttaa Hasania parhaansa mukaan, jotta tämä viimein saisi luvan jäädä Suomeen.

Opettajat soittivat marraskuussa Hasanin kanssa eri juristeille ja kysyivät, voisiko Hasan turvapaikan sijaan saada opiskeluperusteisen oleskeluluvan.

Vastaus oli, että lukio ei riitä, mutta esimerkiksi ammattikouluopinnot kävisivät.

Miksi lukio-opiskelu ei riitä opiskeluperusteiseen oleskelulupaan, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Leena Turku?

– Kyllä se riittää. Kuvaamasi tilanne on hyvin poikkeuksellinen, sillä yleensä ulkomaalaiset lukiolaiset ovat alaikäisiä ja saapuvat Suomeen vain vaihto-opiskelijoiksi. Opiskeluperusteisen oleskeluluvan yhtenä vaatimuksena on tutkintoon valmistava koulutus, ja lukiosta valmistutaan ylioppilaaksi, eli saadaan tutkinto.

– Maahanmuuttovirasto ei voi kommentoida yksittäistapauksia, vaan kertoo oleskeluluvista vain yleisellä tasolla, Turku täsmentää.

Jotta ihminen saisi opiskelujen perusteella oleskeluluvan, hänen täytyy osoittaa tulevansa taloudellisesti toimeen Suomessa. Oleskelulupa myönnetään vuodeksi tai enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Suomen lain mukaan hakijalla tulee olla tilillään 6 720 euroa vuoden opiskelulupaa varten ja kahden vuoden lupaa varten 13 440 euroa.

Täytäntöönpanokelpoisen käännyttämispäätöksen perusteella hänet voitaisiin poistaa maasta.

Leena Turku

Hasan tekee töitä ravintolassa muutamia vuoroja viikossa opiskelujen ohessa. Tulosalueen johtaja Leena Turku kertoo, että työnantajan todistuslausunto töiden jatkumisesta ja TESin mukaisesta palkasta voisivat täyttää vaatimuksen toimeentulosta.

Syyskuusta alkaen turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan ole enää saaneet hakea opiskeluperusteista oleskelulupaa. Hasan voisi siis hakea sitä vasta, kun turvapaikkapäätös on käsitelty ja lainvoimainen. Lainvoimaisuus tarkoittaa, että viimeisimmän turvapaikkahakemuksen päätöksestä ei ole valitettu 30 päivän aikana. Opiskeluperusteisen oleskeluluvan saamiseksi Hasanin pitäisi siis luopua turvapaikanhakijastatuksestaan ja hänestä tulisi lainsuojaton, ilman oikeutta olla maassa.

Voitaisiinko Hasan tällöin poistaa maasta?

– Tämä maastapoistaminen on poliisin asia, mutta periaatteessa kyllä. Täytäntöönpanokelpoisen käännyttämispäätöksen perusteella hänet voitaisiin poistaa maasta, Maahanmuuttoviraston Leena Turku vastaa.

Ajatellaan, että ihminen pakenee Suomeen, saa töitä, opettelee suomen kielen ja opiskelee lukiossa hyvin arvosanoin. Painaako oma-aloitteisuus turvapaikan tai opiskelu- tai työperusteisen oleskeluluvan saamisessa?

– Ei.

Hasan Khademi tekee töitä lukion ohella.
Hasan Khademi tekee töitä lukion ohessa. Työn tekeminen antaa merkitystä elämään. – Haaveilen, että voisin tehdä merkittävää työtä, että voisin auttaa tätä ihmiskuntaa työlläni, Hasan sanoo.Samuli Pyykkönen / Yle

Pelkkä työpaikka ei riitä

Viime vuonna silloinen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kehotti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavia hakemaan töitä jo turvapaikkaprosessin aikana, jotta mahdollisen kielteisen päätöksen tullessa oleskelulupaa voisi hakea työpaikan perusteella.

Käytännössä oleskeluluvan saaminen työn perusteella on etenkin EU:n ulkopuolelta tulevalle erittäin hankalaa.

Ensinnäkin hakijalla pitäisi olla oman maan myöntämä passi. Jos passia ei ole, sitä pitää hakea oman maan suurlähetystöstä. Kaikilla mailla ei ole suurlähetystöä Suomessa, eivätkä kaikki suurlähetystöt myönnä passeja. Näissä tapauksissa passianomus pitäisi jättää henkilökohtaisesti Suomen ulkopuolella - mutta ilman passia ulkomaille matkustaminen on mahdotonta.

Toisekseen, Suomessa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevaan kohdistuu niin sanottu saatavuusharkinta. Saatavuusharkinnassa TE-toimisto miettii, voisiko EU:n ja ETA-alueen sisäpuolelta löytyä samaan työhön työntekijä. Ei siis riitä, että työnantaja tarvitsee työntekijän ja on palkannut hakijan.

Silläkään ei ole merkitystä, että työperusteisen oleskeluluvan hakija olisi ahkera ja hyvä työntekijä ja voisi elättää itsensä Suomessa.

Joskus joulunaikaan, kun kaikki muut lähtevät sukunsa luo, mietin, että olisipa minullakin perhe.

Hasan Khademi

Uudenmaan TE-toimiston työlupapalveluiden palveluesimies Sallamari Salonen kertoo, että saatavuusharkinta ei koske asiantuntijatehtäviä, jossa palkka on yli 3 000 euroa kuussa tai vaatii korkeakoulututkinnon. Saatavuusharkintaa sovelletaan esimerkiksi kokkeihin, siivoojiin, autonkuljettajiin ja rakennustyöntekijöihin. Se siis pureutuu matalapalkkaisiin töihin, joita etenkin maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat voisivat tarvita.

Jos työntekijä on suorittanut tutkinnon Suomessa, häneen ei kohdistu saatavuusharkintaa. Hasan voisi siis hakea työperusteista oleskelulupaa valmistuttuaan Suomessa ylioppilaaksi ilman, että hänen kohdallaan harkintaa suoritettaisiin.

Oleskelulupa voitaisiin kuitenkin kieltää sillä perusteella, että TE-toimisto pitää työstä ansaittua palkkaa liian pienenä Suomessa elämiseen.

– Palkan pitää olla työehtosopimusten mukainen. Näin varmistetaan, että myös ulkomaalaistaustaisilla on oikea palkkataso. Työn pitää myös olla kokopäiväistä ja jatkuvaa, jos ELYn alueellisessa työlupalinjauksessa niin linjataan, TE-toimiston Sallamari Salonen sanoo.

Myös työperusteisen oleskeluluvan hakemisen aikana kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen voidaan käännyttää maasta.

Esimerkiksi viime vuonna noin 60 prosenttia turvapaikkaa ensin hakeneista sai kielteisen päätöksen haettuaan oleskelulupaa työn perusteella.

– Joskus joulunaikaan, kun kaikki muut lähtevät sukunsa luo, mietin, että olisipa minullakin perhe, Hasan Khademi miettii.
– Joskus joulunaikaan, kun kaikki muut lähtevät sukunsa luo, mietin, että olisipa minullakin perhe, Hasan Khademi miettii.Yle

Lopullinen ratkaisu

Hasan Khademin päällimmäinen tunne on edelleen epävarmuus. Hän haluaisi viimein saada pysyvän päätöksen, eikä vain pelätä, koska joutuu lähtemään. Kolme vuotta on kulunut odotellessa, ilman varmuutta siitä, kuinka kauan elämä jatkuu Suomessa.

Edes työ- ja opiskeluperusteiset oleskeluluvat eivät ole takuita, joilla Suomeen voisi pysyvästi jäädä.

Ensimmäinen työperusteinen oleskelulupa on kerrallaan voimassa vuoden. Sen jälkeen voi hakea jatkolupaa, joka myönnetään neljäksi vuodeksi. Jos hakija joutuu oleskelulupien välissä työttömäksi, hakemus voidaan hylätä. Oleskelulupa pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun perusteella myönnetään aluksi neljäksi vuodeksi.

Hasan haluaisi löytää loppuelämän mittaisen ratkaisun. Hän tahtoisi suorittaa Suomessa lukion ja hakea sitten yliopistoon. Erityisesti humanistiset alat kiehtovat Hasania.

– Joskus puhutaan, että Suomesta saa inhimillisestä syystä oleskeluluvan. Mutta en tiedä, mitkä ovat Migrin mielestä inhimilliset syyt. On totta, että Afganistan on minun maani ja olen sieltä kotoisin, mutta mitä minulla on siellä? Minulla ei ole kotia, ei perhettä siellä. Mutta mitä minulla on Suomessa? Suomessa minulla on ainakin turvaa ja mahdollisuus päästä yliopistoon, todella isoja asioita, Hasan miettii.

Katso Perjantai-dokkari Miksi en kelpaa Suomelle Yle Areenasta.

Yle Perjantai: Kuka saa jäädä Suomeen? TV1 perjantaina 14.12. klo 21.05.

Lue lisää:

Työtunteja 60 viikossa, palkka 30 euroa päivässä – näin Suomessa riistetään paperitonta työvoimaa

Docstop: Baher of Finland – Miten todistaa seksuaalisuudestaan, jonka on pelon vuoksi salannut?

Sisäministeri Mykkänen: Maahanmuuttoviraston toiminnasta tehdään riippumaton selvitys – "Koskaan ei saada järjestelmää, jossa 45 000 turvapaikkapäätöstä saataisiin täsmälleen kohdalleen"