110 vuotta suodatinkahvia – kotirouva Melitta Bentz havaitsi, että kitkeryys katoaa kahvista, kun kahvinporot eivät lillu kupissa

Dresdeniläisen perheenäidin ystävät kehuivat kahvia, jonka veden hän oli kaatanut poikansa kouluvihkon imupaperin läpi. Kahvinsuodatin oli syntynyt.

kahvi
Melitta Bentzin ensimmäinen kaupallinen kahvinsuodatin rekisteröitiin 1908.
Melitta Bentzin ensimmäinen kaupallinen kahvinsuodatin rekisteröitiin 1908. Melitta Zentralgesellschaft mbH & Co. KG

Melitta Bentzillä oli tapana kutsua naapuruston rouvia kahville kerrostaloasuntoonsa Saksan Dresdenissä.

Ilman näitä naapurinrouvia olisi Bentzien kerrostaloasuntoon tuskin perustettu yritystä, jonka työntekijöinä olivat Melitta, aviomies Hugo sekä perheen kaksi pikkupoikaa.

Kaikki johtui pahanmakuisesta kahvista. Melitta Bentz oli päätellyt, että kahvijauhe pitäisi jollakin tavalla saada kupista pois, sillä ystävättärille tarjottu kahvi oli kitkerää.

Bentz teki keittiössään erilaisia kokeiluja ja huomasi, että parhaalta kahvi maistui, kun kuuman veden kaatoi kouluvihkossa käytetyn imupaperin läpi. Imupaperia tarvittiin tuolloin aukeamien välissä, koska mustekynien kostea muste olisi muuten sotkenut sivut.

Bentzin kahvinsuodatinlaite syntyi lyömällä peltisen purkin pohjaan naulalla reikiä. Imupaperin perheenäiti asetteli purkin sisälle, lisäsi kahvijauheen ja kaatoi vettä päälle.

Naapurinrouvat ihastuivat suodatetun kahvin makuun ja myös siihen, että kupissa ei enää lillunut kahvinporoja. He innostivat Bentziä rekisteröimään keksintönsä.

Kun Saksan keisarillinen patenttitoimisto hyväksyi Melitta Bentzin idean, ilmoittautui hän kaupparekisteriin ja perusti 73 pennin alkupääomalla yrityksen joulukuun 15. päivänä 1908.

Aluksi suodattimet olivat paperisia levykkeitä. Nykyisen kaltainen suodatinpussi tuli markkinoille 1936.
Aluksi suodattimet olivat paperisia levykkeitä. Nykyisen kaltainen suodatinpussi tuli markkinoille 1936. Melitta Zentralgesellschaft mbH & Co. KG

Menestystuote, jolle loppua ei vieläkään näy

Melitta Bentzin 110 vuoden takainen keksintö on edelleen erityisesti suomalaisille rakas. Taloustutkimuksen keväällä tekemän kyselyn mukaan 57 prosentille Suomessa kahvia juovista 15–79 -vuotiaista kelpaa ainoastaan suodatinkahvi.

Nepa Insightin tänä syksynä Pauligille tekemän markkinatutkimuksen mukaan kahvia juodaan 93 prosentissa suomalaistalouksista. Näistä talouksista 85 prosenttia valmistaa kahvinsa suodatinkahvilaitteella.

Paulig Barista -instituutin Karoliina Mäkelä pitää ainoana Suomessa Specialty Coffee Associationin Brewing-moduulin sertifiointikoulutuksia. Suodatinkahviasiantuntija Mäkelä uskoo suodatinkahvin pitkään kestäneen suosion perustuvan ainakin siihen, että sitä on kotioloissa niin helppo tehdä.

– Se on aika yksinkertaista valmistaa, jos sitä verrataan toiseen suureen menetelmätyyppiin eli espresson valmistamiseen. Espressoon vaaditaan paine ja espressolaitteet saattavat vaikuttaa hankalakäyttöisiltä ja pelottaviltakin kaikkine hilavitkuttimineen.

Pomminvarmaa ei hyvän suodatinkahvinkaan valmistaminen sentään ole. Keittäjiäkin on joka lähtöön. Suodatinkahvista 98 prosenttia on vettä. Jo pelkästään veden lämpötilalla on suuri merkitys kahvin makuun.

– Globaalin standardin mukaan suodatusveden lämpötilan pitäisi olla 92–96 astetta. Vaikka Suomessa aina puhutaan kahvin keittämisestä, niin eihän se keittämistä tosiaan ole, Pauligin Karoliina Mäkelä sanoo.

Ennen kuin suodatinkahvinkeittimet yleistyivät 50 vuotta sitten, kahvi tehtiin yleensä suoraan kiehuvaan veteen. Se aiheutti makuun kitkeryyttä. Monien nykyisten kahvinkeittimien ongelma on taas, että vesi ei ole tarpeeksi kuumaa. Jos lämpötila jää suositusten alle, kaikki kahvin makuun tarkoitetut aromit eivät silloin päädy kuppiin saakka.

Mustavalkoinen kuva. Seurue juomassa kahvia rannalla, matkaradio mukana kalliolla. Kaksi vanhaa naista, nuori mies ja vanha mies istuvat rantakalliolla ja kuuntelevat radiota.
Suomalaisseurue juomassa kahvia radionkuuntelun yhteydessä vuonna 1953. Kuva on tullut Yleen "Kun radio tuli meille" -radiomuistelmien keruukilpailun yhteydessä.Yle Kuvapalvelu

Kun äiti väistyi, pojat kehittivät suodatinpussin

Melitta Bentzin reilun sadan vuoden takainen kahvi tuskin maistuisi nykykahvin juojille.

Se, millainen kahvi on milloinkin maistunut hyvältä, on riippunut aikakaudesta ja aikakauden tottumuksista. Sekin on vaikuttanut, mitä kahvin kanssa on eri aikoina tavattu syödä.

Bentzin Filtrierapparat-niminen suodatinkeksintö sai Dresdenissä 1911 pidetyillä kansainvälisillä hygieniamessuilla kultaisen ja hopeisen palkinnon. Messuilla vieraili 5,2 miljoonaa kävijää. Tilauksia alkoi tulla, kun tieto kahvista ilman poroja kupissa alkoi levitä ympäri Saksaa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen keksijänsä mukaan Melittaksi nimetty firma laajeni 80 työntekijän yritykseksi, joka valmisti suodattimia kahdessa vuorossa.

Nykyinen suodatinpussi tuli markkinoille 1936. Melitta Bentz oli neljä vuotta aikaisemmin siirtynyt taka-alalle ja jättänyt vastuun tuotekehittelystä kahdelle pojalleen.

Toisen maailmansodan aikana Melitta ei kahvinsuodattimia valmistanut, vaan työntekijät pantiin tekemään patoja ja kattiloita sekä eväsvöitä sotilaille. Suurin osa työntekijöistä oli pakkotyössä, josta yhtiö maksoi korvauksia vuonna 2000.

Sodan jälkeen liittoutuneet takavarikoivat Melittan Saksan Mindenissa sijaitsevan tehtaan 12 vuodeksi. Melitta oli ollut natsien malliyritys.

Melitta uusi jauhatus 1984
Paulig ilmoitti vuonna 1984 jauhaneensa karkeampaa kahvia, joka "vastaa mahdollisimman hyvin nykyaikaisten suodatinautomaattien vaatimuksia".Paulig

Paras maku saadaan kastellulla valkoisella suodattimella

Kahvia suodatetaan nykyään myös kankaisilla tai metallisilla kestosuodattimilla, mutta valtaa pitää edelleen perinteinen paperinen suodatinpussi.

Suodatinpusseissakin ympäristöasiat puhuttavat. Valkaistuja suodatinpusseja pidetään vähemmän ympäristöystävällisempinä kuin valkaisemattomia. Pauligin Karoliina Mäkelä muistuttaa, että asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen, sillä valkaisumenetelmiäkin on monenlaisia.

– Valkaistu paperi on kahvin maun suhteen parempi vaihtoehto. Se on prosessoidumpaa, mutta toisaalta siinä ei ole sitä pienen pientä hitua tukkimassa suodatinpaperin huokosia. Silloin kahvi uuttuu paremmin eikä myöskään ole vaaraa paperin tukkeutumisesta.

Hyvää kahvia ei tietenkään saa, jos itse keitin on likainen. Myös suodatinpussissa oikea koko ja malli ovat maun kannalta oikeasti tärkeitä. Jos suodattimessa on taitoksia, niin ne on tarkoitettu käytettäviksi, Pauligin Mäkelä sanoo.

– Suodatinpaperi pitäisi huuhdella vedellä ennen kahvinvalmistusta. Sillä tavoin poistetaan mahdolliset maut ja huokosia tukkivat hituset. Huuhdeltua paperia käyttäessä kahvi uuttuu tasaisemmin. Silloin kahvinvalmistukseen käytettävä vesi käytetään sataprosenttisesti vain kahvinvalmistukseen, eikä sillä osin kastella paperia valmistuksen aikana.

Kahvinsuodattimen keksijä Melitta Bentz kuoli kesken firmansa takavarikkoa vuonna 1950.

Hän ei päässyt näkemään nimeään kantavan suodatinimperiumin hurjia kasvun vuosia, jotka alkoivat vakuumipakatun kahvin myynnin aloittamisesta Saksassa 1962. Varsinaisesti suodattimien myynti räjähti, kun ensimmäiset suodatinkahvikoneet tulivat Saksassa kauppoihin 1965.

Melittan jälkeläisillä menee edelleen hyvin. Viime vuonna pienestä dresdeniläisasunnosta alkunsa saaneen perheyrityksen liikevaihto ylitti 1,5 miljardia euroa.