Jäämeren radan jatkotoimia koskeva selvitys valmistumassa – Saamelaiskäräjät: "Saamelaisten näkemyksiä ei kirjattu raporttiin esittämällämme tavalla"

Selvitystyöryhmän työn valmistuttua ratahankkeen jatkosuunnitelmat jäävät päättäjien haltuun. Saamelaiskäräjät vaatii vielä neuvotteluja.

Jäämeren rata
kartta
Työryhmä on selvittänyt Jäämeren ratalinjausvaihtoehtoa Rovaniemeltä Kirkkoniemeen.Yle Uutisgrafiikka

Jäämeren ratahankkeen jatkotoimenpiteitä selvittäneen työryhmän toimikausi päättyy perjantaina 14.12. Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että työryhmän raportin julkaisu kuitenkin viivästyy. Ensin on odotettava saamenkielisten käännösten valmistumista.

Raportti tullaan julkaisemaan liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun). Sinne on koottu myös selvitystyöryhmän muita asiapapereita.

Jäämeren ratahankkeen jatkosta ei tällä hetkellä ole vielä tietoa. Selvitystyöryhmän työn valmistuttua ratahankkeen jatkosuunnitelmat jäävät päättäjien haltuun.

Työryhmä on selvittänyt ratalinjauksen keskeisimpiä kysymyksiä

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti keväällä 2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän jatkoselvittämään Jäämeren ratalinjausvaihtoehtoa Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Toimikausi alkoi 9.5.2018.

Tavoitteena oli tehdä selvitys ratalinjauksen yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä mahdollisista aikatauluista ja etenemisvaiheista. Selvityksen on määrä kattaa sekä alueelliset, kansalliset, eurooppalaiset että globaalit vaikutukset.

Työryhmän tuli myös selvittää ratalinjauksen keskeisiä kysymyksiä muun muassa ympäristöön, lupamenettelyihin, kustannuksiin ja rahoitukseen liittyen.

Työryhmää on johtanut liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström. Ministeriön lisäksi työryhmässä on ollut edustus liikennevirastosta, ympäristöministeriöstä, Lapin liitosta, Lapin ELY-keskuksesta, Ylä-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymästä, Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokouksesta ja saamelaispaliskunnista.

Selvitystyöryhmä perusti kolme alatyöryhmää: yhden selvittämään rahoitusmahdollisuuksia ja ratalinjauksen positiivisia vaikutuksia aluetasolla, toisen vaikutuksia luontoon ja alkuperäiskansaan ja kolmannen vaadittavia lupia ja suunnitteluvaatimuksia.

Saamelaiskäräjät vaatii uusia neuvotteluja

Sekä pääselvitystyöryhmässä että luonto- ja alkuperäiskansavaikutusten alatyöryhmässä istunut Saamelaiskäräjien edustaja Heikki Paltto kertoo, että työryhmä ei toiminut odotusten mukaisesti. Englanninkielisestä työryhmästä puuttui aluksi tulkkaus eivätkä kokousasiakirjojen käännökset tulleet ajoissa.

Työryhmä ei ollut vielä lokakuuhun mennessä selvittänyt ratahankkeen konkreettisia vaikutuksia esimerkiksi saamelaiskulttuuriin. Silloin luonto- ja alkuperäiskansavaikutusten alatyöryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen Lapin ELY-keskuksesta kertoi työryhmän käsittelevän asiaa lähtökohtaisesti lainsäädännöllisten menettelyjen kautta.

Työryhmä keskittyi siis pohtimaan, miten radan vaikutuksia luontoon ja alkuperäiskansaan voidaan arvioida, ja mitkä asiat vaativat lisäselvityksiä.

Heikki Palton mukaan saamelaisedustajien näkemyksiä ei ole kirjattu työryhmän raporttiin heidän esittämällään tavalla. Siksi Saamelaiskäräjät onkin pyytänyt ministeriöltä saamelaiskäräjälain 9. pykälän mukaisia neuvotteluja. Neuvottelupäiväksi on sovittu 21. joulukuuta.

– Haluamme, että näkemyksemme tulee selvästi esille. Meille on sanottu, että selvitys ei ole lopullinen, mutta raportista voi saada sellaisen kuvan, että asia on jo selvä, sanoo Paltto.

Heikki Paltto
Saamelaiskäräjien ensimmäisen varapuheenjohtajan Heikki Palton mielestä saamelaisten näkemyksiä ei otettu huomioon selvitystyöryhmän työssä.Yle

Ministerin mukaan saamelaiset on otettu prosessiin mukaan

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan selvitystyöryhmän työnä on arvioida, millaisia selvityksiä tarvitaan, mikäli ratahanketta päätetään edistää. Berner painottaa, että Saamelaiskäräjät ja muut saamelaisedustajat ovat olleet työssä mukana, voineet osallistua prosessiin ja tulleet kuulluiksi.

– Sekä Suomen että Norjan hallitukset ovat sitoutuneita siihen, että alkuperäiskansan merkitystä kunnioitetaan ja säilytetään. Se on yksi keskeinen asia, joka on otettava huomioon siinä kohtaa, jos katsotaan, että hanketta halutaan ensi vuonna edelleen edistää. Sen lisäksi tarvitaan myös monia muita näkökulmia, jotka vaikuttavat siihen, tullaanko Jäämeren rataa tässä vaiheessa edistämään, sanoo Berner.

Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo, että alkuperäiskansat otetaan huomioon, mikäli ratahanketta päätetään viedä eteenpäin.Jarno Kuusinen / AOP

Saamelaisalueella on tuotu esille huoli ja pelko Jäämeren ratalinjauksen vaikutuksista porotalouteen ja sitä kautta saamen kieleen ja kulttuuriin. Berner sanoo ymmärtävänsä saamelaisten huolen, mutta toivoo kuitenkin, että asiasta voisi keskustella.

– Totta kai ymmärrän, mutta toivon myös, että yhteiskunnassa saa olla vuorovaikutusta. Dialogia on tarjottu ja silloin siihen on myös ollut mahdollisuus osallistua, ja ymmärtääkseni siihen on myös osallistuttu.

"Saamelaiset sivuutetaan joka vaiheessa"

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan saamelaiset ovat kuitenkin jääneet jalkoihin Jäämeren ratahanketta koskevassa prosessissa. Saamelaiskäräjät sai kesällä 2017 median kautta tietoonsa, että hanketta aiotaan lähteä edistämään.

Sanila-Aikio kertoo, että viimeisen puolentoista vuoden aikana saamelaisten esille nostamat kysymykset heitä koskevista oikeuksista, elinkeinoista ja asemasta alkuperäiskansana on sivuutettu kerta toisensa jälkeen.

– Ne sivuutetaan ja sanotaan, että näitä kysymyksiä katsotaan sitten myöhemmässä vaiheessa tai pyydetään tuottamaan erilaisia materiaaleja. Samaan aikaan palkataan konsultteja tekemään rataselvityksiä. Sitten kun vaadimme yhdellä suulla laajoja vaikutusten arviointeja, niin se ohitetaan ja sanotaan, että tämä tulee sitten jossain muussa vaiheessa, sanoo Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikion mukaan Jäämeren radan vaikutusten arviointi tuntuu siirtyvän aina seuraavaan vaiheeseen.Ritva Torikka / Yle

Mikäli Jäämeren rata toteutetaan, on sen määrä valmistua vuonna 2030. Rautatien hinnaksi on arvioitu kolme miljardia euroa.

Aiempien selvitysten mukaan (siirryt toiseen palveluun) rataa pitkin kuljetettaisiin pääasiassa mineraaleja, kalatuotteita, raakapuuta ja metsäteollisuuden jalostustuotteita. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Koillisväylän kautta kulkevat tuotteet. Matkustajaliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä.