Jäähyväiset puulattioille? 111 vuotta lattialankkuja höylännyt saha meni konkurssiin, vaikka kiinnostus puuhun on taas kasvussa

Suurin osa taloista rakennetaan betonilaatalle, eikä sen päälle voi suoraan tehdä lautalattiaa. Halu puulattiaan pitäisi ottaa huomioon jo talon perustuksia suunniteltaessa, mutta niin ei useinkaan käy.

Puulattia
Kyyjärven Sahan viimeiset omistajat: sisarukset Leena, Heikki ja Anna (puuttuu kuvasta) Mäntynen.
Niko Mannonen / Yle

Kun kello lyö kymmenen, Leena Mäntynen vilkaisee veljeään Heikkiä. Katse sanoo, että se on nyt ohi. Kyyjärven Sahan tarina on sammunut ja vastuu on siirtynyt konkurssipesän hoitajalle.

Molempien kasvoilta voi nähdä pilkahduksen helpotusta, mutta Heikki Mäntysen ääni värähtää, kun hän myöntää, että viikkoa aikaisemmin oli kova paikka. Silloin piti kertoa seitsemälle työntekijälle, että Mäntysten suvun lähes 112 vuotta vanha saha sulkee ovensa.

Saha on tehnyt yhteistyötä muun muassa Museoviraston kanssa ja sen työntekijöiden kädenjälkeä on näkyvissä esimerkiksi Helsingin musiikkitalon orkesterilavan mäntylattiassa.

Heikki Mäntynen
Heikki MäntynenNiko Mannonen / Yle

– Näistä miehistä, joita täällä nyt vielä on töissä, moni on tuntenut meidät koko meidän eliniän. Kun heille joutuu kertomaan tuommoisen uutisen, niin vaikeaahan se on.

Tunteikkuudesta huolimatta päätös oli väistämätön. Muun muassa lattialankkuja, paneeleja ja ulkoverhouslautoja valmistavan sahan liikevaihto jää tänä vuonna alle 600 000 euroon, kun se vielä kymmenkunta vuotta sitten oli 1,5 miljoonaa.

Syitä tulokseen heikkenemiseen on lukuisia. Saha on tällä vuosituhannella kaksi kertaa lähes tuhoutunut tulipalossa. Myös esimerkiksi omakotirakentaminen on romahtanut (siirryt toiseen palveluun) ja puun hinta noussut (siirryt toiseen palveluun). (Pientaloteollisuus PTT ja Talouselämä) Puulattioille sen sijaan olisi kysyntää, mutta suurin osa uusista taloista rakennetaan betonilaatalle, eikä sen päälle voi suoraan tehdä lankkulattiaa.

Saha oli osa elämää

Kaikenlaatuisia jauhoja ja ryyniä, kaikenlaatuisia lankkuja, lautoja, piiruja ja rimoja sekä kattoparruja ja päreitä.

Näin mainostivat Kyyjärven Sahan ja Myllyn perustaneet neljä isäntää vuonna 1907.

Kyyjärven Sahan perustajat
Niko Mannonen / Yle

Mylly lopetti toimintansa jo 1960-luvulla. Saha jatkoi ja sen viimeiset omistajat Leena, 49, Heikki 47, ja Anna Mäntynen, 42, olivat neljännen polven sahayrittäjiä. Lapsinakin saha oli heille paljon enemmän kuin isän työpaikka. Tapio Mäntynen malttoi olla sahalta pois vain muutamia päiviä vuodessa.

Perheen muutaman päivän mittaiset kesälomat alkoivat sillä, että peräkärryyn lastattiin kuorma asiakkaalle, joka sattui asumaan vähän samalla suunnalla. Ja tullessa ajettiin sähkömoottoriliikkeen tai huutokaupan kautta.

Leena Mäntynen
Leena MäntynenNiko Mannonen / Yle

Kun saha oli osa kodin pihapiiriä, sen jokainen kolkka tuli sisaruksille tutuksi. Sahan työpäivien aikana leikkiminen alueella kiellettiin vasta, kun Heikki 7-vuotiaana esitteli parhaita leikkipaikkoja kaverilleen, hyppäsi liikkuvasta purukuljettimesta alas ja katkaisi sääriluunsa.

– Viikonloppuisin leikittiin piilosta, juostiin tukkilautoilla ja rakennettiin majoja, mutta niiden rakennuspuut piti muistaa sunnuntai-iltana palauttaa oikeaan kasaan, Leena Mäntynen kertoo.

Ongelmana betonilaatta

Rakennustutkimus RTS:n mukaan puulattioiden suosio niin uusissa omakotitaloissa kuin loma-asunnoissa on 15 vuodessa pudonnut noin kolmannekseen. Yksi syy on betonilaatassa, jonka päälle talo useimmiten rakennetaan.

Lautalattia pitää pystyä naulaamaan tai ruuvaamaan kiinni puuhun. Jos betonilattian päälle rakennetaan koolaus ja siihen lyödään lähes kolme senttimetriä paksu puulankku, lattian pinta nousee noin 15 senttimetriä. Se tarkoittaisi esimerkiksi, että ikkunat olisivat 15 senttiä matalammalla kuin piirustuksissa ja vakiokokoisia ovia ei voisi käyttää.

Lankkulattia vaatii korkeutta lähes kymmenen kertaa niin paljon kuin parketti tai laminaatti, joiden mukaan lattian nousuvara tavallisesti suunnitellaan. Puulattia pitäisi siis ottaa huomioon jo talon perustuksia suunniteltaessa.

Päätypontattua lattialankkua Kyyjärven Sahan pinossa.
Niko Mannonen / Yle

Ongelma on tuttu monille puulattioiden tekijöille.

– Viikoittain tulee kyselyitä lankkulattiasta, mutta sitten kun keskustellaan asiasta lisää, usein todetaan, että betonilaatan vuoksi taloon ei ole mahdollista tehdä massiivipuista lattiaa. Sitten päädytään parkettiratkaisuun, Arborettin yrittäjä Janne Antikainen sanoo.

Arborettin yrittäjä Janne Antikainen
Janne AntikainenArborett

Kiinnostuksen puutteeseen Kyyjärven Sahakaan ei kaatunut: puu houkuttelee taas ihmisiä. Sen näkee messuosastoilta, aikakauslehdistä (siirryt toiseen palveluun) ja sisustusblogeista. (Gloria) Yksi syy voi olla puun kotimaisuudessa ja ekologisuudessa. Ehkä sekin voi vaikuttaa, että moni on konmarittanut, karsinut tavaraa ja keskittynyt tarpeelliseen. Silloin halutaan, että tavara kestää ja se luo sauman puulle.

Betonilaattaongelman lisäksi toinen hankaluus on lattialämmitys. Sen järkevyydestä puulattian kanssa on monia käsityksiä, mielipiteitä ja kokemuksia.

Melkein kaikki haluavat lattialämmityksen

Rakennustutkimus RTS:n Ylelle tekemän tilaston mukaan noin 95 prosenttiin uusista omakotitaloista tulee lattialämmitys, jonka putket upotetaan betonivalun sisään. Lämpöteho riittää hyvin, kun päälle asennetaan parketti, laatta tai laminaatti, mutta koolauksen vaativalle puulattialle putket jäävät liian kauas.

Lautoja Kyyjärven Sahalla
Niko Mannonen / Yle

Sinänsä puulattia ei ole este lattialämmitykselle, kun materiaali on tarpeeksi kuivaa. Niin sanoo Leena Mäntynen, joka on sisarustensa tavoin käännösalan yrittäjä, mutta myös materiaalitekniikasta valmistunut diplomi-insinööri. Hän toivoisi, että puulattiasta voitaisiin kehittää moderni tuote, joka sopisi myös betonilaatan päälle – kerrostaloasuntoihinkin.

Asiaa on puolestaan tutkinut (siirryt toiseen palveluun) (PDF) toinen diplomi-insinööri Matti Poussa, jonka mukaan lattialämmitys ei juurikaan lisää puun "elämistä."

Huomioitavia asioita on muutamia. Esimerkiksi alapohja tarvitsee eristyksen, ettei energia karkaa talon alla olevan maan lämmittämiseen. Putkisto on myös saatava mahdollisimman lähelle puulankkua ja kiertoveden on oltava 10 astetta lämpimämpää kuin muita lattiamateriaaleja käytettäessä.

– Koelattioissa ei ollut puolen vuoden testijaksolla ongelmia. Myös niin sanottu kelluva puulattia oli toimiva ratkaisu. Siinä lankut liimataan toisiinsa ja alle tulee esimerkiksi solumuovi, Poussa sanoo.

Arborettin yrittäjä Janne Antikainen sen sijaan ei pidä kelluvaa lattiaa hyvänä ratkaisuna, koska liimatut saumat saattavat repeillä hallitsemattomasti. Joillekin, puulattian hinnalla millä hyvänsä haluaville asiakkailleen hän on tehnyt ratkaisun, jossa ohennettuja lankkuja on liimattu vaneriin.

Höyläkoneen teriä
Niko Mannonen / Yle

– Siinä vastuu jää asiakkaalle, koska ei voi ennustaa, miten sellainen lattia käyttäytyy.

Myös Poussa myöntää, että rossipohja olisi silti paras rakenneratkaisu puulattialle. Tutkimuksestaan huolimatta Poussa laittaisi lattialämmitetyn lautalattian rinnalle myös perinteiset lämpöpatterit. Myös Antikainen on sitä mieltä, että lattialämmitetty puulattia ei voi olla ainoa lämmitystapa talossa.

Oma tuote syntyy

Kyyjärvellä sahan työntekijöillä on vielä muutama työpäivä jäljellä. Jukka Eteläkari paukuttaa pajavasaralla taltan päähän. Vanhaa höyläkonetta on pitänyt korjata usein, mutta se on onnistunut tavallisilla työkaluilla. Uudenaikaisessa koneessa vikaa olisi pitänyt etsiä piirilevyiltä.

Höyläkone on ollut sahan sydän. Sen läpi ovat kulkenee paitsi jykevät koivulankut myös ihan jokainen laudan ja listan pätkä, joka asiakkaille on lähtenyt. Eteläkari tarkistaa koneen kylkeen stanssatusta kyltistä, että valmistusaika on 12. kuukausi vuonna 1977. Kone ehti siis täyttää Kyyjärven Sahan omistuksessa 41 vuotta.

Kyyjärven Sahan höyläkone
Niko Mannonen / Yle

Leena Mäntynen muistaa käytettynä Norjasta ostetun, 10-teräisen höyläkoneen hankinnan hyvin. 1980-luvun alkupuolella hän oli peruskoulun yhdeksäsluokkalainen, kun hän istui isänsä kanssa Helsingissä patenttitoimistossa.

Tapio Mäntynen oli keksinyt päätypontin, jonka avulla lattianrakentaja säästää puutavaraa. Hukkapaloja ei synny, kun jatkosta ei tarvinnut enää tehdä ruoteen eli tukipuun kohdalle. Keksinnön ansiosta sahalla syntyi oma tuotemerkki, vaikka patenttia ei irronnut, koska niiden valmistamiseen käytettävä höylä oli jo patentoitu.

Päätypontti lattialankussa
Niko Mannonen / Yle

Puulattioista tuli suosittuja ja ennen melkein talossa kuin talossa oli puulattia. Enää niin ei ole edes kesämökeillä.

Laminaatti ykkösenä

Rakennustutkimus RTS:n mukaan tänä vuonna laminaatti on suosituin lattianpäällyste niin uudisrakennuksissa kuin remontoitavissa asunnoissa.

Lattianpäällysteet uusissa asunnoissa milj/m2

Laminaatti

1,3

Parketti

1,1

Keraamiset laatat

0,6

Muovi/vinyyli

0,4

Lauta

0,2

Lähdet: Rakennustutkimus RTS Oy

Esimerkiksi maan suurimpiin valmistalotoimittajiin kuuluvan Kastellin asiakkaat kysyvät vain ani harvoin lautalattiaa, eikä sitä edes tarjota vaihtoehdoksi.

– Massiivipuulle ei ole tarvetta, koska saman ulkonäköfiiliksen saa laadukkaalla parketilla. Lautalattia ei ole toimiva ratkaisu betonilaatan päällä ja lattialämmityksen kanssa, Etelä-Suomen myyntipäällikkö Kari Lammervo sanoo.

Valmistaloasiakkaat valitsevat useimmiten lattianpäällysteeksi laminaatin. Vinyylin kysyntä on kasvanut, mutta parketin suosio on pysynyt ennallaan. Lammervon mukaan betonilattiasta puhutaan paljon useammin kuin se sitten lopulta valitaan.

Parkettivalmistajista esimerkiksi Parlalta kerrotaan, että puuparketilla on vakaa kysyntä, eikä sen uskota muuttuvan.

Puuta höyläkoneessa
Niko Mannonen / Yle

– Moni haluaa aidon luonnontuotteen. Tänä vuonna kysyntä on hieman kasvanutkin, sanoo aluemyyntipäällikkö Ari Hämäläinen.

Puulattiat ja parketit ovat puolestaan kysyttyjä Honkarakenteella, mutta betonin osuus on kasvanut.

– Me teemme enimmäkseen yksilöityjä ratkaisuja asiakkaille, joten perinteinen puulattiakin on mahdollinen. Esimerkiksi saunamökkeihin sitä välillä toimitetaan. Lattialämmityksen kanssa perinteistä puulattia emme suosittele, markkinointijohtaja Sanna Huovinen sanoo.

Korjausrakentamisessa laminaatti on ylivoimainen: sitä käytetään yli kaksinkertaisesti verrattuna kakkossijalla olevaan parkettiin.

Kymmenen vuotta ja kaksi tulipaloa

Kyyjärven Sahan kohtaloon osaltaan vaikuttivat myös kaksi suurta tulipaloa vuosina 2004 ja 2014. Ensimmäinen oli tuhopoltto, joka tuhosi höyläämörakennuksen.

Tapio Mäntynen oli muutamaa kuukautta ennen paloa täyttänyt 65 vuotta. Kansaneläkeiästä huolimatta työrukkasten laittaminen naulaan liki 50 vuoden työvuoden jälkeen ei tullut kuuloonkaan.

Kyyjärven Saha
Niko Mannonen / Yle

– Sauma olisi ollut hyvin luonteva, mutta isälle tuli entistä kovempi into, Leena Mäntynen sanoo.

Tapio Mäntynen aloitti työt sahalla 16-vuotiaana. Hänelle saha oli olosuhteiden pakosta ainoa vaihtoehto työuraksi, mutta omille lapsilleen hän sanoi, että sahalle "ei tarvihte" tulla, kun ammatinvalinta oli edessä tai kun hänen oma askeleensa alkoi lyhentyä.

Vielä 75-vuotiaana Mäntysen saattoi kuitenkin hyvin nähdä sunnuntaiaamuna kiipeilemässä tukkipinojen päällä ja siirtelemässä puita kosteina pitäviä sadettimia.

Tapio Mäntynen jäi eläkkeelle liki 60 työvuoden jälkeen. Siihen tarvittiin toinen tulipalo kesällä 2014 ja pari kuukautta sen jälkeen tehty avosydänleikkaus.

"Tukkikauppa ylikuumentunut"

Vuoden 2014 teknisestä viasta johtunut tulipalo tuhosi tukinkäsittely- ja sahauslinjaston. Liekkimeri melkein nuoli Tapio ja Maija-Liisa Mäntysen kodin kuistia. Kuin ihmeen kaupalla asuinrakennuksia ei palanut, mutta saha sai kovan iskun.

Kun omaa sahaustoimintaa ei ollut, lämmitykseen käytettävä hake oli ostettava samoin kuin puu. Enää ei päästy itse valitsemaan, minkälaisesta metsästä tukit kaadetaan, vaan oli ostettava sitä, mitä oli tarjolla ja usein vielä kovaan hintaan.

Kyyjärven sahan tukinkäsittely- ja sahauslinjaston tulipalossa jäi jäljelle vain 110 vuotta vanha raamisaha, joka soveltui suurten tukkien sahaamaan.
Tukinkäsittely- ja sahauslinjaston tulipalossa jäi jäljelle vain 110 vuotta vanha raamisaha, joka soveltui myös suurten tukkien sahaamaan. Niko Mannonen / Yle

Kokonaisuutena suomalainen sahateollisuus on varsin kovilla. Tämä vuosi jää viime vuoden tuloksesta ja ensi vuodesta ennakoidaan tätä vuotta haastavampaa.

– Tukkikaupassa tilanne on ylikuumentunut. Tukin hinta on karannut käsistä suhteessa sahatavaran hintakehitykseen, vahvistaa projektipäällikkö Kari Perttilä Sahateollisuus ry:stä.

Luopuminen vai kuoliaaksi rakastaminen?

Kyyjärven Saha olisi saman suvun omistuksessa täyttänyt 112 vuotta ensi vuoden helmikuussa. Perheyritysten historiassa ikä ei ole poikkeuksellinen. Perheyritysten liitolla on 450 jäsenyritystä, joista yli 100-vuotiaita on 57.

Kun Mäntysen sisarukset sahan ulkopuolisista työuristaan huolimatta päättivät jatkaa toimintaa isänsä jälkeen, juuri jatkuvuus ja työpaikkojen turvaaminen heillä oli mielessä. Sopeuttamistoimet eivät purreet riittävän nopeasti ja tulos pysyi tappiolla. Kun kukaan ei edes ilmaiseksi huolinut sahaa, konkurssi oli ainoa vaihtoehto.

Kyyjärven Sahan ilmakuva
Niko Mannonen / Yle

Sahan kohtalon oli osittain sinetöinyt, ettei sille ollut mietitty jatkajaa. Mutta vaikka saha loppuu, Mäntyset uskovat, että puu on tulevaisuuden tuote.

Sen sijaan lähes 45 vuotta sahalla töissä ollut Reino Pölkki epäilee, että hänen työuransa on nyt ohi. Työhaluja olisi ollut vielä niiksi muutamaksi vuodeksi, jotka ennen virallista eläkeikää olisivat olleet edessä.

Reino Pölkki
Reino PölkkiNiko Mannonen / Yle

Saha on ollut tärkeä työllistäjä myös Pölkin isälle ja veljelle, jotka molemmat ehtivät olla sahalla töissä vuosikymmeniä. Yli sadan vuoden historian aikana kyyjärveläisiä ja lähikuntien ihmisiä on ehtinyt sahalla käydä töissä satoja.

Tai niin kuin Pölkki asian ilmaisee: monet leipäjauhot monen suolalahnan alle kaavittu.

Joulukuisena tiistai-iltapäivänä sahan seitsemän työntekijää sai kuulla, että työnantaja jättäisi seuraavana päivänä konkurssihakemuksen. Tiedon jälkeen kukaan ei lähtenyt kotiin, vaikka Mäntyset antoivat siihen luvan.

"Eiköhän lähdetä höyläämään lankkuja, kun konekin on taas viimeisen päälle kunnossa. "