Opinnot ja työ vetävät saamelaisnuoria etelään – Jo 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella

Pohjoisesta ei aina löydy kiinnostavaa koulutusta nuorille. Silloin täytyy lähteä unelmiensa perässä pois kotiseudulta.

Kotimaa
Hánno Länsman metroasemalla
Länsmanin koulumatkat sujuvat parissakymmenessä minuutissa bussilla ja metrolla.Ritva Torikka / Yle

Saamelaisalueella koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet, mutta silti monet nuoret joutuvat lähtemään Etelä-Suomeen koulutuksen perässä. Etelä-Suomen mahdollisuudet houkuttelevat ja toisinaan pakottavat jäämään sinne, koska kotipaikkakunnalta ei sitten löydy työtä. Se on yksi syy siihen, miksi Suomen saamelaisista 60 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella. (siirryt toiseen palveluun)

Porot vaihtuivat kieliin

16-vuotias inarilaisen poroperheen poika Hánno Länsmanin koti on Inarin kirkonkylältä 40 kilometriä taajaman ulkopuolella. Peruskouluaikana hän kulki päivittäin koulutaksilla Inariin kouluun. Viikonloppuisin ja lomien aikana hän on ollut mukana poroerotuksissa ja vasanmerkityksissä. Nuorempana hän suunnitteli menevänsä Saamelaisalueen koulutuskeskukseen porotalouslinjalle ja alkavansa poromieheksi.

Yläkoulun aikana Hánno Länsmanin ajatuksensa kuitenkin muuttuivat. Hän kiinnostui kielistä. Nykyään hän opiskeleekin Helsingin kielilukiossa Itä-Helsingissä eikä Inarin Toivoniemessä porotalouslinjalla.

– Ennen on ollut kiinnostusta porotöihin, mutta ei se enää niin paljoa houkuttele. Nyt kiinnostus on siirtynyt kieliin, kertoo Länsman.

Hánno Länsman
Hánno Länsman opiskelee engalannin ja ruotsin lisäksi japania ja ranskaa.Ritva Torikka / Yle

Kielilukiossa Länsman voi opiskella sellaisia kieliä joista on kiinnostunut. Hän opiskelee englannin ja ruotsin kielten lisäksi myös japania ja ranskaa. Toisena vuonna hän tulee opiskelemaan myös kiinaa ja espanjaa. Kouluvalintaa tehdessä mielessä olivat myös kieliretket.

– Kielten valintamahdollisuudet houkuttelivat. Voin valita mitä kieliä opiskelen. On myös leirikouluja eri maihin ja paikkoihin. Ne asiat houkuttelivat.

Helsingissä on paljon kiinnostavaa tarjontaa

Länsman asuu Kontulan rajalla opiskelija-asunnossa yhdessä kahden muun opiskelijan kanssa.

– Minulla on mukavat kämppäkaverit ja hyvä asumisympäristö. Mukavaa on ollut.

Länsman kulkee koulumatkan bussilla ja metrolla. Hän kertoo, ettei ehdi ikävöimän kotiin, koska on niin monenlaista toimintaa tarjolla. Koulutyöt vievät aikaa ja hänellä on paljon kavereita ja vapaa-ajan harrastuksia.

– Olen koulun sulkapallojoukkueessa. Siellä käyn harjoittelemassa. Koulu tarjoaa minulle myös ylimääräisiä vapaa-ajan kursseja. Nyt kolmannella jaksolla aion ottaa kielitieteiden kurssin.

Hánno Länsman
16-vuotias Hanno Länsman käy Helsingin kielilukiota. Hän kertoo viihtyvänsä hyvin, koska on paljon tekemistä ja ystäviä.Ritva Torikka / Yle

Tulevaisuudesta Länsman ei vielä osaa paljoa sanoa. Hän on kiinnostunut kielentutkimuksesta, mutta haluaa myös opiskella monia kieliä ja päästä käyttämään niitä kunnolla.

– Olen enemmän sellainen ”Go with the flow” –tyyppi. Tykkään paljon kielistä, musiikista ja tanssista. En vielä tiedä mitä haluan tehdä, mutta varmaan opiskelen enemmän kieliä.

Äiti on onnellinen kun lapsi on tyytyväinen

Vaikka Hánno Länsmanin äiti Pilvi Aikio ikävöi lastaan, niin on hän kuitenkin onnellinen, kun hänen lapsensa on tyytyväinen kouluunsa. Hánno haluaa opiskella kieliä ja nyt se on mahodollista. Äiti on myös turvallisin mielin, koska hänen pojallaan on tuttuja, jotka voivat tukea tarvittaessa.

– Oli selvää, että Hánno saa lähteä Helsinkiin. Meillä on siellä paljon rakkaita ihmisiä, jotka voivat auttaa, jos on tarvetta. Minulle oli helppoa päästää hänet Helsinkiin.

Pilvi Aikio
Pilvi Aikio on onnellinen, kun lapsi on tyytyväinen ja voi opiskella sitä, mitä haluaa. Pieni toive hänellä on kuitenkin, että Hanno vielä palaisi pohjoiseen.Ritva Torikka / Yle

Aikio haluaa, että hänen poikansa saa itse valita, mitä tekee tulevaisuudessa. Hän on kuitenkin varma siitä, että Hánno palaa takaisin Saamenmaalle.

– Ajattelen, että hän tykkää olla täällä, pitää poroista ja Saamenmaan luonnosta niin paljon, että kyllä hän palaa takaisin.

Hánnon tulevaisuudesta porojen parissa äiti ei osaa sanoa mitään. Hänellä on kuitenkin pieni toive.

– Se on vaikea kysymys. Kyllä minä kuitenkin vähän toivon, hän kertoo.

Rakkaus teatteriin toi hänet Helsinkiin ja se myös pitää hänet siellä

Karigasniemeläinen Pinja Pieski oli 16-vuotias, kun hän lähti Helsinkiin Kallion ilmaisutaidon lukioon. Pieski kertoo, että eniten Helsinkiin muuttoon ja lukion valintaan vaikutti se, että hän pääsee kehittymään sellaisissa asioissa, joista on kiinnostunut, kuten tanssi ja teatteri.

– Olen aina halunnut tehdä töitä taiteen parissa ja pohjoisessa ei ole tällaisia mahdollisuuksia.

Lukion jälkeen Pieski on opiskellut vuoden teatterialaa Lahdessa. Nyt 20-vuotias Pieski on väliaikaisesti töissä päiväkodissa ja kertoo viihtyvänsä Helsingissä.

– Tämä sopii minulle. Pidän siitä, kun täällä on paljon monenlaisia ihmisiä. Sen lisäksi Helsingissä on mahdollista tehdä vaikka mitä. Koko ajan tapahtuu jotain, mihin voi lähteä mukaan.

Pinja Pieski
Pinja Pieski rakastaa teatteria ja tanssia ja haluaa opiskella niitä lisää.Ritva Torikka / Yle

Pieski sanoo olevansa liian kiireinen ehtiäkseen ikävöimään kotiin. Alussa, kun hän tuli Helsinkiin, oli niin paljon töitä, että ei joutanut ikävöimään. Alun jälkeen koti-ikävä on yllättänyt aina silloin tällöin. Pieski käy ainakin pari kertaa vuodessa kotona pohjoisessa. Hän toivoo tulevaisuudessa voivansa välillä työskennellä Saamenmaassa. Kokonaan pohjoiseen muuttoa hän ei ole kuitenkaan vielä miettinyt.

– Se on hankala kysymys, mutta juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluan opiskella lisää. Kun tietää, että pohjoisessa ei ole mahdollisuuksia opiskella sitä, mitä haluaisin.

"Kannattaa miettiä mikä kiinnostaa ja vasta sen jälkeen käytännön asioita"

Niitä, jotka ovat nyt peruskoulussa ja pohtivat mitä tehdä ja mihin lähteä, Länsman neuvoo kuulostelemaan omia vahvuuksiaan ja mikä tuntuu kiinnostavan.

– Käytännön asiat kannattaa panna vasta toiselle sijalle. Ensin kannattaa valita ne koulut, jotka kiinnostavat.

Myös Pieski neuvoo miettimään ja valitsemaan koulun ja jatko-opiskelut sillä perusteella, mikä kiinnostaa.

– Kannattaa miettiä, että mitä haluaa lukiolta tai mikä kiinnostaa. Minulle oli ihan selvää, että haluan tulla Helsinkiin.

Pieski kehottaa nuoria uskaltamaan lähteä. Vaikka elämä on erilaista, on hän omasta mielestään oppinut arvostamaan omaa kotiseutuaan ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.

– Mummon mielestä oli ikävää, kun lähdin ja hän sanoi minulle: "Ethän sitten unohda saamen kieltä". Minulla se on kuitenkin toiminut päin vastoin. Helsinki on vahvistanut saamelaista identiteettiäni.