Ylen reportaasi: Monet syyrialaiset voisivat nyt palata kotiin, mutta moni valitsee silti hökkelikylän naapurimaassa

Sisällissodan runtelemassa Syyriassa on rauhallisempaa kuin vuosiin. Ylen toimittaja Tom Kankkonen kävi Syyrian ja Libanonin rajaseuduilla kysymässä, miksi silti vain harva on palannut kotiin.

Syyria
Lapset leikkivät autonromussa
Jotkut syyrialaispakolaiset pelkäävät, että heistä tulee kansalaisia ilman isänmaata.Ghadi Boustani / Yle

Pienessä syyrialaisessa Mazra'at Bait Jinnin kylässä näkyy, että ainakin täällä presidentti Bashar al-Assad on voittanut sisällissodan.

Kylän porttia koristaa peräti kolme presidentin kuvaa. Kahdessa kuvassa hän on tuima maastopukuinen taistelija, yhdessä lempeämpi pukumies.

Mazra'at Bait Jinn sijaitsee noin 50 kilometriä pääkaupungista Damaskoksesta lounaaseen.

Taistelut loppuivat täällä viime vuodenvaihteessa kapinallisten vetäytymiseen. Assadin hallinto uskoo voittaneensa sodan, ja kapinalliset on työnnetty Pohjois-Syyriaan, jossa myös kurdit toistaiseksi valvovat omia alueitaan Yhdysvaltain tuella.

Taistelut ovat kuitenkin päättyneet laajoilla alueilla. Monet tämänkin kylän asukkaat ovat nyt päässeet takaisin koteihinsa.

Tuima kuva presidentti Assadista
Syyrian presidentti Bashar al-Assad toivottaa tervetulleeksi Mazra'at Bait Jinniin.Ghadi Boustani / Yle

Vuonna 2011 alkaneiden mielenosoitusten ja niitä seuranneen sodan aikana Syyriasta on paennut ulkomaille yli kuusi miljoonaa ihmistä. Nyt osa heistä palaa kotiin.

Odottelimme lupaa käydä kylässä useita päiviä, ja meitä saattavat tiedotusministeriön virkailija ja Syyrian armeijan tiedotusosaston upseeri.

Sotilas autossa
Pääsemme käymään Mazra'at Bait Jinnin kylään Syyrian armeijan luvalla.Ghadi Boustani / Yle

Kun pääsemme perille, kylän reunalla sattuu heti alkuun välikohtaus.

Presidentti Assadin kuvilla koristellun riemukaaren alle ajaa kovalla vauhdilla musta maasturi, josta ponnahtaa vihainen kenraali.

Kenraalin mielestä hänelle ei ole tiedotettu toimittajien vierailusta – ei ainakaan oikealla tavalla. En näe miehen arvomerkkejä, mutta täällä kylässä ihmiset puhuttelevat maastopukuista miestä “kenraalina”.

Valvottu vierailu paluumuuttajien kylään

Pääsemme kuitenkin Dagherin perheen luokse. Sotilaat ovat nähtävästi etukäteen valinneet perheen juuri meille.

38-vuotias Mansur Dagher pitää vaatimatonta autokorjaamoa kylässä. Hän toi kesällä perheensä takaisin Libanonista neljä vuotta kestäneen pakomatkan jälkeen.

Nyt hän on asettunut kotitaloon vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa. Pienen talon pihalla parveilee paljon lapsia, koska täällä asuu myös muuta sukua. Lähiseudun lapset seuraavat aidan päältä vierailuamme.

mies seisoo talon edustalla
Mansur Dagher on tyytyväinen paluusta kotikylään.Tom Kankkonen / Yle

Mansur Dagher on helpottunut mies.

– Kyllä täällä kaikki on ihan hyvin. Koulu on auki, meillä on terveyskeskus ja sähkötkin toimivat, Dagher kertoo, kun istumme hänen kotinsa edustalla.

Osa rakennuksesta toimii navettana, ja perheellä näyttää olevan ainakin kolme lehmää.

Syyrian armeija valtasi kylän takaisin kapinallisilta vajaa vuosi sitten.

Kyläläiset vakuuttavat, että heillä ei ollut mitään tekemistä kylään tulleiden “terroristien” kanssa. Mahdollisista kapinallissympatioista ei kannata sotilaiden valvomassa kylässä puhua.

“Pitkäpartaiset julmat miehet” olivat kyläläisten mukaan terroriverkosto Al-Qaidan Syyrian haaran Jabhat al-Nusran taistelijoita.

Syyriaan palaa nyt pakolaisia tasaiseen, joskin verkkaiseen, tahtiin.

Kotiin palanneiden määrä on toistaiseksi pieni, vaikka puhutaan tuhansista ihmisistä. Ensi vuodeksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että tulijoita olisi jo 250 000.

– Kun kesällä kuulimme, että kotiseutumme on turvallinen, anoimme lupaa tulla takaisin. Kesti pari viikkoa ja sitten Syyrian hallituksen linja-autot toivat meidät kotiin, Mansur Dagher kuvailee.

lapsia kadulla
Mazra'at Bait Jinnin koulu toimii jo normaalisti, mikä on suuri helpotus vanhemmille.Ghadi Boustani / Yle

Syyrian viranomaiset tekevät kotiin palaavista turvallisuusselvityksen, jossa ilmeisesti etsitään viitteitä osallistumisesta kapinallisten tai opposition toimintaan.

Turvaselvityksistä huolimatta viranomaiset haluavat selvästi varmistaa, että ihmiset pitävät kielensä keskellä suuta.

Vierailuamme vahtii Syyrian tiedotusministeriön virkailija ja useita sotilaita kenraalin johdolla.

Kyläläiset ylistävät kilvan sekä armeijaa että presidentti Bashar al-Assadia.

Äänekäs kenraali ilmestyy yhtäkkiä eteeni kertomaan, millaisia “koiria” libanonilaiset ovat, koska he ovat pitäneet syyrialaispakolaisia teltoissa.

Kotimaansa ulkopuolella ihminen on aina vieras

Mansur Dagher, kotiin palannut syyrialaispakolainen

Mansur Dagher ei valita pakolaisten kohtelua Libanonissa, mutta koti on aina koti.

– Kehotan kaikkia syyrialaisia palaamaan kotiin, isänmaan syleilyyn. Kotimaansa ulkopuolella ihminen on aina vieras, Dagher sanoo.

Sotilas heristelee sormea toimittajalle
Syyrian armeijan upseeri haluaa kertoa toimittajalle mikä on totuus. Osa kyläläisistä tuntuu pelkäävän puheliasta miestä.Yle / Ghadi Boustani

Jotkut kyläläiset vaikuttavat lähinnä pelästyneiltä, kun yritämme kysellä arjesta kylässä.

Ränsistyneellä pääkadulla kauppaa pitävä mies kertoo, kuinka hyvin kaikki on. On turvallista ja kauppa käy, hermostuneesti hymyilevä mies selittää ja vilkuilee sotilaita.

Kenraali mulkoilee miestä ja korottaa ääntään. Tiedotusministeriön virkailija viittilöi meille, että nyt on aika lähteä. Valvottu vierailu paluumuuttajien kylässä kesti noin kaksi tuntia.

Libanonissa moni pakolainen haluaa vielä odottaa

Syyrialaisten kanssa on helpompaa keskustella muualla kuin Syyriassa.

Rajan takana Libanonissa, Saadnayelin kaupungissa heitä riittää. Paikka on vain noin 80 kilometrin päässä.

Saadnayelin kaupunginjohdon laskelmien mukaan 16 000 asukkaan kaupungissa oli enimmillään 35 000 pakolaista. Nyt pakolaisten määrä on hiukan pienempi, koska täältäkin on lähdetty takaisin Syyriaan.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Tosin paluuta suunnittelevia ei ole helppo löytää.

28-vuotias Mansur Hammud ja hänen 24-vuotias vaimonsa Hayat asuvat pellolle kyhätyssä hökkelikylässä. Mansur Hammud tekee rakennustöitä ja on rakentanut myös perheen vaatimattoman kodin.

Perheen kaikki neljä lasta ovat syntyneet Libanonissa yli kuusi vuotta kestäneellä pakomatkalla. Perhe on alun perin kotoisin pienestä kylästä Aleppon maakunnasta.

– En halunnut taistella kummankaan osapuolen joukoissa, en armeijassa enkä kapinallisten riveissä. Siksi päätimme aikoinaan lähteä, Mansur Hammud sanoo.

Sota näyttää nyt olevan päättymässä Assadin voittoon, mutta täällä ei pakata laukkuja. Perhe ei usko, että lapset voisivat saada kunnon koulutusta Syyriassa.

Huoli lasten tulevaisuudesta toistuu kaikkien tapaamieni pakolaisten puheissa.

Mies nainen ja lapsia hökkelin edessä
Mansur Hammud ja hänen vaimonsa Hayat ovat päättäneet pysyä poissa Syyriasta toistaiseksi.Ghadi Boustani / Yle

Mansur Hammudin mukaan Syyriassa ei edelleenkään ole turvallista.

– Voisin palata turvalliseen Syyriaan, jossa nykyhallinto on korvattu demokratialla.

Hän pelkää, ettei näe sitä elinaikanaan.

– Mutta ehkä lapseni näkevät sellaisen Syyrian joskus, Mansur Hammud miettii.

Perhe anoi uudelleensijoittamista jonnekin Eurooppaan, ja toiveet olivat jo korkealla. Asia ei kuitenkaan loppujen lopuksi edennyt anomusta pidemmälle.

Kaikki syyrialaispakolaiset Libanonissa eivät asu hökkelikylissä tai teltoissa.

Homsin kaupungista kotoisin oleva 35-vuotias Samar Jansis pitää kauneushoitolaa Saadnayelin keskustassa.

Hän pakeni perheensä kanssa Libanoniin jo syksyllä 2011. Koti ja oma kauneushoitola Homsissa tuhoutuivat, mutta Samar Jansis perusti uuden yrityksen Libanoniin.

– Tämä yritys on minulle tosi tärkeä. Rakastan työtäni. Kun työskentelen, voin unohtaa mitä meille on tapahtunut, Jansis kertoo ja kähertää nuoren asiakkaan pitkää tukkaa.

Syyriassa voi tapahtua mitä tahansa. Ei tiedä, kuka joutuu pidätetyksi ja miksi

Samar Jansis, syyrialaispakolainen

Jansisilla ja hänen miehellään ei ole aikeita palata Syyriaan. Samar Jansis pelkää miehensä ja 13-vuotiaan poikansa puolesta.

– Syyriassa voi tapahtua mitä tahansa. Ei tiedä, kuka joutuu pidätetyksi ja miksi.

Nainen kampaa toista naista.
Samar Jansis on avannut kauneushoitolan Libanoniin. Vanha salonki Syyriassa tuhoutui.Ghadi Boustani / Yle

Useimmat pakolaiset tietävät, että reitit Eurooppaan ovat nyt tukossa, mutta toive jostain paremmasta elää.

– Unelmani olisi mennä Kanadaan tai Saksaan. Olen yrittäjä, ja ehkä minulla olisi jotain annettavaa, Samar Jansis sanoo.

Hökkelikylässä Mansur Hammud on huomannut, että libanonilaiset ovat tuskastuneet syyrialaispakolaisiin.

Meistä tulee uusia palestiinalaisia, syyrialaisia ilman kotimaata

Mansur Hammud, syyrialaispakolainen Libanonissa

Yli miljoona pakolaista kuormittaa Libanonin kouluja ja terveydenhuoltojärjestelmää. Vain noin puolet kaikista syyrialaislapsista pääsee kouluun Libanonissa.

"Syyrialaisista uusi koditon kansa"

Libanonilaiset valittavat myös, että syyrialaiset ottavat vastaan töitä aivan liian halvalla ja vievät työt paikallisilta.

– Libanonilaiset haluavat päästä meistä eroon. Emme voi palata kotiin, joten meistä tulee uusia palestiinalaisia, syyrialaisia ilman kotimaata. En tiedä mitä sitten tapahtuu, Mansur Hammud miettii, kun hyvästelemme hökkelikylän kuraisella kylänraitilla.

Lue lisää: Lähi-idässä Syyrian pakolaiset pelkäävät pakkopalautuksia – "En voi lähteä takaisin, minut pidätettäisiin heti"