Kosovo perusti oman armeijan – ja välit Serbian kanssa huononivat entisestään

Sotilasliitto Nato oli armeijan perustamista vastaan ja miettii, muuttaako päätös sen rauhanturvaroolia Kosovossa.

Kosovo
sotilaita
Kosovolaisia turvallisuusjoukkojen sotilaita aseineen torstaina Gjilanissa.EPA/EFE

Kosovon parlamentti on Pristinassa hyväksynyt oman armeijan perustamisen Kosovolle. Käytännössä päätös tarkoittaa nykyisten turvallisuusjoukkojen määrän ja valtuuksien lisäämistä.

Albaanikansanedustajat kannattivat asiaa liki yksimielisesti. Serbikansanedustajat boikotoivat äänestystä.

Kosovon turvallisuusjoukkoihin (KSF) kuuluu nyt noin 4 000 henkilöä. Määrä on tarkoitus nostaa 5 000 vakinaiseen sotilaaseen ja 3 000 reserviläiseen. Armeijasta on tarkoitus tehdä "kevyesti aseistettu", mikä tarkoittaa ettei sille hankita esimerkiksi panssarivaunuja.

Kosovo irtaantui Serbiasta Naton ilmasodan tuella vuonna 1999. Entisistä albaanisisseistä perustettiin Kosovon suojelujoukot. Järjestölle määrättiin tehtäviksi siviilikriisinhallintaa ja miinanraivausta. Alkuvuosina sen jäsenet myös terrorisoivat serbiväestöä. Järjestön seuraajaksi perustettiin KSF vuonna 2009.

thaci ja haradinaj
Kosovon pääministeri Ramush Haradinaj (vas.) ja presidentti Hashim Thaçi Kosovon parlamentissa perjantaina.Valldrin Xhemaj / EPA-EFE

Johtajat rauhoittelivat serbejä

Vuosien mittaan KSF:stä on rakennettu käytännössä Kosovon asevoimat – joihin kuuluu muun muassa seremonia-asuinen kunniakomppania. Sitä on tarvittu, kun Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008.

Nyt, kun armeija on virallistettu, Kosovon albaanijohtajat, presidentti Hashim Thaçi ja pääministeri Ramush Haradinaj, molemmat entisiä sissipäälliköitä, ovat rauhoitelleet sekä Serbiaa että Kosovon serbejä.

Haradinajn mukaan Kosovon armeijaa ei käytetä serbejä vastaan. Hän toivoi yhteistyötä Serbian armeijan kanssa.Thaçi sanoi, että uuteen armeijaan otetaan myös serbejä.

Serbia tuomitsee jyrkästi

Serbia ei tunnusta Kosovoa valtioksi ja vastustaa sen armeijaa. Serbian pääministeri Ana Brnabić kutsui perjantaita synkäksi päiväksi, ja ulkoministeri Ivica Dačić sanoi kosovolaisten armeijaa uhkaksi rauhalle ja serbien turvallisuudelle.

Serbia tuskin kuitenkaan lähtee sotaan asian vuoksi, joten sen on tyytyminen vastalauseisiin. Joka tapauksessa Serbia haluaa viedä asian YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn.

Pohjois-Kosovon serbikunnissa ei Kosovon albaanijohdon vakuuttelu monikansallisesta armeijasta vakuuta. Serbikansanedustaja Goran Rakić sanoi, etteivät Kosovon asevoimat ole tervetulleita serbialueille eikä niihin siellä luoteta.

kerrostalo ja lippuja parvekkailla
Serbian lippuja Mitrovican serbikortteleissa vastalauseena Kosovon armeijan perustamiselle.Djordje Savic / EPA-EFE

Nato pyörittelee päätään

Vuoden 1999 sodan jälkeen Kosovon ulkoinen turvaaminen annettiin YK:n päätöksellä Naton tehtäväksi. Nato on pitänyt Kosovossa rauhanturvajoukkoja (KFOR), joita on siellä edelleen noin 4 500 sotilasta. Kosovossa on ollut myös suomalaisia joukkoja.

Nato ei ole ollut hyvillään Kosovon armeijapuuhasta. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että päätös on huonosti ajoitettu. Stoltenberg myös totesi, että Naton täytyy nyt miettiä roolinsa ja vahvuutensa Kosovossa uudelleen.

Kosovon ulkoisen turvallisuuden turvaamiseen KFOR-joukkoja ei ole tarvittu kuin muutamana sodanjälkeisenä kuukautena. Sen jälkeen ne ovat olleet puskurina Kosovon albaanien ja serbien välisissä jännitteissä.

Yhdysvallat on tukenut Pristinan parlamentin armeijapäätöstä, mutta samalla kehottanut Kosovoa ja Serbiaa sovittelemaan välejään.

panssari ja sotilaita
Itävaltalaisia KFOR-joukkoja albaaneja ja serbejä erottavalla Mitrovican sillalla perjantaina.Djordje Savic / EPA-EFE

100 prosentin tulleja ja eristystä

Serbian ja Kosovon suhteet ovat olleet menossa huonoista vielä huonompiin. Serbian näkökulmasta albaanisissit ja Nato riistivät Kosovon Serbialta asevoimin vuonna 1999. Serbia on estänyt Venäjän tuella Kosovon pääsyn YK:hon ja muihin kansainvälisiin järjestöihin.

Viimeksi Kosovo epäonnistui yrityksessään päästä kansainvälisen poliisijärjestön Interpolin jäseneksi. Kosovo vastasi marraskuussa määräämällä 100 prosentin tullit serbialaisille tuotteille.

Tullien nosto kirpaisee eniten juuri Pohjois-Kosovon serbikuntia, joissa käytetään serbialaisia tuotteita ja Serbian rahaa. Yhdysvallat, EU ja Venäjä ovat vaatineet Kosovon hallitusta poistamaan tullit.

Sekä Serbia että Kosovo pyrkivät EU:n jäseniksi. EU on vaatinut ensimmäisenä ehtona niitä normalisoimaan suhteensa. Sillä saralla on kuitenkin saatu sovittua varsin vähän – lähinnä joitakin käytännön kysymyksiä kuten autojen rekisterikilpien molemminpuolista hyväksymistä.

Lähteet: AFP, AP, Reuters, Yle