Mistä syystä joku raiskaa lapsen? Voiko ihminen syyllistyä hyväksikäyttöön vain kulttuuritaustan takia? Psykologit pohtivat, miksi jotkut päätyvät hirveisiin tekoihin

Asiantuntijoiden mukaan seksuaalirikoksissa ei ole koskaan kyse vain seksistä, vaan tekojen taustalta löytyy paljon muuta.

seksuaalirikokset
Lakikirjan sivu liittyen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli, että vajaat 1200 lasta olisi joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, mutta todellisuudessa määrä voi olla moninkertainen.Tiina Jutila / Yle

Oulussa esiin tulleet seksuaalirikosepäilyt ovat herättäneet viime aikoina valtavasti huomiota.

Poliisi tutkii tällä hetkellä useampia seksuaalirikostapauksia, joiden tekijöiksi epäillään ulkomaalaistaustaisia miehiä ja uhreiksi alle 15-vuotiaita tyttöjä.

Kaikkiaan lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia – hyväksikäyttöjä ja raiskauksia – tapahtuu Suomessa asiantuntijoiden mukaan merkittävästi enemmän kuin tapauksia tulee ilmi.

Esimerkiksi viime vuonna poliisin tietoon tuli, että vajaat 1200 lasta olisi joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, mutta todellisuudessa määrä voi olla moninkertainen. Edellä mainitussa luvussa kyse on siis kaikista poliisille tietoon tulleista tapauksista, ei vain ulkomaalaistaustaisten tekemiksi epäillyistä rikoksista.

Pyysimme kahdelta seksuaalirikollisten kanssa pitkään työskennelleeltä psykologilta vastauksia viiteen kysymykseen lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.

Näin niihin vastasivat Rikosseuraamuslaitoksen psykologi ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen yliopettaja Nina Nurminen sekä Riihimäen vankilan psykologi ja seksuaalirikollisten STEP-kuntoutusohjelmasta vastaava Mikko Ylipekka:

Mistä syystä joku hyväksikäyttää tai raiskaa lapsen?

Yhtä ainoaa syytä ei voi sanoa. Taustalla on aina seksuaalinen tarve tai motiivi, mutta seksuaalirikoksissa ei ole koskaan kyse pelkästään seksistä.

Lasta hyväksikäyttävä voi tavoitella tekonsa kautta esimerkiksi hallinnan tunnetta ja itsetuntoa, sillä hän on ehkä kyvytön tai keinoton tavoittelemaan niitä muilla tavoilla. Tämä puolestaan saattaa johtua siitä, että hänen keinonsa ratkaista ongelmia tai säädellä tunteita ovat puutteelliset.

Lasta hyväksikäyttävällä on monesti myös vaikea muodostaa tunnesidettä toisiin aikuisiin. Hän voi kokea ulkopuolisuuden tunnetta, ja alaikäiset tuntuvat tällaisesta henkilöstä vähemmän uhkaavilta.

Hyväksikäyttöön syyllistyvä ei ole välttämättä koskaan saanut riittävää seksuaalikasvatusta tai hänellä saattaa olla lähtökohtaisesti vääristynyt käsitys siitä, mitä seksuaalisuus ja seksuaaliset rajat ovat.

Kuka tällaisia tekoja tekee?

Seksuaalirikoksia tekevät hyvin erilaiset, eri taustoista tulevat henkilöt. Yhtä ihmisryhmää ei voida nostaa ylitse muiden.

Lapsen hyväksikäyttöön tai raiskaukseen voivat syyllistyä niin työttömät, työssäkäyvät, parisuhteessa olevat, sinkut, lapsettomat kuin lapsia saaneetkin ihmiset.

Tekijät voivat olla nuoria, keski-ikäisiä tai iäkkäitä. Tilastojen valossa nuoret ovat kuitenkin suuremmassa riskissä syyllistyä mihin tahansa rikokseen.

Joillakin heistä saattaa olla naisiin liittyviä vihamielisiä tai seksuaalirikosmyönteisiä asenteita, jotka ohjaavat omaa toimintaa.

Kaikkia seksuaalirikollisia yhdistää se, että heillä jokaisella on erilaisia ajatusvääristymiä, joilla he ovat oikeuttaneet tekonsa. Suurin osa heistä vähättelee myös ainakin alkuvaiheessa tekoaan tai vierittää syyn uhrinsa niskaan.

Turvapaikanhakijoiden osuus kaikista rikosepäilyistä on pieni, mutta juuri seksuaalirikosten osuus korostuu. Mistä tämä voi johtua?

Seksuaalirikollisuus on luonteeltaan voimakkaasti piilorikollisuutta.

On tutkittu, että silloin kun tekijä ja uhri ovat tuttuja toisilleen, esimerkiksi saman perheen jäseniä, hyväksikäyttö tai raiskaus jää useimmiten ilmoittamatta.

Tapauksista ilmoitetaan herkemmin, jos tekijä ja uhri ovat toisilleen tuntemattomia, kuten turvapaikanhakijoiden tekemissä rikoksissa useimmiten on. Tämä voi selittää tilastoja joiltakin osin.

Asiaa voidaan tarkastella myös psykologiselta kannalta.

Raiskausrikoksiin liitetään usein yleisen empatian puute ja impulsiivinen luonne.

Ympäristö, jossa ihminen on kasvanut ja kehittynyt, vaikuttaa siihen, minkälaisia uskomusjärjestelmiä hänelle rakentuu. Sota- tai kriisialueilta tulevat turvapaikanhakijat ovat ehkä itse kokeneet, nähneet ja tehneet väkivaltaa. Se on voinut vaikuttaa joihinkin yksilöihin negatiivisesti.

Kuormittavista lähtökohdista tuleva ihminen, oli hän mistä kulttuuritaustasta tahansa, ei välttämättä pysty osoittamaan empatiaa toisia ihmisiä kohtaan, jos hän ei ole itse sitä koskaan saanut.

Esimerkiksi juuri raiskausrikoksiin liitetään usein yleisen empatian puute ja impulsiivinen luonne.

Voiko pelkästään kulttuuritausta selittää seksuaalirikoksia?

Ei voi.

Kulttuuritaustalla voi olla jonkinlaista vaikutusta asiaan esimerkiksi sen kautta, jos naisen asema on joissakin kulttuureissa miehen asemaa huonompi. Mikään yksittäinen asenne, ajatus tai taustatekijä ei kuitenkaan pysty selittämään rikollista käyttäytymistä.

Siihen, että rikos todella tapahtuu, tarvitaan useita riskitekijöitä, taustamuuttujia ja niiden yhteisvaikutusta.

Seksuaalirikoksia tapahtuu joka kulttuurissa. On muistettava, että kaikki, joilla on esimerkiksi sama kotimaa, eivät syyllisty rikoksiin.

Miten lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia voitaisiin estää?

Suomeen tarvitaan lisää ennaltaehkäisevää palvelua ja -apua henkilöille, jotka huomaavat olevansa seksuaalisesti kiinnostuneita lapsista.

Tilanne on kuitenkin vaikea, sillä moni näistä potentiaalisista rikoksentekijöistä ei halua kertoa tunteistaan kenellekään muun muassa voimakkaan häpeän takia. Stigmaa aiheen ympäriltä olisi hyvä purkaa puhumalla siitä julkisesti esimerkiksi mediassa.

Potentiaalisia tekijöitä saatettaisiin myös voida tavoittaa nykyistä paremmin, jos eri viranomaisten, kuten esimerkiksi poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, terveydenhuollon ja sosiaalityön välistä yhteistyötä vielä parannettaisiin.

Lue lisää:

Turvapaikanhakija epäiltynä vuosittain yli sadassa seksuaalirikoksessa – tältä näyttävät tilastot

Maahanmuuttajien seksuaalirikoksista keskusteltiin Ylen A-studio: Talkissa 13.12.