Päivi Happonen: Miksi me lyömme toisiamme? Osaatko vastata 6-luokan tehtävään, jossa kysytään väkivallasta?

Pienikin lapsi tietää, ettei toista saa lyödä. Mutta silti Suomessa moni hakkaa lähimmäistään, kirjoittaa Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.

perheväkivalta
Päivi Happonen
Laura Railamaa / Yle

Lähes jokaisessa kodissa opetetaan jo hyvin pienelle lapselle, että toisen henkilön satuttaminen on väärin.

Samaa oppia jaetaan päiväkodeissa ja kouluissa.

Alakoulun viimeisellä luokalla lapsille opetetaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunneilla, mitä on fyysinen ja henkinen väkivalta.

Miten sinä pärjäät 6-luokan koulutehtävässä? Ovatko seuraavat tilanteet mielestäsi fyysistä väkivaltaa, henkistä väkivaltaa vai ei väkivaltaa?

Matti nauraa Liisan vitsille.

Liisa kamppaa Matin kumoon.

Opettaja nuhtelee Liisaa läksyjen unohtamisesta.

Opettaja kertoo Liisan yksityisasioista muiden oppilaiden kuullen.

Äiti huutaa Matille omaa pahaa oloaan.

(Oikeat vastaukset kerrotaan tämän kirjoituksen lopussa.)

Jos heidät kaikki laitettaisiin seisomaan peräkkäin, jonosta tulisi valtavan pitkä ja surullinen.

Mikä meitä vaivaa?

Tätä kysyi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) viime kesänä Sotkamon puoluekokouksessa, kun hän nosti poikkeuksellisessa puheessaan (siirryt toiseen palveluun)esiin lähisuhdeväkivallan.

Pääministeri oli kauhistunut, kun hän oli lukenut sisäministeriön viime toukokuussa julkaiseman (siirryt toiseen palveluun) selvityksen. Sen mukaan parisuhteessa elävistä naisista lähes kolmannes on kokenut väkivaltaa. Sitä heille on tehnyt nykyinen tai entinen puoliso.

Väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten määrä on valtavan suuri. Ei sitä voi edes käsittää.

Jos heidät kaikki laitettaisiin seisomaan peräkkäin, jonosta tulisi valtavan pitkä ja surullinen. Jos taas naisten hakkaajat laitettaisiin seisomaan vierekkäiseen jonoon, siitäkin tulisi pitkä ja ruma jono.

Ehkä löytäisit jonoista jonkun tuttavan.

Sukulaisen, työkaverin tai jopa läheisen ystävän. Jonkun, josta et olisi ikinä voinut uskoa.

Vai seisoisitko sinä itse jommassa kummassa jonossa?

He ovat lähiuhreja, jotka yötä päivää tuntosarvet koholla yrittävät aavistaa, milloin riita ja riehuminen kotona taas alkavat.

Viimeistään tässä vaiheessa moni huutaa, että kyllä ne naisetkin lyövät. Niin ne lyövätkin. Eikä naisen nyrkki ole yhtään parempi kuin miehen.

Tosiasia on kuitenkin, että miehet hakkaavat naisia paljon useammin kuin naiset miehiä. Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2016 julkaiseman laajan selvityksen mukaan viranomaisten tietoon tulleista lähisuhdeväkivaltatapauksista 80 prosentissa uhrina oli nainen, ja väkivallan tekijänä oli mies.

Viime vuonna poliisin tietoon tulleista lähisuhdeväkivaltatapauksista 70 prosentissa uhri oli nainen.

Se on selvää, että apua tarvitsevat kaikki.

Väkivallan tekijät ja uhrit. Sekä myös näiden perheiden lapset, joita ei poliisin tilastoihin kirjata.

He ovat väkivallan todellisia kokemusasiantuntijoita ja sivustakatsojia. Lähiuhreja, jotka yötä päivää tuntosarvet koholla yrittävät aavistaa, milloin riita ja riehuminen kotona taas alkavat. Päivällä he ehkä vastaavat väkivaltakysymyksiin koulussa.

Väkivallasta jää aina jäljet. Joskus ne näkyvät heti väkivallan jälkeen mustelmina, toisinaan vasta vuosien päästä.

Väkivaltaa on monenlaista.

Poliisi antaa omilla sivuillaan esimerkkejä fyysisestä väkivallasta. Se voi olla esimerkiksi läimäyttämistä, tönimistä, lyömistä, kuristamista, silpomista.

Psyykkinen väkivalta voi olla vaikkapa huutamista, kiroilua, pilkkaamista, uhkaamista, vähättelyä, pelottelua, syyttelyä, häirintää.

Seksuaalinen väkivalta on uhrin vastenmieliseksi kokemaa koskettelua tai ahdistelua, ja äärimuodossaan raiskaamista.

Väkivalta- ja seksuaalirikokset ovat aina yhtä iljettäviä ja tuomittavia riippumatta siitä, onko tekijä ulkomaalainen vai suomalainen.

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu Oulun poliisin seksuaalirikostutkinnoista. Epäillyt teot ovat tutkinnassa, ja ne ovat herättäneet luonnollisesti paljon järkytystä, pelkoa ja vihaa.

Väkivalta- ja seksuaalirikokset ovat aina yhtä iljettäviä ja tuomittavia riippumatta siitä, onko tekijä ulkomaalainen vai suomalainen. Mies tai nainen. Nuori tai vanha.

Lähisuhdeväkivalta on piilorikollisuutta pahimmillaan. Poliisin tietoon tulee arviolta vain noin joka viides tapaus perheväkivallasta.

Jotta useampaan tapaukseen voitaisiin puuttua, viime vuosina viranomaisten tietojen vaihtamista on helpotettu lakimuutoksilla. Tämän avulla toivotaan, että tieto ongelmista kulkisi paremmin esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta poliisille, tai poliisilta sosiaaliviranomaisille.

Usein on kyse siitä, että joku taho hoksaa ongelman ja ryhtyy sitä hoitamaan.

Pääministeri kertoi kesällä Sotkamossa, että hallitus on lisännyt turvakotipaikkojen määrää ja perheväkivallan uhreille on perustettu suosituksi tullut puhelinlinja. Ja paljon muuta tehdään Suomessa perheväkivallan kitkemiseksi.

Kansalaiset usein ihmettelevät väkivaltarikoksista annettuja tuomioita. Ja ihan aiheesta. Usein ne tuntuvat melko kevyiltä. Pahoinpitelyrikoksista selviää Suomessa lähes aina sakoilla.

Ehkäpä väkivaltarikosten rangaistuksia olisi hyvä pohtia oikeusministeriössä, jossa on jo kiinnitetty huomiota myös seksuaalirikosten rangaistuksiin.

Meillä kaikilla on vastuu pysähtyä naapurin oven taakse, jos sieltä kuuluu väkivaltaan viittaavia ääniä.

Mutta mitä sinä ja minä voisimme tehdä, että ensi vuonna Suomessa olisi vähemmän heitä, jotka joutuvat pelkäämään ja kokemaan väkivaltaa kotonaan?

Meillä kaikilla on vastuu pysähtyä naapurin oven taakse, jos sieltä kuuluu väkivaltaan viittaavia ääniä. On soitettava apua ja huolehdittava, että apu tulee perille.

Samoin on tehtävä, jos näemme väkivaltaa julkisella paikalla. Ja myös silloin, kun se paha tapahtuu meidän lähellämme. Vaikka läheisen elämään on usein kaikista vaikeinta puuttua.

Oletko sinä väkivallan uhri?

Hae apua.

Tee rikosilmoitus poliisille ja soita väkivallan uhrien puhelinpäivystykseen numeroon 080 005 005.

Päätä, ettet hyväksy enää väkivaltaa elämässäsi!

Oletko sinä väkivallan tekijä?

Hae apua.

Mene lähimpään terveyskeskukseen, kerro lääkärille tai hoitajalle ongelmastasi.

Päätä, että haluat muuttua!

Päätöksesi voi olla kaikkien aikoja paras uudenvuodenlupaus sinun ja läheistesi elämässä.

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja. Myös hän järkyttyi kuullessaan, kuinka moni kärsii lähisuhdeväkivallasta. Tämän blogin aihe tuli yleisöltä.

Opettajan antamat vastaukset 6-luokan väkivaltatehtävään:

Matti nauraa Liisan vitsille - ei väkivaltaa.

Liisa kamppaa Matin kumoon - fyysistä väkivaltaa.

Opettaja nuhtelee Liisaa läksyjen unohtamisesta - ei väkivaltaa.

Opettaja kertoo Liisan yksityisasioista muiden oppilaiden kuullen - henkistä väkivaltaa.

Äiti huutaa Matille omaa pahaa oloaan- henkistä väkivaltaa.

Lue myös:

Sanna Jylänki oli kuusi vuotta narsisti-puolison alistettavana – miehen väkivaltaisuus ja siitä saatu tuomio olivat lopulta pelastus

Mitä tapahtuu lyönnin jälkeen? – Perheväkivalta auttajien näkökulmasta