Uutiset tuhkarokkotartunnoista auttavat tavoittamaan heitä, joilta suoja puuttuu

THL on arvioinut aiemmin, että tuhkarokkorokote voi uupua jopa viideltä prosentilta 1960- ja -70-luvun vaihteessa syntyneistä.

tuhkarokko
Ruiskun piikki imee nestettä vihreäkorkkisesta pullosta. Taustalla sinivalkoinen tausta.
AOP

Suomessa on ikäluokka, jolta on jäänyt aikoinaan tuhkarokkorokotukset saamatta. THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio arvioi, että valtaosa 1960- ja -70-luvun vaihteen ikäluokasta on kuitenkin jo nykyään saanut tuhkarokkorokotteen.

– Heitä on tavoiteltu ahkerasti ja muistutettu tästä. Toisaalta työ on vaikeaa, koska peruskoulun jälkeen ihmisiä on lähes mahdotonta tavoittaa kattavasti. Osa on tavoitettu armeijassa, ja neuvoloissa on tarpeen mukaan rokotettu myös vanhempia.

Rokotusasiantuntija Mia Kontion mukaan 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa syntyneistä osa jäi rokottamatta aikoinaan kokonaan tuhkarokkoa vastaan. Vielä vuosi sitten luvun arvioitiin olevan noin viisi prosenttia. Nyt luku lienee jo reilusti pienempi.

– Tarkkaa tietoa meillä ei ole, mutta uskon, että nykyään luku on jo alle viidessä prosentissa, Kontio kertoo.

Tuhkarokkorokotusten uupuminen juuri 1960- ja -70-luvulla syntyneiltä johtuu THL:n mukaan siitä, että aikaisemmin tuhkarokko sairastettiin, ja sitä kautta rokkoon saatiin immuniteetti. Vuodesta 1975 lähtien tuhkarokkoon on rokotettu. Lapset eivät ole siis enää välttämättä 1970-luvun vaihteessa sairastaneet tuhkarokkoa, mutta eivät myöskään saaneet siihen rokotusta.

Heitä on tavoiteltu ahkerasti ja muistutettu tästä. Toisaalta työ on vaikeaa, koska peruskoulun jälkeen ihmisiä on lähes mahdotonta tavoittaa.

Mia Kontio

Turun kaupungin tartuntaudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi kertoo, että tuhkarokosta uutisointi auttaa rokottamattomien tavoittamisessa. Esimerkiksi perjantaina uutisoitiin Tampereella ilmi tulleista tuhkarokkotapauksista. Uutisointi lisää aina kyselyitä terveyskeskuksissa.

– Aina niitä tulee, kun julkisuudessa uutisoidaan sairastumisista.

Rokottamattomia vaikea tavoittaa

Rokottamattomat ovat nykyään noin 40–50-vuotiaita. Suurin osa heistä on tartuntataudeista vastaavan lääkärin Jutta Peltoniemen arvion mukaan työterveyshuollon piirissä, jolloin julkisen terveydenhuollon voi olla vaikea tavoittaa rokottamattomia. Jos mahdollisuus tulee – esimerkiksi juuri matkailun yhteydessä, se käytetään.

– Itse olen matkailijoiden rokotusneuvonnassa, ja täällä tarkistetaan kaikilta tuhkarokkorokotus. Ihmiset usein pohtivat itsekin omaa rokotussuojaansa, kun täällä tulee puhe matkailuun liittyvistä rokotuksista.

Turun kaupungin lääkäri Jutta Peltoniemi kehuu erityisesti nykyisiä sähköisiä järjestelmiä, jotka ovat helpottaneet ihmisten tietojen säilymistä ja siten myös rokotustietojen säilymistä.

– Aina on ihmisiä, jotka esimerkiksi muuttavat paikasta toiseen. Silloin tiedot eivät välttämättä seuraa perässä. Nykyään rokotusten kirjaantuminen on luotettavampaa, kun meillä on sähköiset potilastietojärjestelmät. Vielä esimerkiksi 1990-luvulla tiedot kirjattiin paperille ja tiedon liikkuminen on ollut sen varassa, että paperit on tilattu toiseen kuntaan. Nykyjärjestelmillä tieto on helpommin toistenkin ammattilaisten saavutettavissa.

Miksi rokottamattomat halutaan tavoittaa?

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi muistuttaa, että tuhkarokko on vakava tauti, jossa etenkin jälkitaudit voivat olla vaikeita.

– Tuhkarokko on lisäksi nykyään niin harvinainen, että ihmiset eivät välttämättä edes tiedä sairastuneensa siihen. Näin tuhkarokkoon sairastunut on saattanut tartuttaa muita ihmisiä useamman päivän ajan. Oireista kannattaa aina ensin olla yhteydessä paikalliseen terveysasemaan ja kysellä oirelistaa.

Myös Satakunnan sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Raija Uusitalo-Seppälä muistuttaa, että tuhkarokko tarttuu herkästi.

– Mutta pitää myös muistaa, että tällä hetkellä on monia muitakin infektioita liikkeellä.

Oman kunnan rokotuskattavuuden voi tarkistaa Ylen julkaisemasta koneesta.