Sotakoira Egosta tulee "tyhmä" kerran vuodessa – muistissa on silti koko ajan noin 2000 hajua

Vuoden sotakoira Ego on tasainen suorittaja ja hyvä oppimaan uutta, vaikka sen ura on jo kääntynyt kohti eläkettä.

koira
Sotakoira Ego ja hänen ohjaaja viestimies Oskar Rautio.
Varusmiesohjaajan Oskar Raution mukaan sotakoira Ego onnistuu lähes aina eikä sillä ole huonoja päiviä. Timo Sihvonen / Yle

KajaaniVarusmiesohjaaja ja viestimies Oskar Rautiolla on jäljellä vajaat sata aamua varusmiespalvelusta, jonka jälkeen sotakoira Ego jää odottamaan seuraavaa ohjaajaa.

Ohjaajan vaihtuminen tietää sitä, että Egosta tulee hetkellisesti "tyhmä". Näin käy myös muille sotakoirille, joiden ohjaajat lähtevät varusmiespalveluksen jälkeen siviiliin.

Hetkellinen tyhmyys johtuu siitä, että koulutetut koirat eivät ota vastaan käskyjä tuntemattomilta, vaan omalta luotettavalta ohjaajaltaan.

Uudet ohjaajat joutuvat käymään koirien kanssa läpi samat asiat kuin edellisetkin ohjaajat. Jossain vaiheessa koiran muisti palautuu, ja se omaksuu uuden varusmiehen ohjaajakseen.

– Aika nopeasti se tapahtui. Ego on varmasti tottunut siihen, että ohjaajat vaihtuvat. Kuukauden jälkeen mentiin jo hyvin yhdessä parina, sanoo sotakoira Egon varusmiesohjaaja Oskar Rautio.

Koiralla on hyvä muisti ja myös aiemmat ohjaajat palautuvat hyvin niiden mieleen. Tämä on huomattu, kun edelliset ohjaajat ovat tulleet käymään koiratarhalla.

– Esimerkiksi ihmisjoukossa koirat ovat reagoineet eri tavalla entisiin ohjaajiin kuin muihin ihmisiin, sanoo Kainuun prikaatin koiraosaston johtaja, vääpeli Jasu Honkila.

Sotakoira Ego
Kahdeksanvuotias sotakoira Ego on ollut Kainuun prikaatin palveluksessa kuusi vuotta. Timo Sihvonen / Yle

Hyvän vainun ja kuulon ansiosta sotakoirat pelastivat talvi- ja jatkosodassa monen suomalaisen sotilaan hengen. Koira paikallisti vihollisen ennen ihmisen reagointia.

Jos kriisitilanteeseen jouduttaisiin nyt, sotakoiria käytettäisiin edelleen samalla tavalla.

– Tällä tavalla saadaan etua ja aikaa miettiä, miten toimitaan vihollista vastaan, kertoo vääpeli Jasu Honkila.

Puolustusvoimien omistuksessa tai hallinnassa on nyt runsaat sata sotakoiraa, joista suurin osa on henkilökunnan ohjauksessa. Pieni määrä koiria on myös Porin ja Kainuun prikaateissa, joissa varusmiehistä koulutetaan koirien avulla niiden ohjaajia.

Kainuun prikaatissa on kuusi sotakoiraa, jotka rauhan aikana toimivat sotilaspoliisin tukena ja varusmieskoiranohjaajakoulutuksessa. Kahdeksanvuotias saksanpaimenkoira Ego on Kainuun prikaatin vanhin koira. Kuusi vuotta varusmiesten koulutuksessa työskennellyt koira palkittiin vuoden 2018 sotakoirana.

– Parasta Egossa on tasainen suorittaminen, ja se on todella hyvä kaikessa, mitä tekee. Se onnistuu lähes aina ja sillä ei ole huonoja päiviä, kertoo Egon varusmiesohjaaja Oskar Rautio.

Sotakoirat opettavat varusmiehiä

Sotakoirat jaetaan partio- ja etsintäkoiriin. Partiotehtäviin kuuluvat vartiointi, suojelu ja jäljestys. Etsintäkoiria käytetään räjähteiden, aseiden ja huumeiden etsintään.

Sotakoira Ego on koulutettu henkilöiden etsintään ja esineilmaisuun, jossa gongin avulla stimuloidaan räjähdettä, jonka koira etsii. Räjähdettä voi esittää jokin esine, jonka koira etsii.

– Ego ei ole räjähdekoira, mutta se on helposti koulutettavissa siihen, sanoo sotakoira Egon varusmiesohjaaja Oskar Rautio.

vuoden sotakoira ego kainuun prikaatti
Sotakoira Ego on koulutettu muun muassa henkilöiden etsintäänJukka Pätynen.

Sotakoiran tärkein työkalu on hajuihin reagoiva nenä, jonka avulla tehdään melkein kaikki, mikä liittyy koiran käyttöön.

– Koiran muistiin on tallentunut noin 2000 tärkeää hajua, joista se poimii ne hajut, jotka kokee tärkeiksi sen hetkisessä toiminnassa, sanoo Kainuun prikaatin koiraosaston johtaja Jasu Honkila.

Koiranohjaajakoulutuksessa koirat opettavat varusmiehiä. Koulutuksessa opitaan ohjaamaan koiraa erilaisissa tilanteissa.

– Ohjaajakoulutuksessa pitää olla valmis oppimaan uusia ja erilaisia opetustyylejä. Siihen on monenlaisia harjoituksia ja sitä kautta tulee monipuolinen koulutus, kertoo Rautio.

Katso alta sodan jälkeen valmistunut filmi, jossa esitellään palveluskoiratoimintaa ja niitä tehtäviä, joihin palveluskoiria tarvitaan.

(1947) Sodassa kaatunut Raimo ja "koirakoulun ylioppilasluokalle" edenneet Daisy ja Dux ovat koirakoulun sankareita.

Varusmiespalveluksesta valmiudet siviiliammattiin

Siviilielämässä Egon ohjaajan Oskar Raution tarkoituksena on hyödyntää palveluksessa saatuja oppeja, kun tavoitteena on hakeutua palvelukoirien kouluttajaksi.

– Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus, josta saa hyvän pohjan siviilissä tapahtuvaan mahdolliseen koirahommaan, sanoo Rautio.

Varusmiesohjaaja Oskar Rautio ja sotakoira Ego.
Oskar Rautio ja sotakoira Ego toimivat parina vielä kolme kuukautta.Timo Sihvonen / Yle

Raution rinnalla kulkenut Ego on vielä hyvässä kunnossa, ja sillä on useita palvelusvuosia edessä ennen eläkepäiviä. Pääsääntöisesti koirat palvelevat 10-vuotiaaksi, mutta ikää enemmän ratkaisee koiran kunto.

– Nykyisin koirien kunto ja jalostus on vienyt sellaiseen tilanteeseen, että harvoin ne 10-vuotiaaksi saakka palvelevat, ainakaan täällä meillä, kertoo Kainuun prikaatin koiraosaston johtaja, vääpeli Jasu Honkila.

Lue lisää:

Ei mikään perinteinen sotakoira – polvenkorkuinen Indy on haka huume-etsinnöissä

Sotakoirille uudet tilat Niinisalossa