Hoitajan tilalle tulee automaatti – Uusi teknologia voi pelastaa sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta panostuksia tehdään mahdollisesti väärään paikkaan

Eksoten toimitusjohtajan mukaan kehitysrahoja pistetään erikoissairaanhoitoon, vaikka teknologista loikkaa tarvittaisiin erityisesti vanhusten kotihoidossa.

Kotimaa
Eksoten lääke-automaatti
Lääkepikari lääkeautomaatissa.Mikko Savolainen / Yle

– Ole hyvä, ota ensin lääke ja paina sitten nappia, sanoo metallinen ääni takavuosien videokasettinauhuria muistuttavasta metallilaatikosta.

Laatikon kyljessä aukeaa pieni luukku, jossa on esillä muovipikari, jonka sisällä on pari pilleriä. Raimo Kouvo ottaa pikarin ja tyhjentää sen sisuksen suuhunsa. Sitten hän painaa nappia luukun vieressä, jolloin luukku sulkeutuu.

Olemme Raimo Kouvon rintamamiestalossa Lappeenrannan Lauritsalassa. Kouvo on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten kotihoitoasiakas. Viime kesänä hän otti osaa Eksoten pienimuoiseen kokeiluun, jossa testattiin lääkeautomaattien, eli älykkäiden dosettien, käyttöä kotihoidon asiakkaiden kotona.

Kouvon mukaan kokemus oli hyvä.

– Se muutti tilannetta niin, että tiesi täsmälleen että nyt se tulee. Ja sitten vaan pillerit kurkkuun ja sillä siisti, Raimo Kouvo kuvailee.

Raimo Kouvo kotonaan
Raimo Kouvo on ollut tyytyväinen lääkeautomaattiin.Mikko Savolainen / Yle

Kouvon mukaan automaatti antoi arjen vapautta, koska pillereiden ottamiseen ei tarvinnut enää odottaa erikseen hoitajaa.

Kokeiluun osallistunut sairaanhoitaja Mella Kuosa kuvailee tilannetta samalla tavalla omalta kannaltaan: työn suunnittelun vapaus lisääntyi ja kiire vähentyi.

– Asiakas pystyi ottamaan lääkkeensä itse, joten hoitajan ei tarvinnut enää kiirehtiä sen takia asiakkaan luokse. Hän pystyi suunnittelemaan aikatauluaan vapaammin ja silti asiakkaat saivat lääkkeensä ajoissa, Eksoten sairaanhoitaja Mella Kuosa kertoo.

Lääkkeet ajallaan

Eksotella käytössä oleva lääkeautomaatti on suomalaisen Axitare-yhtiön kehittämä. Automaatti tarjoilee lääkkeet ajallaan ja muistuttaa asiakasta, jos lääkkeitä ei ole otettu. Laite on myös etäyhteydessä hoitajan kanssa niin, että hoitaja on koko ajan tilanteen tasalla siitä, onko asiakas ottanut lääkkeensä vai ei. Laitteeseen pystytään lataamaan asiakkaan lääkkeet noin parin viikon ajaksi.

Eksoten lääke-automaatti
Lääkeautomaatti.Mikko Savolainen / Yle

Eksote aloittaa tammikuussa laajemman pilottihankkeen lääkeautomaateilla Etelä-Karjalassa, nyt mukana on 60 lääkeautomaattia. Ne jaetaan kotihoidon asiakkaina olevien vanhusten koteihin Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella.

Panokset uuteen teknologiaan

Lääkeautomaattikokeilu on osa Etelä-karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten aikomusta tuoda voimakkaasti uutta teknologiaa erityisesti vanhusten kotihoitoon. Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan tämä on käytännössä ainoa keino padota kohoavia sote-kustannuksia.

– Voimme rakentaa tulevaa toimintaa enää vain teknologian käytön lisäämisellä. Ei ole oikeastaan enää mitään muuta suuntaa jäljellä, Pentti Itkonen väittää.

Itkosen mielestä tutkimus- ja kehitysrahat eivät nykyään kuitenkaan kohdistu oikein. Rahaa suunnataan erikoissairaanhoidon kalliisiin teknologisiin järjestelmiin, vaikka paljon suuremmat tulokset uuden teknologian avulla olisi saatavissa perusterveydenhuollossa ja erityisesti vanhusten kotihoidon kehittämisessä.

– Yliopistosairaaloiden robottikirurgiaan, tekoälyyn, kasvonsiirtoihin ja muuhun satsataan erittäin paljon. Nekin ovat hyviä asioita, mutta kansakunnan kannalta suurimmat hyödyt saataisiin investoimalla uuteen teknologiaan kotiin annettavissa palveluissa, Itkonen sanoo.

Suuret säästömahdollisuudet

Itkosen näkemys saa tukea myös tutkijoilta.

– Kyllä se totta on, että tässä asiassa ollaan menty erikoissairaanhoito edellä, Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki sanoo.

Neittaanmäen tutkimusryhmä julkisti kesäkuussa tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) sote-palveluiden tehostamisesta tekoälyn ja informaatioteknologian avulla. Tutkimus näkee suuret säästömahdollisuudet uuden teknologian käyttöönotolla sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sote-kustannuksia voitaisiin tutkimuksen mukaan hillitä 2,5–5,5 miljardia euroa vuosina 2019-2028.

Neittaanmäki korostaa erityisesti ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä.

– Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisellä voi olla paljon suurempi vaikutus, kuin jos samalla summalla kehitettäisiin erikoisterveydenhuoltoa, professori Pekka Neittaanmäki sanoo.

– Resursseja pitäisi suunnata tällä tavalla panos-tuotos-ajattelun kautta, professori Neittaanmäki sanoo.