1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Väkivaltaista ekstremismiä ehkäisseen toiminnan rahoitus katkaistiin – Mykkänen: Yksikin vakavasti radikalisoitunut on liikaa

Mykkänen pitää mahdollisena, että sisäministeriö tukisi radikalisoitumista vastaan taistelevien järjestöjen toimintaa omasta budjetistaan.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä radikalisoitumisen ehkäisemiseen pitäisi satsata nykyistä enemmän. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) pitää mahdollisena, että sisäministeriö alkaisi rahoittaa radikalisoitumista vastaan Suomessa taistelevien järjestöjen toimintaa omasta budjetistaan.

Nykyisin rahoituspäätöksiä sisäministeriön vastuualueelle kuuluvasta toiminnasta tekee avustuskeskus STEA, vaikka se toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. STEA myöntää avustuksia lähtökohtaisesti terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Sisäministeriöllä ei ole budjetissaan tällaista erillistä määrärahaa, josta voitaisiin antaa tukea järjestöille hakemusten perusteella.

Yle uutisoi keskiviikkona, että Suomen kenties tärkein väkivaltaista radikalismia ehkäisevä toiminta, Radinet-hanke, on loppumassa, koska STEA ei myöntänyt sille rahoitusta ensi vuodeksi.

Mykkäsen mukaan pitää selvittää, olisiko nykyistä järkevämpää, että sisäministeriö rahoittaisi järjestöjen työtä radikalisoitumisen torjumiseksi omasta budjetistaan.

– Se on yksi vaihtoehto. Näin voisimme vielä paremmin katsoa rahoitusta turvallisuuden takaamisen näkökulmasta. Toisaalta on työläs prosessi arvioida eri järjestöjä ja vastata niiden valtionapujen valvonnasta, Mykkänen sanoo Ylelle.

Mykkäsen mukaan asiaa katsotaan ministeriön talousarvion toimeenpanopäätöksessä alkuvuodesta.

“Nuorten oireilu tunnistettava varhain”

Suomessa ei toistaiseksi ole omaa budjettia radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn, vaan eri toimijat, kuten poliisi, kunnat ja tietyt ministeriöt, kohdentavat rahaa ennaltaehkäisevään työhön omista määrärahoistaan.

Mykkäsen mukaan radikalisoitumisen ehkäisemiseen olisi nykyistä enemmän tarvetta.

– Yksikin vakavasti radikalisoitunut on liikaa, koska riskit ovat niin suuret.

Hänen mukaansa sisäministeriöllä on jonkin verran omia hankevaroja, mutta se ei muuta perustilannetta. Sisäministeriön budjetin alaisista toimijoista kaikilla on kova tarve rahalle.

– Ei ole ylimääräistä pussia, josta voitaisiin noin vain kaivaa.

Ekstremismin torjunnassa Mykkänen pitää oleellisena sitä, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten oireilu tunnistetaan varhain. Tässä korostuu eri viranomaisten ja järjestöjen välinen yhteistyö.

Esimerkkinä hän mainitsee lähiöpoliisit, jotka ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun kanssa. Lähiöpoliisitoimintaan on tulossa lisää rahaa ensi vuodeksi.

Sisäministeriö antoi Radinetille rahoitusta vuodeksi

Jutun alussa mainittu radikalisoitumista ehkäisevä Radinet-hanke on on tavoittanut kolmessa vuodessa yli 80 ihmistä, jotka ovat radikalisoituneet tai ovat olleet vaarassa radikalisoitua. Taustalla on ollut uskonnollinen tai poliittinen ideologia.

Hankkeen tavoitteena on rohkaista heitä irtaantumaan väkivaltaisesta ääriajattelusta ja -toiminnasta.

Kuluvaksi vuodeksi STEA myönsi hankkeelle hieman alle 150 000 euroa tukea. Myös sisäministeriö rahoitti hanketta 160 000 eurolla. Ensi vuonna rahaa ei enää ole ministeriöltäkään luvassa.

Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta selittää tätä sillä, että kyse oli valtioneuvostotasolla hyväksytystä poikkeuksellisesta kertaluonteisesta erillissopimuksesta, jota ei voi ottaa tavaksi.

– Se olisi hyvän hallinnon vastaista. Me emme voi maksaa pysyvästi virkoja tietylle yksittäiselle järjestölle, Mankkinen sanoo.