Piiskaava pastori uteli kuukautisista: Kipeä koulumuisto on Tellervo Koiviston elämän raskain kokemus

Oppikoulu avasi Tellervo Koivistolle tien yhteiskunnan huipulle, mutta koulusta jäi myös vuosikymmeniä salassa pysynyt kipeä painajainen.

Tellervo Koivisto
Tellervo Koivisto 90 vuotta
Tellervo Koivisto 90 vuotta

Tellervo Koivisto kertoo kouluvuosina kokemastaan pahoinpitelystä ja ahdistelusta haastatteluohjelmassa, joka esitetään Ylen TV1:ssä hänen 90-vuotispäivänään 2.1.2019. Ohjelma on nähtävissä Yle Areenassa jo tänään.

Tellervo Koivisto sairastui 1990-luvun lopulla masennukseen, kun silloin jo yli 50 vuoden takaiset kipeät kokemukset palasivat mieleen. Hän on kertonut kouluvuosiensa synkästä puolesta vuonna 1999 ilmestyneessä Päiväkirjan uudet sivut -kirjassaan.

Koko totuus painajaisesta paljastui kuitenkin vasta viime vuonna, kun Tellervo Koivisto yhdisti omat kokemuksensa kansainväliseen #metoo-kampanjaan, joka oli noussut vastustamaan tyttöjen ja naisten kokemaa seksuaalista häirintää.

Isän mielestä tyttöjä ei kannattanut kouluttaa

Einari ja Maria Kankaanrannan pienviljelijäperheeseen vuoden 1929 alussa syntyneen Tellervo-tyttären koulunkäynnin alkuhankaluudet olivat ajalle tyypillisiä.

Tellervo Koiviston koulutie alkoi Punkalaitumen Kanteenmaan alakoulusta syksyllä 1936.

– Olin ainoa koko kylässä, joka lähetettiin oppikouluun. Äiti oli kovasti sillä kannalla, että pitää lähettää, niin pääsisi vähemmällä raatamisella, mutta isä ajatteli, että ei ole varaa, Tellervo Koivisto kuvailee 1930-luvun lopun ilmapiiriä Jari Tervon haastattelussa.

Tellervo Koivisto
Tellervo Kankaanranta valmistui keväällä 1949 ylioppilaaksi Huittisten Lauttakylän yhteiskoulusta ja aloitti seuraavana vuonna opinnot Turun kauppakorkeakoulussa. Pian opintoja hidasti seurustelu Mauno Koiviston kanssa.Intervisio

Koivisto muistelee, että hänen isällään oli edelleen rakentamisesta ja maan ostamisesta aiheutuneita velkoja ja rahan tulo oli vähäistä.

– Isän mielestä tyttöjä ei kannattanut kouluttaa, kun naimisiin ne kumminkin menee, Tellervo Koivisto kertoo.

Oppikouluun meno tarkoitti 11-vuotiaalle Tellervolle muuttoa pois kotoa. Hän aloitti oppikoulun syksyllä 1940 naapurikunnassa Huittisten Lauttakylässä.

Pastori Jokinen, josta tuli painajainen

Tellervo Koiviston iloa oppikouluun pääsystä varjosti vuosia uskonnon opettajan, pastori Lauri Jokisen väkivaltainen kurinpito ja ahdistelu.

Tietokirjailija Anne Mattsson on tammikuussa 2017 julkaistussa Tellervo Koivisto -elämäkerrassaan (siirryt toiseen palveluun) kirjoittanut laajasti Lauri Jokisen henkilöhistoriasta. Mattsson luonnehtii Jokisen käytöstä sadistiseksi.

– Tellervo Koiviston mielestä Jokisen toiminta ei ollut pedofiliaa, mutta sadistinen kiihko näkyi papin silmissä. Lyöminen loppui silloin, kun tyttö alkoi itkeä. Tapahtumasarjaan liittyi aina jonkinlainen pakotettu synnintunnustus, sitten väkivaltainen rangaistus ja lopuksi papin armahdus, Mattsson kirjoittaa.

Jari Tervon haastattelussa Koivisto kertoo joutuneensa pastorin silmätikuksi sinikantisen kouluvihkon hankkimiseen liittyneen kiistan vuoksi. Pastori kutsui Tellervon pappilan kansliaan, syytti tätä vilpillisyydestä ja uhosi poistavansa vilpillisyyden eleet.

– Sitten hän istui korkeaan tuoliin ja veti minut siihen polvilleen. Pylly paljaaksi, käden ojennus, ruoska sieltä ja alkoi piestä, Koivisto kertaa tapahtumia.

Kuritusta seurasi lohdutus. Koiviston mukaan pastori ikään kuin muutti muotoaan ja lohdutteli, että kyllä se siitä ja pyyhi nyt kyyneleesi ja kyllä me tästä toimeen tullaan.

Koivisto pääsi ulos kansliasta, mutta piiskan jäljet olivat pitkäaikaiset.

– Kun olin äidin kanssa samanaikaisesti saunassa, minulla oli vaikeuksia asettaa itseni niin, että nämä ruoskan jäljet eivät näkyneet, Koivisto kuvailee.

Koivisto ei halunnut kertoa koulun tapahtumista kotona, koska hän epäili, että kotona ei olisi ymmärretty tämmöistä voivan tapahtua.

– Kun isä oli vastustanut kouluun menoa, niin hän olisi varmasti sanonut, että nyt koulunkäynti loppuu. Hän olisi ehkä mennyt sanomaan tälle papille pahat sanat, mutta se ei olisi auttanut mitään, Koivisto arvioi.

”Joko sinulla on kuukautiset?”

Vierailut pastori Jokisen luona pappilan kansliassa jatkuivat Koiviston mukaan kuukausittain. Useimmat tapaamiset jäivät pelkkään puhutteluun.

Kului vuosi ja taas tuli pastorilta uusi kutsu kansliaan.

– Silloin heti tiesin, että tämä oli taas toisenlainen kutsu. Merkit viittasivat siihen, Koivisto sanoo.

Koivisto kertoo, että pastori vei häntä taas sitä samaa korkeaa tuolia kohti ja hän arvasi, mikä olisi edessä.

Sitten pastori pysähtyi ja kysyi tytön ikää. Koivisto vastasi, että kolmetoista.

– Niin hän kysyi, joko sinulla on kuukautiset. Se oli siihen aikaan, se oli jotain niin kamalaa, että minä ilmeisesti rupesin suureen ääneen vaan huutamaan, että ei, ei, ei, ja pääsin sieltä ulos, Koivisto muistelee edelleen järkyttyneenä.

Koiviston mukaan se päivä Huittisten Lauttakylässä on ollut hänen elämänsä raskain kokemus.

Tellervo Koivisto
Tellervo KoivistoIntervisio

Asiasta puhuminen on auttanut, mutta Koiviston mukaan joka kerta kun tapahtunut tavalla tai toisella tulee esille, niin siitä toipuminen vie aina muutaman päivän.

Mies Kaskensillalta kääntyi takaisin

Tellervo Koivisto muistelee lämmöllä toukokuussa 2017 kuollutta puolisoaan, presidentti Mauno Koivistoa. Yhteistä taivalta kertyi yli 66 vuotta, sillä onnekas ensitapaaminen oli itsenäisyyspäivän aattona 1950.

21-vuotias Tellervo Kankaanranta ja pari viikkoa aiemmin 27 vuotta täyttänyt Mauno Koivisto kohtasivat sattumalta Turun Kaskenkadulla. Tanssipaikkaa etsineet huomasivat, että ylioppilaskunnan tila oli suljettu yksityistilaisuuden vuoksi.

Pitkä mies kääntyi jo takaisin Kaskensillalle, mutta palasi takaisin kadun toiselle puolelle pysähtyneen naisen luokse ja ehdotti toisen tanssipaikan hakemista.

– Kaveri, joka ei mitenkään minun mielenkiintoani ensin alkuun herättänyt, osasi kuitenkin tanssia. Myöhemmin selvisi, että hän oli käynyt tanssikursseilla, Koivisto muistelee ensimmäistä tapaamista.

Saattomatkalla tansseista Tellervon kotiovelle Mauno esitteli syvällisiä ajatuksiaan totuuden olemuksesta. Yhteinen tanssireissu johti nopeasti kiihkeään seurusteluun ja kihlautumiseen jo maaliskuussa 1951.

Tellervo Koivisto
Tellervo ja Mauno Koiviston perheeseen syntyi toukokuussa 1957 tyttölapsi, joka sai nimen Assi Elina. Tellervo Koiviston mukaan etunimi tuli lapsen isän ammatin mukaan. Mauno Koivisto oli saanut juuri assistentin paikan Turun yliopistossa. Pian perhe muutti kuitenkin Helsinkiin, kun Mauno Koivisto siirtyi Helsingin työväen säästöpankkiin. Intervisio

– Katson omaa elämääni aika paljon suhteessa Mauno Koivistoon. Olen kiitollinen, että hän sieltä Kaskensillalta kääntyi takaisin, Tellervo Koivisto päättää tarinansa Jari Tervon haastattelussa.

Lue myös:

”Kotirouvaa arvostavat vain mainostajat” - Rouva Koiviston päiväkirja loi Tellervo-ilmiön