Ilmastoneuvottelut kivihiilikaivosten varjossa, uhka vai mahdollisuus? 5 tärkeintä asiaa uunituoreista ilmastosäännöistä, jotka nuijittiin kasaan yliajalla

Toimittajamme seurasi ilmastoneuvotteluja Katowicessa. Ne päättyivät keskellä yötä sopuun Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä. Mitä kokouksesta jäi käteen?

ilmastonmuutos
Mihal Kurtyka
Ilmastoneuvotteluja johtanut Mihał Kurtyka tuuletti sopua Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa.Janek Skarzynski / AFP

1. Sääntökirja kursittiin kasaan viime tingassa

Puolassa puristettiin ulos säännöt, joiden avulla Pariisin ilmastosopimus viedään käytäntöön. Sopimus solmittiin kolme vuotta sitten, ja sen säännöistä on neuvoteltu sen jälkeen useissa ilmastokokouksissa.

Tälläkin kerralla monimutkainen sääntökirja uhkasi jäädä kesken: neuvottelut venyivät ennätyksellisen paljon, yli vuorokaudella.

Paineet viedä säännöt maaliin juuri Katowicessa olivat kovat, sillä ilmastosopimus astuu voimaan reilun vuoden kuluttua. Jos sopua ei olisi saatu, se olisi ollut kolaus koko ilmastosopimuksen uskottavuudelle.

Pariisin neuvottelut olivat historiallinen onnistuminen: kahtiajako teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä purettiin ja kaikki maailman maat sitoutuivat ensi kertaa vähentämään ilmastopäästöjään.

2. Brasilia otti panttivangin

Entä ovatko tuoreet säännöt sitten onnistuneet? Kyllä ja ei.

Säännöissä päätettiin käytännössä siitä, miten maiden Pariisin sopimukselle ilmoittamista päästövähennyksistä raportoidaan sekä esimerkiksi siitä, miten teollisuusmaiden kehitysmaille suunnattu ilmastorahoitus pidetään riittävänä.

Suuri onnistuminen oli se, että kaikille maille saatiin samat säännöt.

Se tarkoittaa käytännössä, että sekä teollisuusmaat että kehitysmaat raportoivat päästöistään samalla tavoin. Köyhimmille maille tosin annetaan joustoa sen suhteen, missä aikataulussa lukuja pitää esittää.

Aiemmissa sääntöneuvotteluissa erityisesti vauraat kehitysmaat ovat olleet vastahankaisia sen suhteen, että niiden pitäisi osoittaa päästönsä yhtä läpinäkyvästi. Helpotuksia on ajanut esimerkiksi Kiina.

Katowicessa Kiina ei kuitenkaan toiminut jarruna. Sen tekivät muut maat.

Jännitysnäytelmän järjesti Brasilia, joka asettui erityisesti EU:n kanssa vastakkain markkinamekanismissa.

Markkinamekanismi liittyy päästökauppaan. Brasilia ajoi sääntöihin muotoilua, jossa yhdet päästövähennykset voitaisiin pahimmillaan kirjata kahden eri maan hyväksi – sellaisen joka toteuttaa niitä ja sellaisen, joka rahoittaa. Järjestöt syyttivät Brasiliaa neuvottelujen ottamisesta panttivangiksi.

Asia ratkaistiin pikkutunneilla lopulta niin, että se jätettiin kokonaan auki. Päätöstä siirrettiin vuodella Chilessä pidettävään ilmastokokoukseen, eli toisin sanoen hetkeen juuri ennen Pariisin ilmastosopimuksen voimaantuloa.

Kimmo Tiilikainen ja Outi Honkatukia
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia torstai-iltana, kun kovin vääntö oli vasta alkamassa.Hanna Eskonen / Yle

Yleinen Katowicen neuvottelujen aikana kuultu huoli koski sitä, että säännöistä tulee liian ympäripyöreät ja joustavat.

– Parempi lopputulos oli, ettei tehdä päätöstä kuin, että tehtäisiin huono päätös. Tämä olisi ollut muuten kohtalaisen hyvässä sääntökirjassa todellinen porsaanreikä, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoi.

Loppumetreillä käytiin kiistaa myös ilmastonmuutoksen vahinkojen ja menetysten korvaamisesta haavoittuvimmille maille.

EU oli lisäksi vielä perjantaina tyytymätön siihen, miten kunnianhimoinen mekanismi maiden antamien päästövähennyslupausten kiristämiseen saadaan rakennettua.

3. Järkytys IPCC:n raportin vähättelystä ei haihtunut

Kaksi miestä plansseineen.
Tyynenmeren saarivaltiot peräänkuuluttivat nopeita ja dramaattisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.Hanna Eskonen / Yle

Kokouksen suurin järkytys koettiin ensimäisen neuvotteluviikon päätteeksi, kun Saudi-Arabia kieltäytyi tunnustamasta IPCC:n raportin merkitystä. Öljymaa veti mukaansa kolme muuta, Yhdysvallat, Venäjän ja Kuwaitin.

Maan perustelut "aukoista tiedoissa" olivat erikoisia, sillä rapotti on tämän hetken laajin tieteellinen esitys siitä, miten suurta tuhoa ilmaston lämpeneminen yli 1,5 asteen aiheuttaisi. Raportin tilaamiseen ovat osallistuneet kaikki maat Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.

Kiistassa oli kyse kirjauksesta, joka tehtiin ilmastokokouksen päätösasiakirjaan. IPCC:n raportin merkitystä ei siis naulattu varsinaiseen sääntökirjaan.

Saudien vastarinnan ansiosta raportti sai huiman nosteen: se näkyi ja kuului ilmastokokouksessa joka paikassa.

Esimerkiksi haavoittuvimmat ja köyhimmät maat sekä EU liitoutuivat näkyvästi kokouksen viimeisinä päivinä ja korostivat, että Pariisin sääntöjen täytyy olla sellaiset, että päästötavoiteita tiukennetaan jatkossa IPCC:n raportin mukaan.

Noste jäi kuitenkin ilmaan, sillä kirjaus, joka pöytäkirjaan lopulta painettin, on laiha kompromissi.

Kunnianhimoa kirittäneet ja saudeja vastustaneet maat suostuivat siihen, koska ne eivät halunneet vaarantaa sääntökirjan syntymistä.

4. Valopilkkuja nähtiin, vaikka ilmasto lämpenee liikaa

Varsinaisesti IPPC:n raportin merkitys punnitaan kuitenkin vasta vuonna 2020, jolloin maiden pitää Pariisin sopimuksen mukaan päivittää tekemänsä päästövähennyslupaukset.

Nyt tehdyt lupaukset ovat räikeässä ristiriidassa raportin kanssa: ne johtavat keskimäärin kolmen asteen lämpenemiseen. Joidenkin maiden, kuten Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen lupaamat vähennykset johtavat jopa neljään asteeseen.

Ilmastoneuvottelujen pohjaksi tilattu raportti pitää sen sijaan turvallisena rajana 1,5 astetta. Myös Pariisin sopimukseen on kirjattu, että maat pyrkivät kohti tuota rajaa.

Erityisesti järjestöt pettyivät kunnianhimon tasoon sääntökirjassa. Se ei kannusta vähentämään päästöjä tarpeeksi kunnianhimoisesti, arvosteltiin.

Valopilkkujakin kokouksessa nähtiin. Useat maat ilmoittivat aloittavansa päästövähennystavoitteiden nostamisen jo nyt, ennen sopimukseen painettua vuotta 2020.

Kenties painavimmat sitoumukset tulivat Saksalta ja Norjalta, jotka molemmat ilmoittivat tuplaavansa osuutensa ilmastorahoituksesta.

5. Ilmastoneuvottelut kivihiilialueella: uhka ja mahdollisuus

Ilmastokokoukseen osallistujia.
Puolan messuosastolla puhuivat kivihiilikaivosten edustajat.Hanna Eskonen / Yle

Ilmastoneuvottelut järjestetettin kivihiilikaivosten sydämessä, Euroopan suurimman hiilentuottajan mailla. Puola myös tuottaa kivihiilellä 80 prosenttia sähköstä ja noin puolet kaukolämmöstä.

Kokouspaikalla Puolan messuosastolla näyttikin paikoin siltä, että maa on kiinnostunut lähinnä nostamaan kotimaisen polttoaineensa profiilia. Myös ilmastokokouksen pääsponsoreina komeili kaksi suurta kivihiiliyhtiöitä.

Aktivistit vertasivat hiilisponsoreita tilanteeseen, että tupakkayhtiöt tukisivat kokousta, jossa yritetään kieltää tupakointi. Ympäristöjärjestöjä edustava, kansainvälinen Climate Action Network taas palkitsi kokouksen isäntämaan "vuoden fossiilina".

Neuvottelusaleissa Puolan kivihiilisympatiat eivät kuitenkaan näkyneet. Sekä neuvottelijat että läheltä seuranneet arvioivat, että Puola suoriutui tehtävästään hyvin. Nuijan varressa oli jämäkkä Mihal Kurtyka, energiaministeriön valtiosihteeri.

Isäntämaan merkitys ilmastoneuvotteluissa on suuri. Maa päättää, milloin sopimusteksteistä on olemassa sellainen yhteisymmärrys, että ne kannattaa viedä suureen saliin sinetöitäväksi. Se myös kokoaa ympärilleen pienen joukon poliittisia johtajia, jotka vievät neuvotteluja eteenpäin.

Tänä vuonna mukaan kutsuttiin myös Suomi: ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) veti ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevia neuvotteluja.

Esimerkiksi Kööpenhaminassa ilmastosopimus kariutui osin siksi, että isäntämaa Tanska epäonnistui neuvottelujen vetämisessä. Pariisin onnistuminen taas heijastaa Ranskan diplomaattisia taitoja.

Näyttää siltä, että Puola voidaan liittää vähintään niiden joukkoon, jotka eivät täysin epäonnistuneet ilmastodiplomatiassa.

Lue myös:

Puolan ilmastokokouksessa syntyi sopu – maille puristettiin yhteiset säännöt päästövähennysten valvontaan

Puolan ilmastoneuvottelut ajautuivat loppumetreillä hankaluuksiin – Brasilialla omat vaatimukset

Kun Al Gore, Greta Thunberg ja tuhatpäin neuvottelijoita pakkautui Euroopan mustimmalle kivihiilialueelle – Viimeinen ja ratkaiseva päivä alkaa Puolan ilmastoneuvotteluissa, miten siinä käy?

15-vuotias Greta Thunberg on Puolan ilmastokokouksen supertähti – kannustaa kaikkia perjantaina lakkoon ilmaston vuoksi

Mitä merkitystä ilmastoneuvotteluilla on? Miten Yhdysvaltojen nihkeilyyn voi vaikuttaa? Lue toimittajien vastaukset lukijoiden kysymyksiin

Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kertoo nyt, mitä Puolasta on odotettavissa ja mitä neuvotteluhuoneissa tapahtuu oikeasti: "Valtaosa ei tunne asioita, joista neuvotellaan"

Kaivosmiehen terveiset kilometrin syvyydestä YK:n ilmastokokoukselle: "Ilman hiiltä ei ole tulevaisuutta"

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"