Luomutukien loppu nitistää aloitushalut farmareilta – kauppa pelkää aukkoja kotimaisen luomun hyllyille

Luomualan laajeneminen uhkaa pysähtyä Suomessa ensi keväänä luomutukien puutteeseen. Ala vaatii valtiolta lisärahoitusta.

luomuruoka
Luomuporsaita karsinassa.
Luomusianlihan tuottajista saattaa tulla pulaa, jos aloitteleville luomutiloille ei saada järjestettyä lisätukea.Jari Kovalainen / Yle

Vuosia jatkunut kotimaisen luomutuotannon kasvu uhkaa tyrehtyä ensi vuonna tukirahojen loppumiseen kesken kauden. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ilmoitti itse rahojen loppumisesta.

– Luomutuotantoon tälle ohjelmakaudelle varattu 326 miljoonaa euroa on nyt käytetty. Uusia luomusitoumuksia ei voida enää tehdä, ellei rahaa jostain saada. Oma näkemykseni on, että rahaa pitäisi saada tähän tilanteeseen, Leppä kertoo.

Luomusitoumuksilla Jari Leppä tarkoittaa vuosien 2019–2020 tukea aloitteleville luomutiloille.

Tuontiluomua tilalle?

Tukihanan sulkeutuminen voi tietää hankaluuksia kotimaisten luomutuotteiden riittävyydelle kaupoissa. Luomun kysyntä kun on kasvanut vuosia ja reipasta kasvua odotetaan lähivuosillekin.

Luomun myynti
Yle Uutisgrafiikka

– Tietysti tilanteesta on syytä olla huolissaan. Jos luomun kysyntä lisääntyy, mutta tarjonta ei, kyllä se aukkoja hyllyille aiheuttaa pitkällä aikavälillä. Meidän kaikkien pitää tehdä töitä sen eteen, että näin ei pääse tapahtumaan, sanoo S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.

Alarotu pitää aloitteleville luomuviljelijöille tarkoitettua "siirtymäajan tukea" tärkeänä tekijänä luomualalle.

– Ajan kanssa käy kyllä niin, että jos kotimaista tuotantoa ei saada (riittävästi) niin pikkuhiljaa ulkomaiset tuotteet valtaa hyllypaikat, Alarotu sanoo.

Ilkka Alarotu
Ilkka Alarotun mukaan tuontiluomu voi aikaa myöten vallata paikkoja kaupan hyllyillä, jos kotimaista tuotantoa ei saada riittävästi lisää.Jyrki Ojala / Yle

Lisärahaa 10–15 miljoonaa euroa

Luomualan organisaatiot vaativat, että luomutuotannon laajeneminen Suomessa turvataan lisärahoituksella. Luomualan laskelmien mukaan luomuun siirtyvien tilojen luomukorvauksiin tarvittaisiin noin 10–15 miljoonaa euroa lisää vuosille 2019-2020. Leppä on summasta samoilla linjoilla.

– Vuosittainen lisärahan tarve olisi noin 13–14 miljoonaa euroa. Puolet EU-rahaa, puolet kansallista rahaa, jotta uusia luomusitoumuksia pystytään tekemään samaa tahtia kuin tänä vuonna on syntynyt.

Summa ei ole suuri, kun sitä vertaa kaikkeen Suomen maatalouden, yhteensä miljardiluokan tukiin. Lepän mukaan lisärahaa yritetään nyt kaivaa.

– Sitä nyt etsitään ja oma toiveeni on, että rahoitus saataisiin kasaan ja pystyttäisiin tässä asiassa etenemään niin kuin tähänkin asti. Mutta se vaatii myös EU-sitoumuksen, pelkällä kansallisella rahalla emme uusia luomusitoumuksia saa liikkeelle.

Tavoitteesta jäädään

Jos lisäraha heltiää, Suomen luomuala laajenee noin 45 000 hehtaaria ja luomun osuus nousee noin 15 prosenttiin peltopinta-alasta. Nyt luomun osuus on noin 13 prosenttia. Hallituksen oma tavoite on, että 20 prosenttia peltoalasta on luomutuotannossa vuonna 2020.

– Vaikuttaa siltä, että maaseutuohjelmassa ei alunperinkään varattu riittävästi rahaa luomukorvauksiin, luomuväki murahtaa tiedotteessaan.

Leppä myöntää asian.

– No se on totta. Tuo varattu summa on päätetty viime vaalikaudella, ja se ei riitä toteuttamaan ohjelmakauden 16 prosentin tavoitetta, eikä tätä isompaa 20 prosentin tavoitetta. Se on ihan selvä. Ajatuksena on varmasti silloin ollut, että osa siirtyy luomuun, vaikka sitoumuksia ei saadakaan tehtyä, Leppä arvioi.

Luomuinfoissa vähän väkeä

Näin ei nyt näytä käyvän. Luomutilaa harkitsevien infoihin on saapunut niukalti kiinnostuneita laajalti ympäri maata ja määrä on suorastaan romahtanut viime talvesta. Se heijastuu jo ensi vuonna aloittavien luomutilojen määrään.

Sampsa Heinonen / ylitarkastaja / Evira / luomuruoka 3 / Viikki 14.12.2018
Sampsa Heinosen mukaan luomuun voi siirtyä ilman tukiakin, mutta siihen valmiita on vähän.Jouni Immonen / Yle

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen uskoo, että tilojen määräkehitys kääntyy laskuun tukirahojen loppumisen seurauksena.

– Luomuun voi toki siirtyä ilman tukisitoumuksiakin, mutta kyllä kokemus on näyttänyt sen, että innokkaita on kovin paljon vähemmän ja suuntautuu joihinkin erikoistuotantomuotoihin. Luomutilojen määrä kääntyy vähitellen laskuun, Heinonen arvioi.

Luomutilojen määrä
Yle Uutisgrafiikka

Leppäkin myöntää, että notkahdus voi tulla, mutta suhtautuu silti positiivisesti luomun tulevaisuuteen.

– Kyllä luomuun siirrytään ja siihen kannattaakin siirtyä. Luomutuotteet ovat markkinoilla haluttuja ja niiden markkinahinta on sitä kautta myös tuottajalle parempi. Kannustan siirtymään luomuun, jos sellaisia aikeita on.

Hallituksen pikapäätöksiin lisärahan osalta ei kannata isoja vetoja lyödä. Leppä myöntää suoraan, että ajasta voi mennä tiukoille.

Luomuasiantuntija Rosita Isotalo keskustelee luomuviljelyn aloittamisesta maatalousyrittäjän Sanna Mäen kanssa
Luomuneuvoja Rosita Isotalo neuvoi Sanna Mäkeä luomuun siirtymisessä infotilaisuudessa, joka pidettiin Salossa viime maanantaina.Berislav Jurišić / Yle

– Töitä sen eteen tehdään. Mutta ehdottomasti seuraavissa hallitusneuvotteluissa tämä pitää olla kirkkaana mielessä.

Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua