Nyt on tavoitteet ja säännöt, mutta millaisiin ilmastotekoihin maat ryhtyvät käytännössä? Näin ympäristöjärjestöissä arvioidaan ilmastoneuvotteluiden lopputulosta

Yle pyysi WWF:n, Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijoilta arvioita Katowicen ilmastoneuvottelujen lopputuloksesta.

YK:n ilmastokokous
Mielenosoittajia Katowicessa 8. joulukuuta.
Mielenosoittajia Katowicessa 8. joulukuuta.Janek Skarzynski / AFP

Katowicen ilmastoneuvottelut päättyivät viimein sopuun myöhään lauantaina. Neuvotteluiden lopputuloksena syntyi sääntökirja, jonka avulla vuonna 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus viedään käytäntöön.

Yle kysyi WWF:n, Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijoilta, mitä ajatuksia ilmastoneuvotteluiden lopputulos heissä herättää.

Täyttä tukea syntyneelle sovulla ei ilmaissut kukaan, vaikka toisaalta odotusten kerrottiin olleen jo lähtökohtaisesti melko alhaalla.

Neuvotteluissa syntynyt sääntökirja kuitenkin antoi hieman toivoa tulevaisuuteen.

– Päästään ilmastotoimissa ainakin eteenpäin. Raportointi on nyt läpinäkyvää ja vertailukelpoista sekä mahdollistaa sen, että ilmastotoimien riittävyyttä voidaan arvioida, toteaa WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Kunnianhimoa Rahusen mukaan neuvotteluissa olisi kuitenkin voinut olla enemmän.

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijan Otto Bruunin mukaan on hyvä, että sopu saatiin – vaikka se jäikin "ohueksi".

– Se oli välttämätön askel ja vastasi odotuksia lähtötilanteessa, joka oli hankala, kun otetaan huomioon esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Brasilian tilanteet, Bruun sanoo.

Neuvotteluissa Brasilialla oli erimielisyyksiä muiden maiden kanssa siitä, miten päästövähennyksiä lasketaan eri maiden hyväksi. EU:n mielestä Brasilia ajoi sääntökirjaan muotoilua, joka sisältäisi riskin kaksoislaskentaan.

Kaksoislaskennalla tarkoitetaan sitä, että kun jokin maa tekee toisen valtion alueella ilmastotoimia, niin on vaarana, että molemmat maat haluavat kirjata päästövähennykset omaksi edukseen. Lopulta Katowicessa päätettiin, että tästä asiasta neuvotellaan vielä uudelleen seuraavassa kokouksessa.

Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen puolestaan sanoo, että Katowicen neuvottelut olivat hyvä muistutus siitä, miten vaikeaa ilmastoasioista sopiminen tulee poliittisesti vielä olemaan.

Kosonen ei ole lopputulokseen pettynyt, koska odotukset olivat hänen mukaansa melko alhaalla.

Neuvottelut eivät yksinään riitä

Järjestöjen ilmastoasiantuntijat odottavatkin nyt, miten ilmastotavoitteita ryhdytään toteuttamaan käytännössä.

– Meillä on tavoitteet ja meillä on säännöt, mutta miten talous muuttuisi näiden edellyttämälle tielle – tämä edellyttää, että tarkastellaan Suomen päästöjen lisäksi esimerkiksi sitä, millaista kauppayhteistyötä tehdään, Otto Bruun Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoo.

Hän kaipaa johdonmukaisuutta: jos toisaalla vaaditaan ilmastotekoja, ei toisaalla voida solmia kauppasopimuksia maiden kanssa, jotka eivät sitoudu samanlaisiin tavoitteisiin ja lisäävät esimerkiksi kivihiilen käyttöä rajusti.

Greenpeacen asiantuntijan Kaisa Kososen katse on tulevassa.

– Kokouksessa puhuttiin teoriassa siitä, miten päästövähennyksiä voitaisiin tulevaisuudessa tehdä riittävästi, mutta käytännössä se, mitä seuraavien 12 vuoden aikana tapahtuu, ratkaisee, Kosonen sanoo.

Hän lisää, etteivät tämänhetkiset tavoitteet kyseisille vuosille ole edes riittävät.

Kososen mukaan ilmastoasioista neuvotteleminen ei vie asioita eteenpäin, jos kansallisella tasolla tai yrittäjien ja sijoittajien puolelle ei ryhdytä käytännön muutoksiin.

– Jos mailla ei ole uusia avauksia valmisteltu kotimaissa, kun he menevät neuvotteluihin, niin ei sieltä ihmeitä tule ulos, Kosonen toteaa Katowicen lopputuloksesta.

"Tieteeseen perustuvat arviot pitää ottaa vakavissaan"

Greenpeacen ja WWF:n asiantuntijat Kaisa Kosonen ja Mia Rahunen pitävät harmillisena sitä, että IPCC:n raportti otettiin neuvotteluiden päätöslauselmassa huomioon löyhästi.

– Näissä neuvotteluissa [jäi kaihertamaan] ennen kaikkea se, että IPCC:n raportista ei saatu selkeää kirjausta, Kosonen sanoo.

Rahusen mukaan sanankäänteet raportista olisivat voineet olla vahvempia.

– Tieteeseen perustuvat arviot pitää ottaa vakavissaan, hän korostaa.

Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Venäjä ja Kuwait vähättelivät neuvotteluissa IPCC:n raportin merkitystä, eivätkä halunneet antaa sille yhtä suurta painoarvoa kuin muut maat.

– Jos ajatellaan, miksi tämä YK-prosessi on heikko, niin tässä on kaikki maailman maat mukana – myös ne, jotka ovat erityisen hankalia ilmastokysymyksissä, Bruun muistuttaa.

Ensi vuosi tuo tulleessaan uudet neuvottelut, mutta myös Suomen EU-puheenjohtajuuden

Ilmastoneuvottelut jatkuvat ensi vuonna. YK:n pääsihteeri António Guterresin koolle kutsuma ilmastohuippukokous järjestetään New Yorkissa syyskuussa ja loppuvuodesta neuvotellaan vielä Chilessä.

Suomi on vuoden 2019 jälkimmäisen puoliskon EU-puheenjohtajamaa. Asiantuntijat odottavatkin Suomen näyttävän esimerkkiä muille maille.

– Toivon ja odotan, että Suomi näyttäisi maailmalle, miten hienoihin juttuihin pystymme, kun haluamme, Greanpeacen Kaisa Kosonen sanoo.

Kososen mukaan Suomi voisi inspiroida muita ja olla ensimmäinen hyvinvointivaltio, joka luopuu kokonaan fossiilisista polttoaineista.

Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Otto Bruun on sitä mieltä, että Suomen on tarjottava malli, jota seurata.

– Meidän täytyy osoittaa, että hyvinvointi, lähes nollapäästöinen yhteiskunta, jossa on merkittävät hiilinielut ja -varastot, on toteutettavissa ja jopa lähitulevaisuudessa.

Bruun arvioi, että Suomen rooli neuvotteluissa tulee korostumaan, kun se aloittaa kesällä EU-puheenjohtajamaana. Taustalla on myös vasta käydyt EU-vaalit.

– Suomella on tässä kohtaa erityinen vastuu toimia johdonmukaisesti ja uskottavasti sekä löytää löytää vaihe, jotta EU voi todella näyttää sitoutumista vahvempiin ilmastotoimiin, vaikka uutta komissiota ollaan vasta kasaamassa, Bruun sanoo.

WWF:n Mia Rahonen tuo esille erimielisyydet, jotka jäivät Katowicessa auki. Suomi on ensi vuonna EU:n puheenjohtajana ratkomassa näitä ongelmia.

– Neuvotteluista tulee tiukemmat ja kiistakysymys Brasilian kanssa pitää saada ratkaistua, hän kiteyttää.

Lue lisää:

Ilmastokokouksen tulos on asiantuntijan mukaan laimea kompromissi: Nyt on veret seisauttava kiire, eikä tiukennuksista päästy sopuun

Puolan ilmastokokouksessa syntyi sopu – maille puristettiin yhteiset säännöt päästövähennysten valvontaan

Ilmastoneuvottelut kivihiilikaivosten varjossa, uhka vai mahdollisuus? 5 tärkeintä asiaa uunituoreista ilmastosäännöistä, jotka nuijittiin kasaan yliajalla