Kotimainen joulukuusi vaatii kymmenen vuotta käsityötä – kasvattaja ei laske tuntipalkkaa

Suomalaiset haluavat joulukuusekseen edelleen kotimaisen metsäkuusen.

joulukuuset
Joulukuusi, jonka oksilla koristeita.
Sofia Strömgård / Yle

Viitasaaren Keihärinkoskella kasvaa muutaman hehtaarin joulukuusimetsä. Tämän vuoden kuuset ovat jo lähteneet matkaan, vain muutama pieneen tupaan sopiva puu on vielä kaadettavissa.

– Normaali huonekuusi on iältään noin kymmenen vuotta, mutta ikähaitari on iso. Jotkut haluavat pienen pöytäkuusen, ja julkistiloihin tarvitaan isoja kuusia, kertoo joulukuusenkasvattaja Veikko Lamminaho.

Joulukuusen kasvattaminen on käsityötä. Maan muokkaamisen ja taimien istutuksen jälkeen alkaa nelivuotinen taistelu heinää vastaan. Sen jälkeen kuusta kuritetaan kuusi vuotta.

Kuritus vaatii kuntoa ja tervettä sydäntä: puolet kesästä ollaan kädet ylhäällä leikkaamassa latvaa ja oksistoa, toinen puoli polvillaan tyvioksia poistamassa.

– Kotimainen metsäkuusi, jollaisia suomalaiset edelleen haluavat, ei kasva luontaisesti joulukuusen näköiseksi. Vain leikkaamalla siitä saadaan sellainen Aku Ankan kuusen näköinen, Lamminaho sanoo.

Keski-Euroopassa joulukuuset ovatkin tyystin toista puulajia, kaukasianpihtaa eli Nordmannin kuusta. Se kasvaa kartioksi omia aikojaan.

– Laji ei menesty Suomessa. Korkeintaan aivan etelässä saattaisi pärjätä, Lamminaho arvelee.

Kauriit söivät puolet kuusista

Luonnolta ei kuusenkasvattaja apua saa – päinvastoin. Kuusia uhkaavat sienitaudit, myyrät ja uutena riesana kauriit.

– Viime vuonna istutimme parisen tuhatta tainta. Lähes puolet niistä oli sitten kauriin syömiä, Lamminaho sanoo.

Lamminahon historia kuusien kanssa yltää aina 1980-luvulle saakka. Tuolloin opiskelijana hän hankki lisätuloja kuusista.

– Silloin minä tähän hommaan tykästyin, ja ajattelin, että vanhana alan taas kasvattaa kuusia.

Keihärinkosken tilan Lamminaho hankki vuonna 2006, ja seuraavana vuonna sinne istutettiin ensimmäiset kuuset.

– Eli niitä silloin istutettuja kuusia tässä nyt on lähetetty ihmisten koteihin.

Kauppakokoon päässeet kuuset kerätään ja pakataan ihmistyönä. Tuntipalkkaa ei lasketa.

– Ei se varmaan kummoinen ole, mutta minulle ja monelle muulle tämä on vähän niin kuin harrastus, intohimo. Kuka mihinkin hurahtaa, ja minä olen hurahtanut kuusiin.