Puolustusvoimien komentaja ei kaipaa kaikkia naisia armeijaan: Sodan ajan joukot saadaan nykymallilla kasaan

Puolustusvoimilla ja vasemmistopoliitikoilla näkemysero Yhdysvaltojen johtamasta harjoituksesta, josta osa järjestetään Suomessa.

Puolustusvoimain komentaja
Jarmo Lindberg
Komentaja Jarmo Lindbergin mukaan maanpuolustustahdon ylläpitäminen ei ole pelkästään puolustusvoimien asia. Armeijan on pidettävä koulutusjärjestelmänsä kunnossa ja kansalaisten saatava avoimesti tietoa puolustusvoimista.Berislav Jurišić / Yle

Puolustusvoimat seuraa kiinnostuneena, oliko maanpuolustustahdon lasku kertaluonteinen notkahdus tänä syksynä vai jatkuuko suuntaus.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg on kiinnostunut kyselytuloksesta.

– Tulos ilman muuta kiinnostaa eikä se voi olla yhdentekevä. Ehkä ensi vuonna ja seuraavana ollaan jonkun verran viisaampia.

Marraskuussa julkaistun Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyn perusteella suomalaisten tahto aseelliseen maanpuolustukseen on alhaisimmillaan liki kolmeenkymmeneen vuoteen.

Kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Suomen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviarmeijaan. Puolustettavana on laaja alue, joka edellyttää suurta määrää asevelvollisia – ja halua puolustaa maata.

Komentaja Jarmo Lindberg ei kaipaa naisten asevelvollisuutta

Komentaja Jarmo Lindbergin mukaan puolustusvoimat saa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän avulla kasaan tarvittavat sodan ajan joukot, 280 000 sotilasta.

– Me emme tarvitse muutosta. Me saamme tarvitsemamme joukot miesten asevelvollisuudesta ja naisten vapaaehtoisista, Lindberg kiteyttää.

Asevelvollisuuden laajentaminen naisiin ei ole armeijan toivelistalla, vaikka maanpuolustustahto näyttääkin notkahtamisen merkkejä.

Jos yhteiskunnassa pidetään tarpeellisena lisätä naisten osallistumista maanpuolustukseen, Lindbergin mukaan siitä pitää käydä oma keskustelu.

– Jos sitten muualta nähdään, että siihen tulee tasa-arvoelementtejä ja sitä kautta halutaan tuoda naiset eri lailla, niin siitä pitää käydä lainsäädäntötyö ja pitää katsoa minkälainen rakennelma se voisi olla, komentaja pohdiskelee.

Jarmo Lindberg muistuttaa, ettei maanpuolustustahdon ylläpito ole pelkästään puolustusvoimien vaan koko yhteiskunnan asia.

Puolustusvoimille on tärkeätä, että kutsunta- ja koulutusjärjestelmä pysyy kunnossa. Lisäksi komentaja pitää tärkeänä, että kansalaiset saavat hyvin ja avoimesti tietoa puolustusvoimista.

Stryker -miehistönkuljetusvaunuja puretaan kuljetuslavetilta.
Yhdysvaltain Euroopan maavoimajoukkojen toisen ratsuväkijoukon Stryker -miehistönkuljetusvaunuja puretaan Merven lastauspaikalla Parolannummella. Yhdysvallat osallistui maavoimien Arrow18-sotaharjoitukseen toukokuussa 2018.Lauri Pönni / Puolustusvoimat

SDP:n Mika Kari: Miksi Yhdysvallat johtaa harjoitusta Suomessa?

Puolustusvoimien ensi vuoden kansainvälisistä harjoituksista suurin, Yhdysvaltojen johtama Bold Quest (siirryt toiseen palveluun), on herättänyt arvostelua eduskunnan puolustusvaliokunnan vasemmalla laidalla.

Valiokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n Mika Kari ihmettelee, että Yhdysvallat johtaa harjoitusta, jota käydään myös Suomen maaperällä. Samoilla linjoilla (siirryt toiseen palveluun) on puolustusvaliokunnan vasemmistoliittolainen jäsen, Markus Mustajärvi.

Kysymys on ensi kevään monikansallisesta tapahtumasta, johon liittyy harjoittelua niin tietoverkossa useassa maassa kuin monessa eri paikassa Suomessa. Kovapanosammunnat järjestetään Lapissa Rovajärven ampuma-alueella.

Harjoitukseen osallistuu 700 suomalaissotilasta. Lisäksi Suomeen saapuu noin 1 500 sotilasta liki kahdestakymmenestä maasta.

– Ei ole loppuun asti harkittua, että Suomen maaperällä sotaharjoituksen johto on annettu vieraisiin käsiin, Mika Kari arvostelee.

Karilla ei ole mitään kansainvälisiä sotaharjoituksia vastaan. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja kuitenkin pitää ratkaisua merkittävänä linjanvetona sotilasliittoihin kuulumattomassa Suomessa.

– Suomen puolustusratkaisuun on vahvasti kuulunut, että Suomi pitää lankoja omissa käsissään. Suomessa suomalaisen tulisi johtaa sotaharjoitusta, niin tässä Bold Quest -harjoituksessa kuin jatkossakin, Kari sanoo.

Puolustusvoimat: Yhdysvallat ja Suomi johtavat yhdessä

Puolustusvoimat kutsuu Bold Questia testaus- ja todentamistapahtumaksi, ei harjoitukseksi.

Komentaja Lindbergin mukaan Yhdysvallat ja Suomi yhdessä johtavat tapahtumaa. Suomi vastaa siitä, mikä tapahtuu Suomen maaperällä.

– Koska Bold Quest tapahtuu niin usean maan alueella ja tietoverkot kytkeytyvät tähän, niin Yhdysvallat on kokonaisvastuussa siitä osiosta ja Suomi siitä, mikä tapahtuu Suomen puolella.

Lindberg ei puolustusvoimien komentajana halua arvioida puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan huolta Yhdysvaltojen suuresta roolista harjoituksessa. Komentajan mukaan sellainen arviointi ei sotilaalle kuulu.

Puolustusvoimain komentaja muistuttaa, että Suomi on osallistunut jo 1990-luvulta Yhdysvaltojen johtamiin harjoituksiin Itämerellä. Näihin BALTOPS-harjoituksiin on osallistunut useiden maiden merivoimien aluksia.

Kertšinsalmen välikohtaukseen tuskin saadaan selitystä

Jarmo Lindberg olettaa, että Venäjän ja Ukrainan väliseen välikohtaukseen Krimin niemimaan edustalla, Mustallamerellä tuskin saadaan selitystä.

Venäjän erikoisjoukot ottivat marraskuussa haltuunsa kaksi Ukrainan tykkivenettä, laivaston hinaaja-aluksen ja vangitsivat alusten miehistöt. Valtauksessa joukot avasivat tulen aluksia vastaan ja nousivat laivoihin.

Komentaja ei usko, että tapahtumille saadaan selitystä.

– Kuten yleensä näissä tapauksissa, tässä on eri osapuolten sana vastaan sana, Lindberg kiteyttää.

Puolustusvoimain komentajan arvio on, että Venäjän ja Ukrainan kriisissä ei ole nyt syntymässä jatkuvasti pahenevaa ja laajenevaa kierrettä kuin miltä hetken aikaa saattoi näyttää.

Kärjistynyt tilanne oli lyhyt ja erikoinen.

– Miksi nyt sitten hetkellisesti piti estää alusten tulo ja siirtyä niinkin väkivaltaisiin toimiin kuin tapahtui – josta sitten niin nopeasti peruutettiin pois ja liikenne jälleen sallittiin, Lindberg pohtii.

Komentaja: Venyneet työjaksot ei normaali toimintatapa armeijassa

Puolustusvoimain komentaja myöntää, että kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä on lisännyt armeijan tehtäviä. Samalla on pitänyt selvitä puolustusvoimiin kohdistuneista säästöistä.

Yle kertoi marraskuun puolivälissä, että puolustusvoimien henkilöstöjärjestöt ovat tyytymättömiä lakiin armeijan työajoista.

Esimerkkinä jutussa oli merivoimat, jossa työpäivät ja -jaksot olivat venyneet pitkiksi muun muassa Itämeren tehostetun valvonnan vuoksi. Meriupseerit kertoivat, että työn kuormittavuus on näkynyt jopa suoranaisena avioeroaaltona.

Komentaja myöntää, että tekemistä on ollut, että väki riittäisi kaikkiin valmius- ja varallaolotehtäviin.

– Ainahan löytyy yksittäistapauksia, joissa voi olla ei-toivottuja seurauksia. Ehkä niitä ei kannata yleistää. Se ei ole tietenkään normaali toimintatapa, Lindberg sanoo.

Komentajan mukaan ei ole merkkejä siitä, että jännitteinen turvallisuuspoliittinen tilanne olisi vienyt puolustusvoimien henkilöstön jaksamisen äärirajoille. Jarmo Lindbergin mukaan tulokset armeijan henkilökunnan työilmapiirikyselyssä ovat hyviä.

– Pääsääntöisesti kykenemme puolustusvoimissa suorittamaan meidän tehtävämme tällä henkilöstömäärällä, Jarmo Lindberg summaa.

Puolustusvoimat on saamassa ensi vuonna sata uutta virkaa toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten koulutukseen ja kyberpuolustuksen kehittämiseen.

Lisää aiheesta:

Kysely: Suomalaisten maanpuolustustahto on vajonnut – Nato-jäsenyyden kannatus jatkaa laskuaan

Analyysi: Nuoret haluavat puolustaa Suomea mutta omilla ehdoillaan – nykyinen asepalvelus ei vakuuta

Yhdeksän viikkoa putkeen töissä, sotalaivalla "avioerobuumi" – Upseerit vaativat päivitystä työaikoihinsa