Hallitukselta täyskäännös: Työntekijän suojelusta yrittäjää helpottaviin lakeihin

Työoikeuden asiantuntija Seppo Koskinen laskee poliittisten lakkojen singahtaneen kasvuun, kun Sipilän hallitus on valinnut linjakseen yrittäjän suosimisen työntekijän suojelun kustannuksella.

työtaistelut
Seppo Koskinen
Pitkän uran työoikeuden professorina tehnyt Seppo Koskinen sanoo, että hallitus katsastaa työelämää yrittäjän silmin. Kalle Mäkelä / Yle

Juuri eläköitynyt työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoa pamauttaa, että hallituksen työelämähankkeissa on rutkasti parannettavaa. Lakien valmistelu on ollut äkkinäistä ja poukkoilevaa.

– Lakeja on kirjoitettu nopeaan tahtiin. Aivan toisella tavoin kuin mihin olemme tottuneet aiemmin. Valmistelu on jouduttu tekemään virkamiestyönä hyvin nopeasti, jopa hätäisesti.

Koskisella on varaa puhua isoin kirjaimin, sillä hän tuntee työlainsäädäntömme kehityskaaret aina 1800-luvun lopun palkollislaista alkaen. Ajasta, jolloin isäntä sai noutaa takaisin luvatta pois lähteneen työntekijän.

Työoikeuden ekspertti sanoo, että vajaan neljän vuoden aikana työlainsäädännössämme on tapahtunut täyskäännös.

– On tapahtunut lähestymistavan muutos. Työntekijöiden suojelusta on siirrytty työllistämiskynnyksen mataloittamiseen. Ja tämä on sitten ymmärretty työntekijäpuolella etujen heikennyksenä.

Hallitus lähtee siitä, että että työnantajat ovat jääneet aiemmin "mopen osille".

– Hallituksen politiikkaa ohjaa ajatus, että yleisen edun nimissä pitäisi helpottaa yrittäjien asemaa.

Työntekijäin etujen karsintaa vai työllistämisen esteiden raivaamista?

Kun aiemmin työlainsäädäntö on perustunut sille, että heikompaa eli työntekijää suojellaan, nyt näitä lakeja rukataan ja puretaan kovalla kiireellä.

Tuoreimpia esimerkkejä hallituksen arvostelusta työelämän kentällä on vaikkapa se, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pelkää työaikalain muutosta, joka helpottaisi jaksotyön ja yötyön teettämistä. JHL katsoo muutoksen uhkaavan jopa työntekijöiden terveyttä. (siirryt toiseen palveluun)

Hallituksen suhtautumistavan muutos on tapahtunut melko lyhykäisessä ajassa, sanoo Seppo Koskinen. Vastakkain ja kilpailemassa ovat kaksi lähetysmistapaa,

– Työntekijäpuolella asiat nähdään aivan perustellusti heikennyksinä, jos esimerkiksi irtisanomiskynnystä mataloitetaan. Yrittäjien näkökulmasta on taas ihan ymmärrettävää, että he näkevät työllistämisen esteitä edessään.

Työllisten määrä onkin noussut hallituskauden lopulla. Ennen joulua pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tuuletti hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista.

Kiistaa toki käydään nyt siitä, kenen tai minkä ansiota parantuneet työllisyysluvut ovat. Ja myös siitä on erimielisyyttä, miten paljon työttömyys todellisuudessa on pienentynyt.

Elämme poliittisten työtaistelujen renessanssin aikaa

Hallituksen politiikka on ravistellut pitkään rauhallisena pysynyttä työmarkkinakenttää ja johtanut lisääntyviin poliittisiin mielenilmauksiin ja lakkoihin. Työoikeuden ja työmarkkinakentän tunteva Koskinen arvioi tahdin kiihtyneen.

– Poliittiset työtaistelut ovat kokeneet uuden syntymän ja renessanssin. Tosin 1960-luku oli levottomampaa aikaa ja työtaisteluita oli hiukan enemmän.

Seppo Koskinen penää päätöksentekoon yhdessä sopimista.

Lakkoilmoitus Porin uimahallin ovessa.
JHL ilmoitti lakostaan Porin uimahallin ovessa lokakuussaLore Korpelainen / Yle

–Hallituksen politiikka synnyttää työtaisteluita. Eikä kiperästä tilanteesta päästä muuten eroon kuin keskustellen. Pitää puhua yhdessä, mitä halutaan tehdä.

Hallitus on törmännyt muun muassa irtisanomisuojan heikennyksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. (siirryt toiseen palveluun) Lakihanke poiki lukuisia poliittisia työtaisteluita.

Lopulta lakipykälät hiottiin kolmikantaisessa työryhmässä. Hallitus säilytti kasvonsa, mutta haettu muutos jäi vähäiseksi.

Jotkut ovat epäilleet ammattiyhdistysliikkeessä myös sitä, että Sipilän hallituksen päämaali on ollut romuttaa työehtosopimusten yleissitovuus.

"Kolmikantamies" kantaa huolta joka iikkaa koskettavista työelämän laeista

Kokoomus ja keskusta hallituksen pääpuolueina ovat tehneet tyystin toisenlaista politiikkaa kuin hallitus perinteisen työväenpuolueen SDP:n mukana ollessa, sanoo professori.

– Tältä vaikutelmalta ei voi välttyä. Kun hallituksessa ovat keskusta ja kokoomus pääpuolueina, politiikka on toisenlaista kuin jos vasemmisto ja oikeisto tasapainottaisivat toisiaan.

Kolmikantainen asioiden valmistelu ja päätöksenteko on hiipunut. Yhtenä syynä tähän on Elinkeinoelämän keskusliiton luopuminen keskitetystä sopimisesta.

Kysytäänpä Seppo Koskiselta, tunnustautuuko hän itse "kolmikantamieheksi". Siis huolimatta siitä, että työelämän lakien ja sopimusten kolmikantainen valmistelu on nykyhallituksen kyydissä tyssännyt lähes tyystin.

– Kyllä. Itse pidin kolmikantaista päätöksenteon aikaa hyvänä. Sitä kannattaa katsastaa tulosten näkökulmasta. Olihan tupoissa loppuvaiheessa ongelmia, mutta hyvät vuodet olivat tuloksekkaita.

Kolmikantaisuus eli työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteinen päätöksenteko auttaisi Koskisen mukaan hallitusta, joka on joutunut tämän tästä perääntymään hankkeissaan – aina pakkolaeista alkaen.

mielenosoitus 2. 2. Helsingin Senaatintori
Mielenosoitus työttömyysturvan aktiivimallia vastaan 2.2. 2018Kimmo Hiltunen / Yle

– Kolmikantaisuuden idea oli luoda ensin yhteiset tavoitteet. Oli selkeää, että jotkin asiat kuuluivat työmarkkinajärjestöille. Valtiovalta taas auttoi näiden asioiden toteutumista.

– Jotta työlainsäädännössä onnistuttaisiin, pitäisi kaikilla kolmella osapuolella eli työnantajilla, työntekijöillä ja lainvalmistelijoilla olla samanlainen näkemys siitä, mihin tähdätä. Nyt tällaista yhteistä näkemystä ja tähtäintä ei ole.

Professori Seppo Koskinen sanoo, että kunnon valmistelu ja asiantuntijoiden kuuleminen takaa hyvät tulokset.

Ja on muistettava, että kaikkien osalta hyvinvointivaltiomme ei ole valmis.

– Vaikka kuinka moni voi olla toista mieltä, sanon, että vaikkapa muualta tulleet ovat yksi sellainen ryhmä, joka tarvitsee suomalaisten apua.

Lue lisää:

Analyysi: Sekä ay-liike että hallitus hyötyisivät sovintoratkaisusta – "Tällä kasvojenpesuvedellä kummankin osapuolen naama pysyy puhtaana"