Joululoma on loistava hetki pitää perhepalaveri – Vuoden perheterapeutin 6 neuvoa uusperheiden hyvinvointiin

Kuuntele, vedä rajat ja pidä hauskaa yhdessä. Siinä pähkinänkuoressa perheterapeutti Pekka Larkelan neuvot uusperheille.

uusperheet
Pulkkamäki.
Jarno Kuusinen / AOP

Uusperheeseen kuuluva lapsi järjestelee pehmoeläimiä lattialla. Yksi nalle on hän itse. Sen ympärille alkaa kerääntyä muita eläimiä, jotkut aivan nallen lähelle, toiset ehkä kauemmaksi. Ehkä yksi pehmoeläin viedään piiloon pöydän alle.

Tämä kuvitteellinen leikiltä näyttävä terapiatilanne kertoo paljon siitä, miten lapsi kokee asemansa uusperheen ihmispaljoudessa. Ketkä tuntuvat hänestä läheisiltä, ketkä etäisemmiltä?

Onko lapsen toista biologista vanhempaa kuvaava nalle lähellä vai kenties kauempana pöydän alla? Minne asettuvat isovanhemmat tai lähivanhemman uuden puolison lapset?

Tunteiden tunnistaminen mahdollistaa niistä puhumisen

Juuri tämä perhesysteemien ja perheenjäsenten välisen dynamiikan näkyväksi tekeminen on uusperheiden auttamiseen erikoistuneen perheterapeutti Pekka Larkelan ydinosaamista. Kaksikymmentä vuotta työtä uusperheiden hyväksi toi Larkelalle vuoden 2018 perheterapeutti -tunnustuksen.

– Yksi vahvuuksistani on erilaisilla menetelmillä tehdä näkyväksi mitä kunkin perheenjäsenen pään sisällä liikkuu. Kun tunteet tehdään näkyviksi, niille löytyy sanoja, joiden avulla ne voidaan jakaa toisille, Larkela kuvailee.

Tunteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään uusperheessä olevia ristiriitoja eri perheenjäsenten kannalta. Larkela muistuttaa, että jos asioita ja tunteita ei jaeta, ne tulevat joka tapauksessa jonkun perheenjäsenen kannettaviksi.

Uusperheissä tunteiden tunnistaminen erityisen tärkeää

Uusperheiden tilannetta mutkistaa, että aikuisten rakastumisen ja onnen tunteiden lisäksi perheenjäsenet käyvät kukin omaan tahtiinsa läpi myös erosurua.

– Uusperheen sisälle tulee eritahtisia eroprosesseja. Vaikka vanhemmat olisivat jo käsitelleet eronsa, niin lapsi voi vielä olla eroprosessin keskellä.

Eroa surevaa lasta voi olla vaikea saada mukaan uusperheen muotoutumiseen. Tämä luo painetta uusperheen jäsenten välille. Lasta ei missään tapauksessa pitäisi leimata hankalaksi, vaan hänelle tulisi antaa aikaa ja mahdollisuus surra ero loppuun asti.

Tunteiden tunnistaminen on tärkeää kaikissa perhekokoonpanoissa. Uusperheissä se on erityisen tärkeää siksi, että tunteet ovat ydinperhettä moninaisempia.

– Ydinperheessä voi joitakin luurankoja tai peikkoja jättää kaappiin, tai niitä ei käsitellä. Uusperheessä on niin monta muuttuvaa osaa, että se tuo esiin kaikki läpikäymättömät traumat tai kriisit.

Toimiva parisuhde on uusperheen kivijalka

Pekka Larkela korostaa uusperheen perheytymisen tärkeyttä. Kahteen eri leiriin ajautumista pitää uusperheissä päättäväisesti torjua.

– Uusperheen syntymässä on valtava imu kahteen leiriin. Ongelmaksi nousee, miten kaksi leiriä saadaan muotoutumaan meidän perheeksi.

On hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, puhutaanko perheessä meidän lapsista vai edelleen sinun ja minun lapsista. Puhetapa kertoo, miten hyvin uusperheen perheytyminen etenee.

Erittäin tärkeää uusperheen onnistumiselle on aikuisten välinen parisuhde ja sen onnellisuus. Jos parisuhde alkaa ontua, katoaa uusperheeltä syy olla yhdessä. Parisuhdetta voi rasittaa koettu onnistumisen pakko.

– Siinä on paljon unelmia ja paljon ristiriitoja. Alussa voi esimerkiksi ajatella, ettei viitsi puhua pikku asioista, mutta kuitenkin juuri niistä pikkuasioista pitäisi puhua etteivät ne kasva suuriksi, Larkela kuvailee.

Kuuntele kaikkia uusperheen jäseniä

Kaikilla uusperheen jäsenillä on yhtäläinen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Siihen on loma-aikaan hyvä mahdollisuus keskittyä, kun perhe viettää arkea enemmän aikaa yhdessä.

– Jokainen uusperheeseen kuuluva miettii, tulenko juuri minä hyväksytyksi tässä perheessä. Näkyväksi tulemista ja riittämistä pohtivat sekä aikuiset että lapset.

Pekka Larkela vannoo perhepalaverien nimeen. Kun koko uusperhe on koolla vaikka uutta vuotta viettämässä, on keskustelun paikka.

– Otetaan kuulumiskierros, ja kysytään mitä kullekin kuuluu. Suunnitellaan yhdessä tulevaa viikkoa ja sovitaan, että tehdään jotain kivaa yhdessä.

Uusperheitä arvioidaan olevan Suomessa reilut 50 000 (siirryt toiseen palveluun). Määrä on pysynyt samana jo noin 15 vuoden ajan. Oikea määrä on suurempi, sillä tilastoihin merkitään vain se perhe, jossa lapsi on virallisesti kirjoilla.

Kaikista alle 18-vuotiaista lapsista joka kymmenes asuu uusperheessä. Yleisimmin perheeseen kuuluu vain äidin lapsia (45,7% uusperheistä). Toiseksi yleisintä on, että uusperhe muodostuu äidin lapsista ja uusperheen vanhempien yhteisistä lapsista (38,6%).

Lisää tietoa ja vinkkejä:

Suomen uusperheiden liitto Supli

Väestöliiton Perheaikaa -verkkopalvelu pikkulasten vanhemmille