Olli Rehn: "Ilmastonmuutos on valtava markkinahäiriö" – nyt myös Suomen Pankki ennustaa hidastuvaa kasvua

Pankin mukaan työllisyyden ennustettua nopeampi kasvu jää väliaikaiseksi.

taloudelliset ennusteet
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn valotti Suomen talouden tilannetta ja rahapolitiikkaa lehdistötilaisuudessa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Talouskasvun nopein vaihe on ohitettu, arvioi Suomen Pankki tuoreessa ennusteessaan. Pankki ennustaa tälle vuodelle 2,7 prosentin talouskasvua, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu 1,9:ään prosenttiin.

Vuodelle 2020 pankki odottaa enää 1,7 prosentin kasvua.

Kasvua on kuitenkin vähän pienempikin kasvu, muistuttaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Siksi nyt on aika kasvattaa puskureita tulevaa varten, eikä sortua "puolikeynesiläisyyteen".

– Puolikeynesiläisyydessä peräänkuulutetaan elvytystä laskusuhdanteessa, mutta unohdetaan puhua finanssipolitiikan kiristämisen puolesta hyvinä aikoina, Rehn sanoo.

– Itse kannata kokonaiskeynesiläisyyttä, jossa tehdään molemmat – eli pyritään tasaamaan suhdanteita ja talouskehitystä.

Rehn korostaa, ettei halua kritisoida sen enempää hallitusta kuin oppositiotakaan. Suomessa on kuitenkin hänen mukaansa harjoitettu finanssipolitiikkaa, joka on ollut "jonkin verran keveämpää" kuin olisi ollut toivottavaa.

– Tämä on oikea aika vahvistaa julkisen talouden puskureita ja varustautua seuraavaan taantumaan.

Edellisten sukupolvien ympäristöongelmat

Seuraavan taantuman lisäksi on syytä valmistautua ilmastomuutokseen.

– Ilmastonmuutos on valtava markkinahäiriö. Sillä on suuri merkitys pitkän aikavälin talouskasvun ja talouden kestävyyden kannalta, Rehn sanoo.

– Tulevien vuosikymmenten suomalaisten täytyy voida rakentaa elämäänsä ilman, että he joutuvat taistelemaan edellisten sukupolvien velkojen ja ympäristöongelmien kanssa.

Väki vanhenee

Samalla viennin kasvu jatkuu, mutta muun muassa epävarmuus maailmantaloudessa kasvattaa heikomman talouskehityksen todennäköisyyttä. Pankin mukaan ennusteen suurin riski on viennin kasvun ennakoitua nopeampi hyytyminen.

Pankki arvioi työllisyyden ennustettua nopeamman kasvun jäävän väliaikaiseksi. Pankki ennakoi, että tänä vuonna syntyy noin 60 000 uutta työpaikkaa.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli Suomen talousennusteen vuosille 2018-2021 lehdistötilaisuudessa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

– Työikäisen väestön väheneminen ja yritysten vaikeudet löytää ammattitaitoista työvoimaa hidastavat osaltaan kasvua jatkossa, vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo tiedotteessa.

Suomen Pankki arvioi, että työn tarjonnasta on muodostumassa pullonkaula talouden kasvulle, ellei rakenneuudistuksia tehdä.

Ministeriö nosti arviotaan kestävyysvajeesta

Suomen Pankin tuoreessa ennusteessa on samaa säveltä kuin viime aikoina tulleissa muissa talousennusteissa. Valtiovarainministeriö arvioi eilen, että talouden huippusuhdanne on taittunut ja kasvu on palautumassa lähemmäs normaalia vauhtia.

Ministeriö ennusti, että Suomen talous kasvaa 2,5 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia ensi vuonna. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää. Ministeriö ennusti työllisyysasteen nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

Valtiovarainministeriö varoitteli ennusteessaan, että hitaamman kasvun riskit ovat korostuneet. Keskeinen maailmantalouden ja -kaupan näkymiä varjostava riski on kauppakonfliktien kärjistyminen entisestään. Euroopan kannalta keskeiset riskit ovat Italian talouspolitiikan suunta sekä Britannian EU-eroon liittyvä epävarmuus. Kaupan esteiden lisääntyminen hidastaisi myös Suomen viennin kasvua.

Valtiovarainministeriön talousennusteen odotetuin kohta liittyi päivitettyyn arvioon kestävyysvajeesta. Arviossa huomioitiin ensi kertaa Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisema uusi väestöennuste.

Ministeriö arvioi nyt kestävyysvajeen olevan lähes neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun arvio vielä aiemmin syksyllä oli reilut kolme prosenttia. Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.

Valtiovarainministeriön finanssineuvoksen Marja Paavosen mukaan ministeriön uusi arvio tarkoittaa noin yhdeksän miljardin kestävyysvajetta vuoden 2019 tasossa.

Uusi arvio kestävyysvajeesta pohjusti jo tulevaa, sillä helmikuussa valtiovarainministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle. Edellisten eduskuntavaalien alla valtiovarainministeriön virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä nousi näkyvästi esiin vaalikeskustelussa.

Päivitys 12.05: Lisätty Olli Rehnin kommentit