Oletko työtön ja sinulle tarjotaan “uutta puhtia arkeen”? Kerro kokemuksesi työllistymishankkeista, teemme juttua

Työelämän ulkopuolella olevia “voimaannutetaan” esimerkiksi luontoretkillä tai opetetaan kokkauskursseilla arjen hallintaa.

työttömyys
flicka kramar träd
Yle / Axel Broman

Pitkään työttöminä olleille järjestetään eri puolilla Suomea lyhytkestoisia hankkeita, joiden tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia palata työmarkkinoille.

Työttömille tarjotaan ryhmävalmennusta ja rinnalla kulkemista, omien vahvuuksien ja voimavarojen löytämistä. Hankkeet saattavat olla hyvin vapaamuotoisia, eli kuten eräs hanke mainostaa: “Ryhmäläisenä sinä yhdessä muiden kanssa suunnittelet toiminnan sisällön”.

Hankkeisiin käytetään runsaasti julkisia varoja, mutta mitä niillä saavutetaan? Jos olet osallistunut tämän kaltaiseen työllistämishankkeeseen, kerro meille kokemuksistasi! Miten toiminta auttoi sinua eteenpäin?

Lähetä vastauksesi jutun lopussa olevalla lomakkeella. Lomake on suojattu ja tiedot tulevat vain toimituksen käyttöön juttua varten.

Voit laittaa myös suoraan sähköpostia osoitteeseen: anne.ali-hokka (at) yle.fi

Toimintakykyä tuetaan sadoilla hankeilla

Rahaa hankkeisiin jakaa muun muassa Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

STEA julkisti joulukuun alussa ne hankkeet (siirryt toiseen palveluun), jotka esityksen mukaan saavat ensi vuonna käyttöönsä veikkausvoittovaroja. Niiden joukossa on 226 hankeavustusta, joilla on tarkoitus parantaa “työelämäosallisuutta”.

STEA rahoittaa esimerkiksi Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmaa työikäisten toimintakyvyn parantamiseksi. Vuosille 2017–2020 ajoittuvasta ohjelmasta tuetaan kahtakymmentä erillistä hanketta, joihin voit tutustua tästä (siirryt toiseen palveluun).

Osallistujia kannustetaan ylläpitämään hyvää fyysistä kuntoa ja terveellisiä elämäntapoja. Hankkeissa pyritään muun muassa vähentämään miesten yksinäisyyttä vertaistuen avulla.

Esimerkiksi Missä Mennään Miehet! -hanke on tarkoitettu 50–59-vuotiaille työelämän ulkopuolelle jääneille miehille Jyväskylän seudulla. Heitä on kutsuttu vaikkapa porukalla keilaamaan ja pelaamaan biljardia.

Myös espoolaisten korkeasti koulutettujen työttömien hyvinvointiryhmässä “liikutaan joukolla ja kokeillaan eri liikuntalajeja. Saadaan taide- ja kulttuurielämyksiä”.

Näiden lisäksi on viime vuosina myönnetty ESR-rahaa 298:aan sellaiseen hankkeeseen (siirryt toiseen palveluun), joiden tavoitteena on erityisesti työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen.

Hankkeet usein keskenään samankaltaisia

Osa julkisesti rahoitetuista hankkeista keskittyy ehkäisemään erityisesti nuorten syrjäytymistä. Kun kävimme lokakuussa läpi näitä hankkeita ilmeni, että eri puolilla kokeillaan samankaltaisia asioita kuin toisistaan tietämättä.

Osallistujien löytäminen mukaan toimintaan on luultua hankalampaa, eikä lyhyt projekti useinkaan riitä auttamaan ihmistä jaloilleen.

Lokakuun jutuista seurasi palautetta, jossa syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä hankkeita kommentoitiin näin:

“Repesin nauramaan, kun jouduin aikanaan tällaiseen konsultaatioon ja minulla todettiin olevan arjenhallintaongelmia, kun olin työttömänä ja menin tavallisesti nukkumaan yöllä ja heräsin niinkin myöhään kuin kahdeltatoista.“

“Olen tavannut korkeasti koulutettuja, ja pitkän työurankin tehneitä, jotka on ohjattu työpajatoimintaan ja Marttojen arjenhallinta-kursseille.”

“Tällaista toimintaa tulisi valvoa tarkemmin, eikä hyväksyä ihan mitä tahansa hölmöyksiä.”

"Eniten hyödyttäisi lisätä resursseja kouluihin, joissa lapsi ja nuori viettää vähintään 13 vuotta."

"Työpajat ja muut askartelu- ja teehuoneet ovat ihan ok. Ne eivät kuitenkaan poista itse ongelmaa: nuoret on kasvatettu siirtämään vastuu aina jollekin instanssille."

Nyt haluaisimme selvittää laajemmin, miten eri-ikäiset työllistymishankkeisiin osallistuneet ovat ne kokeneet.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.