Myös arkeologi valvoo ikivanhan lintujärven vesiuoman kaivuuta – kohta pienpedot pysyvät kaukana lintujen pesistä

Hämeenlinnan Hattelmalanjärvelle tehdään saareke, jossa linnut voivat pesiä rauhassa. Museovirastokin on kiinnostunut alueesta.

vesilinnut
Hattelmalanjärvi kaivuri ruoppaa
Timo Leponiemi / Yle

Vanhan rautakautisen asuinpaikan läheisyydessä, Hämeenlinnan Hattelmalanjärvellä, on liikkunut joulunalusviikolla ruoppaajakaivuri. Suojellulle lintujärvelle rakennetaan turvallinen saareke, jotta vesilintujen pesimärauha säilyy. Minkit, supikoirat ja ketut verottavat yleensä rankasti lintujärvien pesimäkantoja, jos ne pystyvät liikkumaan umpeen kasvaneessa kaislikossa.

Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys on ollut myös mukana järven saarekkeen suunnittelussa. Ari Lehtinen kertoo, että vähitellen umpeutuvasta Hattelmalanjärvestä on jo aiemmin poistettu sinne kasvanutta puustoa.

– On todella tärkeää, että linnut saavat nyt saarekkeessa oman rauhan pesimiselle. Olemme olleet mukana miettimässä järveen tehtyjä toimia. Pienpedot välttelevät aina uimista, vaikka osaavatkin uida. Nyt linnusto on paremmassa turvassa muna- ja poikasrosvoilta.

Hattelmalanjärvellä lintuja kurjista luhtakanaan

Alueella pesii säännöllisesti kurkipariskunta. Esimerkiksi vuonna 2018 järven tärkeimmät linnut ovat olleet mustakurkku-uikku, luhtakana, taivaanvuohi, töyhtöhyyppä sekä tietysti sinisorsa.

Hattelmalanjärvellä pesii lisäksi lukuisia härkälintuja sekä nokikanoja. Myös naurulokkiyhdyskunta on tärkeä vesilintukantojen suojelija, sillä lokit ilmoittavat herkästi vaarasta.

Kaivurin kauha nostaa lietettä noin 60 sentin syvyydestä ja seitsemän metrin leveydeltä. Massat jäävät reunoille, koska kahlaajalinnut tarvitsevat lietepintaa ravinnon etsiskelyyn. Lähivuosina isompia saarekkeita tehdään myös järven itä- ja pohjoisnurkkaan sekä pienempiä allikoita helpottamaan lintujen pesimistä.

Hattelmalanjärvi on yli 25 hehtaarin järvi. Sitä ympäröivä luhta-alue on liitetty Natura 2000-verkostoon. Valtakunnallisesti arvokas lintuvesi on kuulunut lintuvesisuojeluohjelmaan jo vuodesta 1982 lähtien.

Rautakautisen asuinpaikan järvi

Hattelmalanjärven avovesiuoman kaivuuta valvoo myös arkeologi Juuso Koskinen Museoviraston pyynnöstä. Hattelmalanjärven ympäristö on tunnetusti vanhaa asutusaluetta, joten järven seutua on syytä tarkastella mahdollisten löydösten vuoksi.

Nainen katsoo joulukuista maisemaa lintutornista
Eeva Einola Vanajavesikeskuksesta ihailee joulukuista Hattelmalanjärveä lintutornista.Timo Leponiemi / Yle

Esimerkiksi koko Vanajaveden laakso on vesiarkeologian kannalta mielenkiintoinen kohde. Rautakautisia asuinpaikkoja on löydetty Hattelmalanjärven pohjoispuolelta.

– Tällä kohdalla ei ole koskaan ollut kuivaa maata, mutta irtolöytönä on noussut jo 1900-luvun alusta veneenkappaleita. Ja yhtä hyvin voisi löytyä rautakauden ruuhia tai suksia. Ainahan sitä toivoo, että löytyisi jotain.

"Tämä oli joululahja"

Hankekoordinaattori Eeva Einola Vanajavesikeskuksesta huolehtii valtakunnallisesti Freshabi-hankkeesta Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Suomen niin sanotun Life-hankkeen tarkoituksena on kunnostaa lintujärviä sekä esimerkiksi Vanajanselän lintuluotoja.

Pirkanmaan puolella pääpaino on ollut Saarioisjärven ja Tykölänjärven kunnostustöissä. Myös Lammin Ormajärven kosteutusaltaat kuuluvat seuraavan kuuden vuoden aikana projektiin.

Hattelmalanjärven kaivuutyöt ovat keränneet paikalle myös lintuharrastajia. Jarmo Vainio katseli lintutornilta järvelle syntyvää avouomaa tyytyväisenä.

– Järven tila on mennyt viime vuosina huonompaan suuntaan. Olen tästä tosi tyytyväinen, että vihdoin tulee este nälkäisille ketuille ja supille. Tämä on enemmänkin kuin joululahja.