Suomessa alkoi laaja tutkimus eturauhassyövän seulonnoista: "Ollaan kovasti takamatkalla rintasyöpään verrattuna"

Tutkijat etsivät mallia miesten yleisimmän syövän, eturauhassyövän turvalliseen seulontaan. Osallistumaan kutsutaan 15 000 miestä.

Syöpäseulonnat
Verinäyteputkia laboratoriossa.
Tutkimuksessa haetaan kolmiportaista mallia eturauhasen seulontoja varten. Ensimmäinen ja toinen vaihe perustuvat verikokeisiin.AOP

Naisten yleisin "oma" syöpä on rintasyöpä. Miehillä se on eturauhassyöpä, joka todetaan vuosittain noin 5 000 miehellä, useimmiten ikämiehellä.

Naiset ovat tottuneet rintasyöpäseulontoihin, mutta miesten eturauhassyöpiä ei etsitä yhtä järjestelmällisesti.

Tutkimus on osoittanut, että rutiininomaisista seulonnoista on miehille merkittäviä haittoja – jos kohta myös aika paljon hyötyjä.

Tampereella on vastikään alkanut iso tutkimus, jonka toivotaan tuovan miehille tasoitusta. Toiveena on löytää ja hoitaa miesten yleisin syöpä yhtä hyvin kuin naisten rintasyöpä jo nyt.

Tutkimusta johtaa epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta, ja ryhmässä on muun muassa urologian, radiologian ja patologian asiantuntijoita. Tutkimukseen kutsutaan 15 000 miestä Tampereelta ja Helsingistä.

– Eturauhassyöpä on yhä takamatkalla rintasyöpään verrattuna, Auvinen sanoo.

PSA-testi on ”eturauhasen senkka”

Verikokeesta tehtävää PSA-testiä on ehdotettu miesten seulonnaksi. Se olisi helppoa, mutta testin tiedetään antavan liian paljon turhia hälytyksiä.

Eturauhasen hiukan harmillista mutta vaaratonta liikakasvua on lähes kaikilla ikämiehillä

Anssi Auvinen

– PSA on kuin eturauhasen senkka. Se näyttää, että jotain häikkää on, mutta ei osaa erotella vaaratonta eturauhasen liikakasvua aggressiivisesta syövästä, sanoo professori Anssi Auvinen.

Niinpä yleisistä seulonnoista aiheutuu paitsi turhaa huolta ja pelkoa, myös turhia tutkimuksia.

Koepalojen otosta on tavallisesti ohimeneviä haittoja, mutta syöpähoitojen kuten leikkausten haitat ovat usein vaikeampia. Niitä ovat esimerkiksi virtsankarkailu ja erektiohäiriöt.

Auvisen mukaan eturauhasen hiukan harmillista, mutta vaaratonta liikakasvua on lähes kaikilla ikämiehillä.

Jatkotutkimuksia kuin portaita

Anssi Auvinen kertoo, että eturauhassyövän seulontojen tutkimukset aloitettiin parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen tieto on lisääntynyt huimasti.

– Tällä välillä on kehitelty esimerkiksi kaksi uutta menetelmää ongelmien tarkempaan selvittelyyn. Toinen on veritesti 4K ja toinen eturauhasen magneettikuvaus, kertoo Auvinen.

Uuden tutkimuksen lähtökohta on yksinkertainen: säilyttää seulontojen hyvät puolet ja karsia haittoja.

Magneettikuvauslaite meilahden klinikoilla.
Magneettikuvauksesta on tullut tärkeä osa myös eturauhasen tutkimusta.Kalevi Rytkölä / Yle

Auvinen ja hänen tutkimusryhmänsä kehittävät miehille kolmiportaista seurantajärjestelmää.

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu PSA-testi eli jo nyt käytössä oleva verikoe.

Jos PSA on kohonnut, toisessa vaiheessa tehdään 4K-testi. Siinä määritellään verinäytteestä neljä eri ainetta.

Jos sekä PSA- että 4K-arvot ovat koholla, mies lähetetään magneettikuvaukseen.

Neljänteen vaiheeseen etenevät vain ne, joilla kaikki kolme edellistä tutkimusta antavat siihen aihetta. Miehet jatkavat silloin tarkempiin tutkimuksiin, ja heiltä muun muassa otetaan koepala eturauhasesta.

Leikkaukseen tai sädehoitoon päädytään vasta, jos koepala varmistaa syövän pahanlaatuiseksi.

Hyödyt pojille ja pojanpojille?

Kahden ensimmäisen tutkimusvuoden aikana seulontaan kutsutaan 15 000 miestä. Otanta on tehty väestörekisterin 50–63-vuotiaista miehistä, jotka asuvat Tampereella tai Helsingissä.

– Jotakin arvioita voi kertoa ehkä jo viiden vuoden kuluttua, mutta lopullisia tutkimustuloksia joudutaan odottamaan viisitoista vuotta, Anssi Auvinen kertoo.

Jos tutkimus näyttää rutiininomaiset seulonnat hyödyllisiksi, niiden käynnistämistä joudutaan silti odottamaan vielä monta vuotta.

– Seulontojen aloittamiseen menee useita vuosia. Terveydenhuollon käytännöt muuttuvat hitaasti, eikä magneettikuvauslaitteita ja eturauhassyöpään perehtyneitä radiologeja ole nyt tarpeeksi, sanoo Auvinen.

Sukupolven mitaksi lasketaan yleensä pari-, kolmekymmentä vuotta. Siitä voi laskea, että tutkimuksen tuloksista hyötyvät konkreettisesti oikeastaan vasta koehenkilöiden pojat ja pojanpojat.

Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia ja Syöpäsäätiö. Valtion tutkimusrahaa kanavoi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, ja hankkeen alkuvaihetta on tukenut myös Pirkanmaan syöpäyhdistys.