Ruoka halpeni ja ruokateollisuus sai hinnasta entistä isomman osan – katso, miten muutos näkyy leivän, maidon ja lihan hinnassa

Tuoreen tutkimuksen mukaan ruokateollisuus onnistui pitämään puolensa, kun ruuan hinta laski vuosina 2012–16. Kauppa menetti, kuluttaja voitti.

Ruoan hinnat
Paistia on syöty palanen.
P. Maguire / AOP

Suomessa ruoka on vahvasti kahden kauppaa. K- ja S-ryhmien yhteenlaskettu 80 prosentin markkinaosuus herättää usein kysymyksen kilpailun toimivuudesta.

Pellervon taloustutkimus (PTT) tuore selvitys kertoo että ruokateollisuuden ja -kaupan suhteet ovat muuttuneet selvästi vuosien 2012–16 aikana.

Selvityksen mukaan kaupan viipale ruuan hinnasta on kaventunut, teollisuuden leventynyt. Mutta kuluttaja on voittanut. Maataloustuottajan asema on ainakin tutkimusvuosina pysynyt suunnilleen samana.

Ruuan hinta putosi Suomessa tuntuvasti vuodesta 2014 lähtien ja jatkoi laskuaan viime vuoteen saakka. EU-maihin verrattuna hinta-ale alkoi myöhemmin, mutta kesti yli vuoden pitempään.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Ruuan hintaan oman mausteensa tuo myös valtion verolinja. Vuonna 2009 ruuan arvonlisäveroa laskettiin 17 prosentista 12 prosenttiin. Seuraava vuonna sitä taas nostettiin yksi prosenttiyksikkö ja uudestaan vuonna 2013 nykyiseen 14 prosenttiin.

Sama kaava leipä-, maito- ja lihaosastolla

PTT on käynyt läpi myös sen miten muutamissa keskeisimmissä elintarvikeryhmissä osuudet hinnoista eli hintamarginaalit ovat kehittyneet. Kehitystä on tutkittu vuosien 2008, 2012 ja 2016 osalta.

PTT:n tarkastelussa ovat maito-, liha- ja viljatuotteet sekä se miten hinnat jakautuvat tuottajien, teollisuuden, kaupan ja valtion kesken.

Niissä kaikissa näkyy samankaltaista kehitystä – teollisuuden osuus hinnasta on noussut, kaupan laskenut. Tuottajan osuus ei ole suuremmin muuttunut. Valtion arvonlisäverolla ottama viipale on kasvanut vähän.

Tosin ruuan yleinen hinnan lasku voi tarkoittaa, että kassaan kilisevä euromäärä ei kasva, vaikka osuus hinnasta kasvaisi.

Maito: Puolet teollisuudelle

Eri maitotuotteiden hinnoista teollisuuden osuus oli vielä vuonna 2012 kolmanneksen, mutta muutamassa vuodessa se oli noussut lähes puoleen.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Samaan aikaan kaupan osuus hinnasta putosi suunnilleen saman verran alle kymmeneen prosenttiin.

Tuottajan saama osuus pysyi suunnilleen samana. Maitotilalle hinnasta päätyy noin kolmasosa.

Lihatuotteiden hinnassa ovat mukana naudan, sian ja siipikarjan liha ja jalosteet.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Lihatuotteissakin teollisuuden osuus hinnasta on noussut selvästi ja kaupan vastaavasti laskenut. Tuottajan osuus on kasvanut edellisvuosista, mutta lihatuotteiden hintakehityksen takia muutokset euroina ovat varsin pieniä

Viljatuotteet: 80 prosenttia teollisuudelle

Viljaosastolla PTT on syventynyt jauhojen, hiutaleiden, leivän ja kahvileivän maailmaan.

Vuonna 2012 viljatuotteiden hinnasta yli puolet meni teollisuudelle, mutta neljä vuotta myöhemmin melkein 80 prosenttia. Kauppa menetti osuuttaan vastaavasti.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Maatilalle hinnasta menee vajaa seitsemän prosenttia. Se on vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin, mutta sentään hiukan enemmän kuin kahdeksan vuotta aiempaan verrattuna.

Ruokaketju riutuu?

Ruuan halventumisen takia koko elintarvikeketjuun tuleva euromäärä pienentyi neljässä vuodessa. Teollisuuden kasvanut osuus hinnasta ei siis välttämättä tarkoita vuolaampia rahavirtoja elintarvikeyritysten kassaan.

Hinnan laskun takia myös valtion ruuasta saamat veroeurot vähenivät, vaikka ruuan arvonlisäveroa nostettiin neljääntoista prosenttiin tammikuussa 2013.

Kaupan kannalta tilanne on ollut vielä nihkeämpi. Hintojen laskun lisäksi osuus hinnasta on pienentynyt tuntuvasti lähes jokaisessa tuoteryhmässä.

PTT:n mukaan kauppa kuitenkin pystyi tehostamaan toimintaansa ja nipistämään katteistaan.

Kehitys tarvitsee euroja, ei prosentteja

Elintarviketeollisuus on siis pitänyt tulovirtansa ennallaan kasvattamalla omaa osuuttaan alamäkeen lipsuvista hinnoista. Mutta PTT kantaa jo huolta alan tulevaisuudesta ja muistuttaa, että osuuksien kasvusta riippumatta kehitykseen tarvitaan euroja.

– Rahavirtojen kasvattamisessa on tärkeää, että elintarvikesektorilla on kyky tuottaa sellaisia lisäarvotuotteita, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan, PTT:n tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksen ovat tehneet PTT:n Johannes Piipponen, Kyösti Arovuori ja Heini Lehtosalo sekä Luonnovarakeskuksen Jyrki Niemi.

Elintarvikealan yritykset ovat kertoneet syksyn mittaan varsin nihkeistä tuloksista.

Esimerkiksi HK Scanilla (siirryt toiseen palveluun) alkuvuoden liikevaihto on laskenut ja tulos on miinuksella.

Apetit Groupilla (siirryt toiseen palveluun) tämän vuoden kolmesta neljänneksestä kaksi on ollut miinuksella, yksi plussalla.

Raisiollakin (siirryt toiseen palveluun) liikevaihto on jäänyt alkuvuoden aikana edellisvuotta pienemmäksi, samoin tulos. Myös Atrialla (siirryt toiseen palveluun) suunta on sama.