Pomon palaute voi saada työntekijän loistamaan tai repiä itsetunnon riekaleiksi

Työpaikallakin on todistusten jaon aika. Esimiehen on aika antaa positiivista ja rakentavaa palautetta vuoden aikana tehdystä työstä. Tosin se on muidenkin kuin pomojen velvollisuus.

työelämä
Pautteen antaminen työpaikalla
Yle Uutisgrafiikka

Palaute on lahja. Näin ajattelee johtamisen asiantuntija, tutkija, konsultti ja tietokirjailija Pentti Sydänmaanlakka.

Vaikeaa sitä on pitää lahjana, jos ainoa palaute, mitä työstään on tottunut saamaan on negatiivista, sanottu väärään aikaan, väärässä paikassa ja seurassa.

Sydänmaanlakka puhuukin korjaavasta eli niin sanotusta rakentavasta palautteesta.

Jos esimies välittää työntekijöistään, hän ei arastele kertoa, missä on vielä kehittämisen varaa ja mitä voisi tehdä toisin.

– Kun menee hyvin, kehutaan. Kun menee huonosti ja tulee virheitä, annetaan korjaavaa palautetta ja rohkaistaan. Se on kaiken oppimisen, kehittymisen ja kasvun lähtökohta.

Helppoa se ei ole.

"Palautetta ei uskalleta antaa, koska pelätään, että toinen suuttuu."

Pentti Sydänmaanlakka

– Korjaava palaute vaatii rohkeutta. Sitä ei uskalleta antaa, koska pelätään, että toinen suuttuu ja ymmärtää asian väärin.

Myös työntekijältä vaaditaan vastaanottamisen kykyä.

– On tärkeää ymmärtää, miten hienoa on, kun toinen puuttuu johonkin, mitä en osannut tehdä ihan oikein. Silloin hän välittää, Sydänmaanlakka sanoo.

Kun työntekijän puurtaminen huomataan, hän voi tuntea työnsä tarkoituksenmukaiseksi ja merkitykselliseksi. Se auttaa jaksamaan ja työmotivaatio kasvaa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen muistuttaa, että jos työntekijän työpanosta ei koskaan huomioida, työuupumuksen ja kuormittumisen riski lisääntyvät.

– Hänelle tulee epävarmuuden tunne, olenko lainkaan kaivattu henkilö työpaikallani, tarvitaanko minua ja olenko aivan näkymätön, hän sanoo.

Älä hauku ja vähättele

Palautteen antaminen ei saa olla työntekijän lyttäämistä ja musertamista. Sitäkin tapahtuu.

Huonosti hoidetusta keskustelusta työntekijälle jää tunne, että hän on epäonnistunut, eikä hänestä ole mihinkään. Itsetunnon rippeiden menetys voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyden partaalle.

– Haukkuminen ei ole palautteen antamista. Ei pidä mennä henkilökohtaisuuksiin, vaan puhua asiakeskeisesti, Pentti Sydänmaanlakka painottaa.

Virhe on myös kokoontua porukalla moittimaan yhtä ihmistä.

"Palautteen pitää olla harkittua ja oikeudenmukaista."

Pentti Sydänmaanlakka

Varsinkin korjaava palaute pitäisi antaa kahden kesken ja välittömästi, eikä siirtää hamaan tulevaisuuteen.

– Palautteen pitää tulla sydämestä, olla harkittua ja oikeudenmukaista. Hyvillä johtajilla on siihen kyky. He eivät tee tuloksia, vaan heidän porukkansa tekee. He saavat ryhmän kukoistamaan.

Rakentava palaute
Yle Uutisgrafiikka

Myös pomolle, voi ja pitää sanoa

Pentti Sydänmaanlakka muistuttaa, että työkaverin tsemppaaminen ja kiittäminen kuuluvat myös työkavereille. Kiitosten ja kehujen antamisessa ei ole ylärajaa. Se ei ole minulta pois tai oma arvoni ei alene, jos kehun työkaveria.

– Työpaikoilla palautetta pitäisi antaa ylhäältä alas, alhaalta ylös ja myös horisontaalisti.

Vaikeinta voi olla vastaanottaa korjaavaa palautetta kollegalta.

"Mikä luulet olevasi, oletko itse täydellisyys, älä kuule tule minulle sanomaan."

Pentti Sydänmaanlakka

– Siitä voi seurata välitön vihanpurkaus: mikä luulet olevasi, oletko itse täydellisyys, älä kuule tule minulle sanomaan.

Myös esimiehelle pitäisi uskaltaa sanoa, mikä on hyvin tai mikä vaatii petraamista.

– Hänenkin olisi joskus kiva kuulla, että työntekijät arvostavat, mitä pomo on tehnyt. Lisäksi hänen pitää itsekin pyytää palautetta tiimiltään.

Johtamiskouluttajan mielestä jokaisen tulisi aika ajoin pohtia, voisiko itse tehdä jotain paremmin.

Esimies voi kysyä työntekijältä, miten hänen mielestään työ hoitui, mikä siinä oli hyvää ja mikä huonoa.

– Näin etenemällä ihminen voi itse oivaltaa, että asiat olisivat voineet hoitua paremminkin.

Joulukirje työntekijöille

Tutkimusprofessori Jari Hakasen mielestä palautteen antamisen merkitys on korostunut vaatimusten lisääntyessä sekä organisaatiomuutosten myötä.

"Palautteen tehtävä on selventää, tekeekö henkilö oikeita asioita oikein."

Jari Hakanen

– Ylipäätään työntekijällä voi olla epäselvyyttä organisaation tavoitteista ja rooleista. Palautteen tehtävä on silloin selventää, tekeekö henkilö oikeita asioita oikein.

Hakasen ja Sydänmaanlakan mielestä palautekulttuurimme on niukkaa. Suomalaisessa työyhteisössä säästellään sanoja, olipa kyse kiitoksesta tai korjaavasta palautteesta.

Kyse on yhdestä työelämän vaikeimmista asioista.

Sydänmaanlakka suosittelee työpaikkoja kokeilemaan positiivisen palautteen viikkoa. Sitä voisi seurata korjaavan palautteen viikko.

– Näitä voisi työpaikoilla harjoitella ja siten kehittää omaa työyhteisöä.

Toinen idea koskee esimiehiä. Hän rohkaisee heitä tarttumaan kynään ja kirjoittamaan työntekijöille joulukirjeen.

– Esimies ei lähettäisikään sähköpostia, vaan kirjoittaisi joulukirjeen, jossa kiittäisi tehdystä työstä. Tällainen lahja olisi työntekijälle erityisen tärkeä ja arvokas.

Pentti Sydänmaanlakka on kirjoittanut seitsemän teosta johtamisesta. Kahdeksas kirja globaalista johtamisesta ilmestyy ensi vuoden puolella.