Lapsiasiavaltuutettu: Valtion pitäisi saada päättää koulujen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät huomioi lasten oikeuksia – "Harhaisesti hoetaan, että säästetään seinistä"

Kouluja on lakkautettu viime vuosina kovaa tahtia. Lapsiasiavaltuutetun mielestä valtiolla pitäisi olla oikeus painaa jarrua.

lapsen oikeudet
Helmitaulu koululuokassa.
Matti Myller / Yle

Oikeusministeriön lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää, että Suomen valtio päättäisi tulevaisuudessa koulujen yhdistämisestä ja lakkauttamisesta. Kurttilan mukaan kouluverkosto pitäisi olla kansallisessa hoidossa eikä yksittäisten kuntien päättäjien vastuulla.

– Harhaisesti hoetaan, että säästetään seinistä, ei opetuksesta. Päätöksenteossa ei pystytä takaamaan YK:n lapsen oikeuksia. Esimerkiksi koulujen lakkautusten vaikutuksia lapsiin ja heidän kasvuympäristöönsä ei arvioida riittävästi.

Kurttila esittää, että lainsäädäntöä muutettaisiin ja kuntien itsemääräämisoikeus kouluverkosta poistettaisiin. Joka kerta, kun kunta haluaisi lakkauttaa tai yhdistää koulun, sen pitäisi esittää perustelut valtiolle eli Opetushallitukselle koulun lakkauttamisesta.

– Valtion tulisi ottaa kantaa, onko päätöksen vaikutukset arvioitu. Jos vaikutuksia lapsiin ja heidän arkeensa sekä ympäristöönsä ei ole selvitetty, valtio määräisi lisäselvityksiä päätöksen taustalle.

Olisi tosi iso askel, jos valtio ryhtyisi näin voimakkaasti ottamaan kantaa koulutuksen järjestämiseen.

Leena Nissilä

Lapsiasiavaltuutettu haluaisi kouluverkoston kansalliseen huomaan, koska hänen mukaansa eri alueiden lapset eriarvoistuvat. Kurttila sanoo, että uuden hallituksen pitäisi tarttua toimeen nopeasti, koska opetuksen taso vaihtelee kuntien välillä jo nyt ja suomalaisten oppimistulokset laskevat.

Kurttila on myös paitsi lapsiasiavaltuutettu, myös sosiaalidemokraattien eduskuntavaaliehdokas. Lapsiasiavaltuutetun viisivuotiskausi päättyy keväällä ja Kurttila on hakenut jatkokautta.

Opetushallitus ja Kuntaliitto yllättyivät avauksesta

Opetushallitukselle ja kuntia edustavalle Kuntaliitolle lapsiasiavaltuutetun avaus tulee melkoisena yllätyksenä.

– Olisi tosi iso askel, jos valtio ryhtyisi näin voimakkaasti ottamaan kantaa koulutuksen järjestämiseen, joka on ollut kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien vastuulla Suomessa, yksikön päällikkö Leena Nissilä Opetushallituksesta pohtii.

Hän sanoo jakavansa Kurttilan huolen siitä, pystytäänkö lasten etu pitämään etusijalla kouluverkkopäätöksissä. Useimmat kunnat joutuvat tekemään lähivuosina vaikeita ratkaisuja koulujensa kanssa jo senkin vuoksi, että kouluikäisten lasten määrä vähenee nopeasti.

Nissilä kuitenkin katsoo, että keskushallinnossa ei voi olla yhtä hyvää tietoa kouluverkon olosuhteista kuin kunnissa. Tämän vuoksi päätösvallan keskittäminen tuntuu vaikealta.

– THL:n opas lapsivaikutusten arviointiin on edelleen hyvä työväline. Lisäksi Opetushallitukselta on voinut hankkia konsultointia kouluverkkoselvitykseen ja sellaista palvelua on edelleen tarjolla.

Kuntaliiton opetus ja kulttuuri -yksikön johtaja Terhi Päivärinta puolestaan näkee erikoisena ja epäloogisena ajatuksen, että jokin toinen viranomainen puuttuisi kuntien itsehallintoon.

Päivärinnan tuntuma on, että lapsivaikutusten ja pedagogisten vaikutusten arviointi on nyt kouluverkkoratkaisuissa paremmalla tolalla kuin joitakin vuosia sitten. Yhtenä esimerkkinä tästä hän pitää kuntien saamia UNICEFin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksia.

– Ei ole välttämättä niin, että lakkautuksia tehdään säästösyistä. Kouluverkko supistuu sitä mukaa, kun lasten määrä vähenee. Isommissa kouluissa saatetaan myös pystyä tarjoamaan oppilaille paremmin opetusta aineissa, jotka vaativat erityisosaamista. Päätöksiä tehdään todella harkiten.

Ylitarkastaja kehottaa kantelemaan koulujen lakkautuksista

Kuntaliiton Terhi Päivärinta muistuttaa, että kuntalaisilla on jo nyt mahdollista hakea muutosta kouluverkkoratkaisuihin hallinto-oikeudesta.

Samasta aiheesta puhuu Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola, joka suhtautuu kriittisesti viime vuosien koululakkautuksiin.

Lehtola kehottaa ihmisiä koettelemaan oikeusjärjestelmää. Kun koulujen lakkauttamista käsitellään hallinto-oikeudessa, kyse on teknistä seikoista. Jos muotovirhe löytyy, kunta voi tehdä uuden päätöksen teknisesti oikein ja koulun ovet naulataan kiinni.

Lehtola itse harkitsee kantelevansa kouluverkon karsimisesta Euroopan ihmisoikeustuomiovirastoon ja suosittelee samaa muillekin suomalaisille.

Lehtolan mielestä kunnat sulkevat maaseudun kouluja tarkoitushakuisesti. Säästöjä kyläkoulujen lakkauttaminen ei välttämättä tuo eikä ylitarkastaja niele kuntien selityksiä oppilasmäärien putoamisesta.

– Negatiiviset ennusteet voivat kiihtyä koulun lakkauttamisen jälkeen. Ajatellaan, että kärsikööt nahoissaan, itsehän siellä asuvat. Perheet kärvistelevät pari vuotta pitkien koulumatkojen kanssa ja sitten heidät on savustettu ulos maaseudulta.

Lehtola tulkitsee lakia niin, että lapsen elinolosuhteita ei saa kohtuuttomasti heikentää. Esimerkiksi koulumatka-aikojen kasvattaminen kahteen tuntiin on ylitarkastajan mukaan lapsen edun ja oikeuden vastaista.

– Perustuslaissa sanotaan, ettei ihmisryhmää saa erotella asuinpaikan vuoksi. Maaseudun lapsia syrjitään. Lastensuojelulaki sanoo, ettei lapsen elinolosuhteita saa heikentää. Nuorisolaki puolestaan sanoo, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nämä asiat sivuutetaan yhdellä nuijan kopauksella, Lehtola jyrähtää.

Puolet peruskouluista lakkautettu

Suomessa on 30 vuoden aikana lakkautettu 54 prosenttia kouluista. Suomessa on nyt saman verran kouluja kuin vuonna 1903.

Suomessa kouluverkko on ollut valtion valvottavissa 1800-luvun lopulta saakka. Tuolloin senaatti esitti keisarille, että jokaisella lapsella olisi koulu viiden kilometrin säteellä kodista.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan kouluverkon ja opetuksen alasajo alkoi 1990-luvulla, kun kouluja ryhdyttiin sulkemaan säästösyistä ja koulujen valvonta uudistettiin.

Kurttilan mielestä uudistus ei onnistunut kaikilta osin ja nyt kukaan ei valvo sitä, miten maan koulut kehittyvät.

– Aluehallintovirastolla pitäisi olla vahvemmat oikeudet puuttua, jos esimerkiksi perusopetuksen tasossa tai maksuttomuudessa on ongelmia. Aluehallintovirastot yrittävät nyt, mutta niiden toimivalta on olematon.